Yhdysvaltalainen tanssipedagogi Anne Green Gilbert on kehitt\u00e4nyt menetelm\u00e4n nimelt\u00e4 \u201dBrainDance\u201d, jossa tuetaan aivojen kehityst\u00e4 liikkuen ja tanssien (Gilbert 2006; Creative Dance Center 2013). BrainDance on yksi esimerkki tanssin ja somatiikan vuorovaikutuksessa luoduista l\u00e4hestymistavoista kehollisen harjoittamiseen, jonka tavoitteena on tukea ihmisen kokonaisvaltaista kehityst\u00e4, oppimista ja hyvinvointia. T\u00e4llaiset menetelm\u00e4t perustuvat sensomotorisen ja kognitiivisen j\u00e4rjestelm\u00e4n yhteenkietoutuneisuuteen ja ymm\u00e4rrykseen siit\u00e4, ett\u00e4 aivot tarvitsevat liikett\u00e4 kehitty\u00e4kseen.<\/p>\n\n\n\n
Menetelmien yhteydess\u00e4 esiintyy usein termi kehitykselliset liikemallit (developmental movement patterns). Kehitykselliset liikemallit rakentuvat primitiivisten refleksien pohjalta ja kehittyv\u00e4t yh\u00e4 monimuotoisemmiksi toiminnalliseksi liikeketjuiksi ja -tapahtumiksi. Samalla kehittyy sis\u00e4inen lihas-hermoj\u00e4rjestelm\u00e4, joka on sek\u00e4 motorisen toiminnan ett\u00e4 kognitiivisten prosessien syv\u00e4rakenne. T\u00e4m\u00e4 hienojakoinen ja monimutkainen j\u00e4rjestelm\u00e4 rakentuu varhaisina ik\u00e4vuosina aktiivisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ymp\u00e4rist\u00f6n kanssa. Se ilmenee sujuvina liiketapahtumina ja kinesteettisen\u00e4 ketjuna, jossa koko keho toimii tarkoituksenmukaisesti ja integroidusti. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa muun muassa sit\u00e4, ett\u00e4 tietyst\u00e4 kehonosasta alkava liike vaikuttaa ketjunomaisesti koko kehoon, jolloin muut kehonosat sopeutuvat ja tulevat mukaan liiketapahtumaan tarkoituksenmukaisella tavalla. (Hackney 2002, 17.) Esimerkiksi k\u00e4\u00e4ntyminen vatsalta sel\u00e4lle on monimutkainen liikemalli, jossa lapsi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehoaan kokonaisvaltaisena systeemin\u00e4. Erityisesti t\u00e4ss\u00e4 liikemallissa aktivoituu ristikk\u00e4inen yhteys (cross-lateral connectivity), joka on yhteydess\u00e4 oppimisvalmiuksiin (Jaakkola 2012, 54).<\/p>\n\n\n\n
Lihas-hermoj\u00e4rjestelm\u00e4 rakentuu asteittain kokonaisvaltaisiksi kehonyhteyksiksi, jotka muodostavat pohjan kaikelle liikkumiselle, aktiiviselle toiminnalle, vuorovaikutukselle, keholliselle kommunikaatiolle ja ilmaisulle. Peggy Hackneyn mukaan seuraavat keholliset yhteydet ovat l\u00e4sn\u00e4 ja toimivat integroituneessa lihas-hermoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4:<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 integroitunut systeemi luo turvallisen ja mukautuvan perustan kaikelle toiminnalle, oppimiselle ja vuorovaikutukselle fyysisess\u00e4 ja sosiaalisessa maailmassa. Kehitty\u00e4kseen se tarvitsee aktiivista fyysist\u00e4 toimintaa monipuolisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Rajoittunut ja kapea-alainen toiminta hidastaa yhteyksien rakentumista. Puutteellisesti rakentuneet yhteydet voivat johtaa kompensoiviin malleihin. Niill\u00e4 on osansa my\u00f6s