10.5

Kansainvälisyys, liikkuvuus, saatavuus

Tanssitaide on läpi historiansa ollut kansainvälistä toimintaa – tanssijat ja esitykset ovat aina liikkuneet kansallisten rajojen ylitse. Kansainväliset festivaalit, eri maiden tuotantotalot, ulkomailla opiskelu ja tanssikoulutuksien välinen opiskelijavaihto, ympäri maailmaa lisääntynyt residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta, internetin ja sosiaalisen median kautta lisääntynyt tiedon saanti ovat tehneet kansainvälisyydestä entistä enemmän Suomen tanssin alan toimijoiden arkipäivää. Samanaikaisesti internetissä leviävät erilaiset tanssitallenteet, -videot ja -elokuvat lisäävät tanssin ja tanssitaiteen saatavuutta ja toistettavuutta. Aikaan, paikkaa ja elävään kehoon sidotut tanssiesityset ovat saaneet rinnalleen uusia tanssin esittämisen tapoja, jotka liikkuvat vaivattomasti valtioiden rajojen yli.

Kokko1721 yksi Suomessa toimivista tanssiresidensseistä. Se on tanssitaiteilija Jukka Ristolaisen isännöimä pientila Kangasniemellä. Laura Koistisen ja Aino Voutilaisen tanssivideo omasta residenssistään Kangasniemellä 2012.

Sanna Kangasluoma (2016) dokumentoi tekstissään Kaapelitehtaalla 25.10.2016 käytyä keskustelua kansainvälisyyden tanssille asettamista vaatimuksista. Saara Moisio (2012) käsittelee artikkelissaan kahden vuoden 2012 Liikkeellä marraskuussa -festivaalilla vierailleiden tekijöiden – Frédérick Gravelin ja Maija Hirvanen ja heidän tuotantojensa kautta kansainvälisyyden mukanaan tuomia toimintatapoja.

Erilaiset kansalliset ja kansainväliset tanssifestivaalit ja tapahtumat ovat lisääntyneet 1980-luvulta alkaen. Listat ja linkit vuosittaisiin tanssifestivaaleihin ja tapahtumiin löytyvät Tanssin tiedotuskeskuksen sivuilta. Suomen vanhimman kansainväliseen ja suomalaiseen nykytanssiin keskittyvä festivaalin historian Liikkeellä marraskuussa festivaali 30 vuotta – Nykytanssia vuodesta 1986 kautta hahmottuu kiinnostavasti esiin sekä Suomen että Euroopan nykytanssin tilanne, vaiheet, erilaiset suuntaukset ja tekijät.

Hanna Järvinen (2016) kysyy artikkelissaan ”Suomalainen tanssi?” tänä päivänä kovin ajankohtaisia suomalaisuuden ja toiseuden kysymyksiä sekä tuo esille suomalaisen tanssitaiteen vahvan pohjautumisen länsimaisen taidetanssin kansainvälisyyteen.

Tanssielokuvaa ja -videoiden yleisyyteen ja levinneisyyteen nähden tanssivideoita käsittelevää tieto löytyy yllättävän vähän. Esimerkiksi vuonna 2018 10-vuotisjuhliaan viettävä tanssielokuvafestivaali Loikan sivuilta ei löydy lainkaan tanssielokuvaan tai Suomen tanssielokuvaa käsittelevää tekstiä. Tätä aukkoa paikkaa Jarmo Kiurun (2016) kirjallinen opinnäyte Aalto-yliopiston Elokuvataiteen laitokseella. Se tuo esiin tanssielokuvan historiallisia määrittelyjä ja ilmenemistä, tekemisen tapaja ja muotoja sekä esittelee lyhyesti hänen omaa yhteistyötään muutaman suomalaisen nykytanssikoroegrafin kanssa.

Artikkelit

Kangasluoma, Sanna. 2016. ”Mitä kansainvälisyys tänään vaatii.” – www.danceinfo.fi/artikkelit/mita-kansainvalistyminen-vaatii

Moisio, Saara. 2012. ”Tanssitaiteen kansainvälisyys – globalisaatiota ja ”hiljaa keittämistä” – www.liikekieli.com/archives/5360

Tanssifestivaalit ja tapahtumat – www.danceinfo.fi/infobank-category/tapahtumat

Laitinen, Kaisa & muut. 2016. Liikkeellä marraskuussa festivaali 30 vuotta – Nykytanssia vuodesta 1986. – liikkeellamarraskuussa.fi/historia/historiikki-1986-2016

Järvinen, Hanna. 2016. ”Suomalainen tanssi?” teoksessa Lindfors, Sonya (toim.) Toiseus 101 – näkökulmia toiseuteen. Nettijulkaisu: UrbanApa, 14–21. – urbanapa.fi/wp-content/uploads/2012/10/TOISEUS-101-näkökulmia-toiseuteen.pdf

Kiuru, Jarmo. 2016. Tanssielokuva – puhdasta elokuvaa?. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu: Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos: Kanditaattitutkinnon kirjallinen opinnäyte. – aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/21204/bachelor_Kiuru_Jarmo_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y