Onko lapsi kehittym\u00e4t\u00f6n, ep\u00e4valmis? Onko aikuinen aina kehittynyt, valmis? Vai voisiko aikuinen oppia lapselta mit\u00e4\u00e4n? Uuden, muuttuvan lapsik\u00e4sityksen mukaan lapsi on aktiivinen ja osaava.<\/p>\n\n\n\n
Liisa Karlsson (2000) esittelee erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 lapsesta.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4ht\u00f6kohtana Karlssonin ajattelussa on k\u00e4sitysten ja toiminnan vuorovaikutus: k\u00e4sitteet ja niist\u00e4 tehdyt tulkinnat ohjaavat ihmisen toimintaa. Siten n\u00e4kemykset ihmisest\u00e4, tiedosta ja oppimisesta muovaavat suhtautumistamme lapseen, tai lapsik\u00e4sitykseemme (osa ihmisk\u00e4sityst\u00e4).<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4sitykseemme siit\u00e4, millainen lapsi on vaikuttaa my\u00f6s yhteiskunnassa vallitsevat yleiset k\u00e4sitykset lapsesta, joissa paljon stereotypioita sek\u00e4 lasten kanssa toimivien ammattilaisten omat ja yhteiset k\u00e4sitykset, sek\u00e4 omat kokemukset lapsuudesta. Lasten omat ja keskin\u00e4iset kulttuuriset konstruktiot j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein huomaamatta ammattity\u00f6ss\u00e4 ja tutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n
Ennakkok\u00e4sitykset vaikuttavat lapsiin suhtautumiseen ja toimintaan. My\u00f6s lapsen omat k\u00e4sitykset itsest\u00e4\u00e4n vaikuttavat siihen, miten h\u00e4n toimii ja siihen, miten h\u00e4nt\u00e4 kohdellaan. Karlssonin mukaan: \u201dToiminta muotoutuu vuorovaikutuksessa, jossa osapuolten tapa hahmottaa todellisuutta vaikuttaa siihen, mink\u00e4laiseksi todellisuus muodostuu\u2026 k\u00e4sitykset ja toiminta ovat kesken\u00e4\u00e4n vuorovaikutuksessa.\u201d (2000, 31)<\/p>\n\n\n\n
Ihminen siis muovaa toiminnallaan yhteis\u00f6ss\u00e4 vallitsevia k\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Sana lapsi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 positiivisia mielleyhtymi\u00e4. Yleinen kuva \u2013 kulttuurinen k\u00e4sitys \u2013 lapsesta on kuitenkin ristiriitainen. Esimerkiksi mediassa ja opetussuunnitelmissa lapsista puhutaan toisin kuin aikuisista.<\/p>\n\n\n\n
Aikuisen on vaikea asettua lapsen asemaan, vaikka lapsuus onkin osa aikuisuutta; onhan jokainen meist\u00e4 ollut lapsi. Lapsen n\u00e4k\u00f6kulman huomiotta j\u00e4tt\u00e4minen voi ratkaisevasti vaikuttaa tutkimustuloksiin.<\/p>\n\n\n\n
Lapsi oivaltaa laadullisesti eri tavalla kuin aikuinen. Lapsen leikki on moniulotteisempaa ja kehittyneemp\u00e4\u00e4 kuin kehityskuvaukset ja mallit antavat olettaa. Lapset ovat osoittautuneet p\u00e4teviksi arvioimaan heit\u00e4 koskevia asioita. Lapsista l\u00f6ytyy yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 osaamisen alueita, kun heille ominaiset tavat toimia huomioidaan.<\/p>\n\n\n\n
Aikuisen n\u00e4k\u00f6kulma ohjaa h\u00e4nen huomioitaan ja p\u00e4\u00e4telmi\u00e4\u00e4n. Kun lapsen n\u00e4k\u00f6kulma j\u00e4\u00e4 taustalle, muodostuu kuva lapsesta yksipuoliseksi. Kun lapsin\u00e4k\u00f6kulma huomioidaan, nousevat lapsen kyvyt ja taidot uudella tavalla esille.<\/p>\n\n\n\n
Ilmi\u00f6iden tarkasteleminen lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 aikuisen n\u00e4k\u00f6kulma pit\u00e4isi unohtaa. Hedelm\u00e4llist\u00e4 on ottaa huomioon molemmat ja muodostaa yhteis\u00f6llinen ja tasavertainen tarkastelutapa.<\/p>\n\n\n\n
Lasta on pitk\u00e4\u00e4n pidetty avuttomana ja kykenem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Lapsuudesta puhutaan edelleen ylimenokautena, marginaalisena ilmi\u00f6n\u00e4. Lapsellinen ja lapsekas ovat kielteisi\u00e4 ilmauksia. My\u00f6s lapset itse pit\u00e4v\u00e4t lapsuutta negatiivisena: esimerkiksi 8\u201312 vuotiaat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 halua, ett\u00e4 heit\u00e4 kutsutaan lapsiksi.<\/p>\n\n\n\n