oppimisvaikeuksien kehittymisess\u00e4. Motorisiin haasteisiin liittyv\u00e4 arkuus, varovaisuus ja turvattomuus tuottavat my\u00f6s vaaratilanteita, jolloin lapsi voi alkaa v\u00e4ltell\u00e4 aktiivista toimintaa ja vuorovaikutusta. T\u00e4st\u00e4 voi alkaa monimutkainen kierre, jossa negatiivinen palaute ja turvattomuuden tunne kasvavat entisest\u00e4\u00e4n. (Goddard Blythe 2004, 4\u20139; Hackney 2002, 11\u201312; Thelen 2008, 11\u2013116; ks. my\u00f6s Syv\u00e4oja et al. 2012, 21.)<\/p>\n\n\n\n
Kehonyhteyksien peruskaavat ovat ohjelmoituina hermoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme varhaisista kehitysvaiheista saakka. Erilaisten oppimisvaikeuksien ja hahmotusongelmien kanssa el\u00e4vill\u00e4 eri-ik\u00e4isill\u00e4 ihmisill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 yhteydet ovat ep\u00e4selv\u00e4t. (Hackney 2002, 19.) Kehityksellisten liikemallien harjoittelu miss\u00e4 tahansa el\u00e4m\u00e4nvaiheessa mahdollistaa kehonyhteyksien ja hermoverkkojen \u201duudelleenkaavoittamisen\u201d. T\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta on kehitetty erilaisia tanssi- ja liiketerapeuttisia l\u00e4hestymistapoja ja kehollisen harjoittamisen menetelmi\u00e4, kuten Body-Mind Centering, Bartenieff Fundamentals, sek\u00e4 edell\u00e4 mainittu \u201dBrainDance\u201d. N\u00e4ill\u00e4 menetelmill\u00e4 voidaan tukea kehityksellisten liikemallien rakentamista my\u00f6hemmiss\u00e4 kehitys- ja ik\u00e4vaiheissa. (Hackney 2002, 19.)<\/p>\n\n\n\n
Kehitykselliset liikemallit ja kokonaisvaltainen kehollinen integraatio ovat toiminnallisuuden perusta, joka my\u00f6s tuottaa ensisijaisen kokemuksen maailmassa olemisesta ja sen luonteesta. Turvallisuus, luottamus ja mielihyv\u00e4 kannustavat lasta tutkimaan maailmaa aktiivisesti. Liikemallit ovat siis kokonaisvaltaisen kehityksen, hyvinvoinnin ja kaiken oppimisen perusta. My\u00f6s kommunikaatio-, vuorovaikutus- ja ilmaisukykymme rakentuvat kehityksellisten liikemallien ja kehollisen integraation varaan.<\/p>\n\n\n\n
Creative Dance Center. 2013. BrainDance<\/em>. creativedance.org\/about<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Gilbert, Anne Green. 2006. Brain-compatible Dance Education<\/em>. Reston, VA: NDEA: AAPHERD.<\/p>\n\n\n\n Goddard Blythe, Sally. 2009. Attention, Balance and Coordination: The A.B.C. of Learning Success<\/em>. Chichester: John Wiley & Sons.<\/p>\n\n\n\n Hackney, Peggy. 2002. Making Connections: Total Body Integration Through Bartenieff Fundamentals<\/em>. Amsterdam: Gordon and Breach.<\/p>\n\n\n\n Jaakkola, Timo 2012. \u201dLiikunta ja koulumenestys.\u201d Teoksessa Teija Kujala, Christina Krause, Krause, Nina Sajaniemi, Maarit Silv\u00e9n, Timo Jaakkola & Kari Nyyss\u00f6l\u00e4 (toim.). Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunk\u00e4ynti: Neuro- ja kognitiotieteellinen n\u00e4k\u00f6kulma<\/em>. Opetushallitus, muistiot 2012:1, 53\u201363. researchportal.helsinki.fi\/fi\/publications\/aivot-oppimisen-valmiudet-ja-koulunk\u00e4ynti-neuro-ja-kognitiotietee<\/a><\/p>\n\n\n\n