{"id":13,"date":"2022-02-24T16:14:13","date_gmt":"2022-02-24T14:14:13","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila2022\/?p=13"},"modified":"2022-12-15T11:30:20","modified_gmt":"2022-12-15T09:30:20","slug":"inkeri-savan-ajatuksia-taiteen-oppimisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/inkeri-savan-ajatuksia-taiteen-oppimisesta\/","title":{"rendered":"Inkeri Savan ajatuksia taiteen oppimisesta"},"content":{"rendered":"\n

Taiteellinen oppiminen ulkoaohjautuvana taitavana suorituksena ja j\u00e4ljittelyn\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Behaviorismia edustava suuntaus estetiikassa on mimeettinen traditio: taide on todellisuuden j\u00e4ljittely\u00e4 ja taiteen oppiminen tapahtuu j\u00e4ljittelem\u00e4ll\u00e4, matkimalla. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman mukaan mielikuvitus, intuitio, tunne-el\u00e4mykset eiv\u00e4t ole kiinnostavia ilmi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Taiteenopetuksen metodeja ovat t\u00e4ll\u00f6in opettajan, ekspertin, mestarin malli tai ohje, sen j\u00e4ljitteleminen, taidon harjaannuttaminen, opettajan suora ohjaus ja kontrolli sek\u00e4 mahdollisten virheiden korjaaminen, tavoitteena taituruus. Taiteen oppiminen on aloitettava riitt\u00e4v\u00e4n varhain.<\/p>\n\n\n\n

Pohdittavaa: riippuvuus ulkoisesta palautteesta vs. sis\u00e4inen motivaatio, ymm\u00e4rrys. Ent\u00e4 tekniikan merkitys, ymm\u00e4rrys, yhteys omaan taiteellis-esteettiseen kehitysprosessiin, yhteys laajempaan kulttuurihistorialliseen viitekehykseen?<\/p>\n\n\n\n

Sava kysyy: miten saada aikaan oppivan ihmisen sis\u00e4inen motivaatio, tasapaino teknisen osaamisen ja persoonallisen taiteellisen kokemuksen, tulkinnan ja ilmaisun v\u00e4lill\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Taiteellinen oppiminen sosiaalisena ja kulttuurisena vuorovaikutuksena<\/h2>\n\n\n\n

L\u00e4ht\u00f6kohtana n\u00e4kemys, ett\u00e4 ihminen oppii vain vuorovaikutuksessa toisten ihmisten, yhteiskunnallisen tilanteen ja kulttuurinsa kanssa; oppimisyhteis\u00f6n merkitys: yhteistoiminnallinen oppiminen. Taiteen v\u00e4linearvo korostuu. T\u00e4ll\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmalla on yhteys pragmaattiseen ja yhteiskuntakriittiseen (marxilaiseen) estetiikkaan. (vrt. Vygotskyn teoria luvussa Kehityspsykologia ja vaiheteoriat<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

Taide el\u00e4myksen\u00e4 ja itseilmaisuna<\/h2>\n\n\n\n

N\u00e4kemys perustuu psykoanalyyttiseen ajatteluun (vrt. Eriksonin teoria), lapsikeskeiseen progressiiviseen pedagogiikaan sek\u00e4 humanistiseen psykologiaan.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4kemyksen mukaan taide on v\u00e4line yksil\u00f6n persoonallisuuden kehitykseen, hyvinvointiin, vapauteen, ihmisyyteen.<\/p>\n\n\n\n

Taide kognitiona<\/h2>\n\n\n\n

L\u00e4ht\u00f6kohtana on ajatus, ett\u00e4 my\u00f6s taiteellis-esteettinen toiminta on luonteeltaan kognitiivista. Havainto, kognitio ja tunne kytkeytyv\u00e4t toisiinsa ja emootio on kaiken tiedonprosessoinnin liikkeellepaneva voima. Vasta tunnepohjainen sitoutuminen tuottaa sellaisen suhtautumisen tietoihin ja taitoihin, ett\u00e4 ihminen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 persoonallisesti merkityksellisell\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Taiteelliset metakognitiot<\/h3>\n\n\n\n

Oppimisstrategiat<\/h3>\n\n\n\n

Oman taiteellisen ty\u00f6skentely- ja oppimisprosessin tarkastelu, portfolioty\u00f6skentely; my\u00f6s ryhm\u00e4ss\u00e4 reflektointi, jakaminen; yhteistoiminnallinen oppiminen; ilmi\u00f6iden sanallistaminen.<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4henkisyys<\/h3>\n\n\n\n

Taiteellinen toiminta on perusluonteeltaan syv\u00e4sti kantaa ottavaa, todellisuutta muuntavaa ja siten arvottavaa. Taiteellisin keinoin ihminen voi tutkia merkityssuhdettaan todellisuuteen sek\u00e4 muuntaa todellisuutta taiteen keinoin. Taide transformoi todellisuutta inhimillisesti moniulotteisemmaksi, syvemm\u00e4ksi ja koskettavammaksi.<\/p>\n\n\n\n

Henkisyys merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen arvioi, reflektoi ja tiedostaa kokemuksiaan, ottaa niihin et\u00e4isyytt\u00e4 ja liitt\u00e4\u00e4 ne k\u00e4sitteellist\u00e4v\u00e4n ymm\u00e4rryksen kautta taiteen, kulttuurin, yhteiskunnan yleisemp\u00e4\u00e4n viitekehykseen: tiedostava maailmasuhde.<\/p>\n\n\n\n

Materiaalinen, v\u00e4lineellinen todellisuussuhde: taiteen oppija, taiteilija materiaalina, v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Psyykkinen ja henkinen todellisuussuhde: materiaalisen muuntuminen inhimilliseksi; psyykkisiksi kokemuksiksi, josta ne edelleen \u201djalostuvat\u201d taiteellisiksi, syv\u00e4henkisiksi toiminnoiksi.<\/p>\n\n\n\n

Arvottava henkisyys on \u201dylemp\u00e4\u00e4\u201d kuin kokeva psyykkisyys, jossa korostuu voimakas el\u00e4myksellisyys ja kontakti omaan min\u00e4\u00e4n; psyykkisyys j\u00e4\u00e4 min\u00e4keskeiseksi. Yhteys maailmaan puuttuu viel\u00e4 psyykkisen kokemisen tasolta. Arvottaminen on sek\u00e4 eettist\u00e4 ett\u00e4 esteettist\u00e4 toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Sava, I. 1993. \u201dTaiteellinen oppimisprosessi.\u201d Teoksessa Porna, I. ja V\u00e4yrynen, P. (toim.) Taiteen perusopetuksen k\u00e4sikirja<\/em>. Suomen Kuntaliitto ja Opetushallitus<\/p>\n\n\n\n

Rauhala, L. 1982. Henkinen ihmisess\u00e4<\/em>. Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n\n\n\n

R\u00e4s\u00e4nen, M. 2000. Sillanrakentajat<\/em>. Helsinki: Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja A28.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taiteellinen oppiminen ulkoaohjautuvana taitavana suorituksena ja j\u00e4ljittelyn\u00e4 Behaviorismia edustava suuntaus estetiikassa on mimeettinen traditio: taide […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-13","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-9-syventavaa-aineistoa"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":525,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13\/revisions\/525"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}