Vastasyntyneen aivokapasiteetti on valtava, ja lapsella on valtava oppimisen kyky. Karlssonin mukaan \u201dparhaat oppimismenetelm\u00e4t ovat pitk\u00e4lti samoja kuin ne, joita k\u00e4yt\u00e4mme pikkulapsina\u201d (2000, 41). Lapsen oppimista luonnehtii kokonaisvaltaisuus, kaikkien aistien yhdist\u00e4minen oppimisessa sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyys: lasten keskin\u00e4isell\u00e4 toiminnalla on suuri merkitys oppimisessa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4h\u00e4n ajatteluun perustuu ns. lapsitutkimuksen uusi paradigma, painottaa lapsuuden ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 sosiaalisena konstruktiona ja lasta aktiivisena toimijana. Kuitenkin on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tutkimusta siit\u00e4, millaisia lapset ovat. miten he leikkiv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n tai miten he tutustuvat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan. Viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n on selvitetty sit\u00e4, miten tavoittaa lapsen kokemus.<\/p>\n\n\n\n
Kasvatus- ja opetusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 lasta pidet\u00e4\u00e4n edelleen aikuisen toiminnan kohteena: mm. aikuisen antama oppi siirtyy lapseen, ammattilainen suunnittelee toiminnan ja arvioi tulokset. Karlssonin mukaan<\/p>\n\n\n\n
\u201dtoimintaa lasten kanssa perustellaan yleens\u00e4 tulevaisuuden merkityksell\u00e4. Kuitenkin lapsuus elet\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 ja nyt eik\u00e4 tulevaisuudessa\u2026 \u201d<\/p>(2000, 45)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n
Lapsi ongelmana<\/h3>\n\n\n\n
Lasten luokittelu erilaisiin erityisryhmiin; yhteis\u00f6n negatiivinen k\u00e4sitys tietyn henkil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 ohjaa h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n huonosti.<\/p>\n\n\n\n
Aktiivinen lapsi<\/h3>\n\n\n\n
Ihminen tuntee itsens\u00e4 subjektiksi vain osallistumalla aktiivisesti yhteis\u00f6n toimintaan. Konstruktivistisen ajattelun mukaan ihminen on luonnoltaan tiedonhaluinen ja utelias, aktiivinen tiedonhankkija ja luoja. Oppiminen on kognitiivisen toiminnan sivutuote. oppiminen on tiedon aktiivista konstruointia. L\u00e4ht\u00f6kohtana yksil\u00f6n halu ja tarve oppia, siis luontainen ihmiselle.<\/p>\n\n\n\n
Aikuisjohtoisuus \u2013 lapsikeskeisyys<\/h2>\n\n\n\n
Aikuisjohtoisuus perustuu ajatukseen, ett\u00e4 vain aikuisella on tietoa siit\u00e4, miten lasta opetetaan ja kasvatetaan tai siit\u00e4, miten lapsi oppii ja kasvaa.<\/p>\n\n\n\n
Lapsikeskeisyys puolestaan perustuu ajatukseen, ett\u00e4 lapsi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aktiivisena, toimivana, aloitteellisena yksil\u00f6n\u00e4, joka vaikuttaa yhteis\u00f6ss\u00e4. Vaikuttaminen ei yleens\u00e4 ulotu toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.<\/p>\n\n\n\n
Viime aikoina on ryhdytty korostamaan lapsen osallisuutta ja oppimisen yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lapsi, aikuinen, vanhus<\/h3>\n\n\n\n
Ent\u00e4 vanhuus? Onko ihmisarvon alentuminen todellisuutta l\u00e4nsimaisessa yhteiskunnassa? Monissa ei-l\u00e4nsimaisissa kulttuureissa vanhukset ovat arvostetuimpia, jolloin el\u00e4m\u00e4nkokemuksen karttumisella ja arvostuksella on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 yhteys.<\/p>\n\n\n\n
Lapsi aikuisessa? Lapsi vanhuksessa? Kannammeko el\u00e4m\u00e4nvaiheitamme mukanamme vai j\u00e4t\u00e4mmek\u00f6 ne taaksemme? Kyky leikki\u00e4, kyky nauraa?<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hde<\/h2>\n\n\n\n
Karlsson, L. 2000. Lapsille puheenvuoro. Ammattik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perinteet murroksessa<\/em>. Helsinki: Edita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Onko lapsi kehittym\u00e4t\u00f6n, ep\u00e4valmis? Onko aikuinen aina kehittynyt, valmis? Vai voisiko aikuinen oppia lapselta mit\u00e4\u00e4n? […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-15","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-9-syventavaa-aineistoa"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":544,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions\/544"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}