Transformatiivisen oppimisen teorian lanseerasi aikuiskoulutuksen professori Jack Mezirow<\/a> (1923\u20132014) artikkelissaan Perspective transformation <\/em>(1978). Artikkelissa h\u00e4n k\u00e4sitteli aikuisi\u00e4n oppimisen kriittist\u00e4 ulottuvuutta, joka mahdollistaa ajattelun, tuntemuksien ja toimintaa muovaavien oletusten ja odotusten rakenteiden tunnistamisen ja uudelleen arvioinnin.<\/p>\n\n\n\n Mezirowin ajatteluun vaikutti muun muassa saksalainen kriittisen teorian edustaja J\u00fcrgen Habermas<\/a> (1929\u2013). Habermas (1981) kuvaa eroa instrumentaalisen ja kommunikatiivisen oppimisen v\u00e4lill\u00e4. Instrumentaalinen oppiminen liittyy ymp\u00e4rist\u00f6n hallintaan, suorituskyvyn tai ennustamisen parantamiseen. Kommunikatiivisen oppimisen tavoitteena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 joku tarkoittaa kommunikoidessaan keskustelussa tai esimerkiksi kirjan, runon, taideteoksen tai tanssiesityksen v\u00e4lityksell\u00e4. Ymm\u00e4rt\u00e4misen vahvistamiseksi on arvioitava paitsi tietyn asian paikkansapit\u00e4vyytt\u00e4, my\u00f6s tarkoitusta. Tavoitteena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asian viitekehys ja etsi\u00e4 yhteist\u00e4 perustaa sek\u00e4 se, ett\u00e4 keskusteluun osallistuvat henkil\u00f6t ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t selke\u00e4sti eri mielt\u00e4 olevien olettamusten kontekstin. T\u00e4ll\u00f6inkin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat aina alustavia ja niiden tulisi olla uusien argumentteja tai n\u00e4k\u00f6kulmien mukaan muuntuvia.<\/p>\n\n\n\n Transformatiivisen oppimisen teorian taustalla on my\u00f6s Mezirowin laaja tutkimus yliopisto-opintoihin palaavien opiskelijoiden oppimiskokemuksiin liittyen. Tutkimuksen mukaan aikuisopiskelijoiden ajattelutapojen muutokset seuraavat usein seuraavia vaiheita:<\/p>\n\n\n\n Transformatiivinen oppiminen on ajattelutapojen, oletusten ja niin sanottujen merkitysperspektiivien koettelua ja muuntelua. Merkitysperspektiivit ovat kulttuurin ja kielen rakenteita, joiden kautta ihminen rakentaa kokemuksilleen johdonmukaisuutta ja merkityst\u00e4. Ne muokkaavat ja rajaavat havaintoja, ajattelua, tunteita ja toimintaa. Kun merkitysperspektiivit lukkiutuvat, on ihmisell\u00e4 taipumus hyl\u00e4t\u00e4 ajatuksia, jotka eiv\u00e4t sovi niihin. Transformatiivisen oppimisen perusajatuksena on merkitysperspektiivien koettelu siten, ett\u00e4 ne muuntuvat avoimemmiksi, huokoisemmiksi, moniulotteisimmiksi, uutta vastaanottaviksi.<\/p>\n\n\n\n Merkitysperspektiivi koostuu kahdesta ulottuvuudesta: ajattelumalleista (habits of mind) <\/em>ja niiden tuottamista n\u00e4k\u00f6kulmista. Ajattelumallit ovat laajoja, abstrakteja, ja totunnaisia \u200b\u200bajattelu-, tunne- ja toimintatapoja. Ne rakentuvat kulttuuristen, sosiaalisten, kielellisten, kasvatuksellisten, taloudellisten, poliittisten, psykologisten, uskonnollisten ja esteettisten vaikutteiden v\u00e4lityksell\u00e4. Ajattelumallit vaikuttavat siihen, miten ihminen luokittelee kokemukset, uskomukset, ihmiset, tapahtumat ja itsens\u00e4. Ne voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 rakenteita, s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, kriteerej\u00e4, koodeja, skeemoja, standardeja, arvoja, persoonallisuuden piirteit\u00e4 ja asenteita. Ajattelumallit tulevat n\u00e4kyv\u00e4ksi n\u00e4k\u00f6kulmassa, joka muodostaa tulkinnan ilmi\u00f6st\u00e4, tilanteesta tai vaikkapa henkil\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Esimerkki ajattelumallista on etnosentrismi eli taipumus pit\u00e4\u00e4 muita oman ryhm\u00e4n ulkopuolisia alempana, ep\u00e4luotettavina tai muuten v\u00e4hemm\u00e4n hyv\u00e4ksytt\u00e4vin\u00e4. Tuloksena oleva n\u00e4k\u00f6kulma on kokonaisuus negatiivisista tunteista, uskomuksista, arvioista ja asenteista, joita ihmisill\u00e4 on yksil\u00f6ihin tai ryhmiin, joilla on erilaisia \u200b\u200bominaisuuksia kuin heill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Transformatiivisen oppimisen kaksi p\u00e4\u00e4elementti\u00e4 ovat kriittinen (itse)reflektio sek\u00e4 aktiivinen osallistuminen keskusteluun. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s toiminnan muuttaminen suhteessa muuntuneeseen ajattelumalliin ja n\u00e4k\u00f6kulmaan. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tietoisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja pyrkimyst\u00e4 toimia niiden mukaan, ja valmiutta ottaa vastaan uusia, n\u00e4k\u00f6kulman edelleen muuntamiseen johtavia argumentteja.<\/p>\n\n\n\n Transformatiiviseen oppimiseen liittyy ominaisuus tai asenne (disposition<\/em>), joka ruokkii jatkuvaa, tietoista pyrkimyst\u00e4 reflektoida kriittisesti omia ja toisten oletuksia, vahvistuksen hakemista muuttuville ajatusmalleille osallistumalla aktiivisesti keskusteluihin sek\u00e4 sitoutumista p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen toimia muuttuneen n\u00e4kemyksen mukaan.<\/p>\n\n\n\n Transformatiivisen oppimisen tuottamat muutokset voivat olla k\u00e4\u00e4nteentekevi\u00e4, \u00e4killisi\u00e4 ja suuria ajattelutapojen muutoksia. Ne voivat olla my\u00f6s kumulatiivisia, progressiivisia oivalluksia, jotka vaiheittain johtavat n\u00e4k\u00f6kulman muutoksiin ja ajattelutavan muuttumiseen.<\/p>\n\n\n\n Suuri osa ajattelumallien rakentumisesta tapahtuu tietoisuuden ulkopuolella, jolloin intuitio korvaa oletusten kriittisen pohdinnan. Aikuiskoulutuksessa ja yliopistokontekstissa opettajien teht\u00e4v\u00e4 on tukea opiskelijoita tuomaan n\u00e4m\u00e4 prosessit tietoiseen k\u00e4sittelyyn ja n\u00e4in parantamaan oppijan valmiutta sitoutua muutokseen, transformatiiviseen oppimiseen.<\/p>\n\n\n\n Mezirowin mukaan transformatiivinen oppiminen on rationaalinen, metakognitiivinen prosessi. Siin\u00e4 arvioidaan uudelleen syit\u00e4, jotka tukevat ongelmallisia merkitysn\u00e4k\u00f6kulmia, mukaan lukien ne, jotka edustavat sellaisia kontekstuaalisia kulttuurisia tekij\u00f6it\u00e4 kuin ideologia, uskonto, politiikka, luokka, rotu ja sukupuoli. Se on prosessi, jonka avulla aikuiset oppivat ajattelemaan kriittisesti itse sen sijaan, ett\u00e4 pit\u00e4isiv\u00e4t omia n\u00e4k\u00f6kulmia tukevia oletuksia itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Mezirowin esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oppimisteoriassa korostuu rationaalinen, tietoinen ajattelu. Suomessa erityisesti Kaisu M\u00e4lkki (2011) on laajentanut t\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa. M\u00e4lkin v\u00e4it\u00f6skirja Theorizing the nature of reflection<\/a><\/em> k\u00e4sittelee reflektion haasteita ja edellytyksi\u00e4 sek\u00e4 sen luonnetta ja dynamiikkaa. M\u00e4lkki tuo tarkasteluun mukaan muun muassa Antonio Damasion<\/a> neurobiologisen teorian emootioista ja tietoisuuden kehollisesta perustasta.<\/p>\n\n\n\n M\u00e4lkki on kriittinen niit\u00e4 tapoja kohtaan, joilla reflektiota aikuiskoulutuksessa ja yliopistopedagogiikassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen mukaansa reflektion avulla tavoitellaan syv\u00e4llisi\u00e4 tiedostamis- ja muutosprosesseja, mutta usein tuloksena on yleist\u00e4 pohdintaa. T\u00e4m\u00e4 johtuu M\u00e4lkin mukaan siit\u00e4, ett\u00e4 reflektio painottuu kognitiiviseen prosessointiin ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 reflektion emotionaaliset ja sosiaaliset prosessit v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. H\u00e4n tuo esiin, kuinka niin sanotut reunatuntemukset tai -tunteet (edge emotions<\/em>) voivat toimia reflektion k\u00e4ynnist\u00e4jin\u00e4 (disorienting dilemma<\/em>) viedess\u00e4\u00e4n opiskelijan pois mukavuusalueeltaan. Reunatuntemusten v\u00e4lttely jarruttaa kriittist\u00e4 itsereflektiota ja transformatiivista oppimisesta.<\/p>\n\n\n\n Aikuiskoulutuksessa ja yliopistopedagogiikassa onkin keskeist\u00e4 pohtia, miten opiskelijat voidaan turvallisesti saattaa kohtaamaan ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 tunteita ja miten heit\u00e4 voidaan tukea kriittisen itsereflektiossa ja syv\u00e4llisess\u00e4 keskustelussa, jossa tunteet, arvot ja eri\u00e4v\u00e4t n\u00e4kemykset nousevat esiin. Aihetta on tutkittu Suomessa my\u00f6s liikunnanopettajakoulutuksen yhteydess\u00e4 (Anttila, Siljam\u00e4ki & Rowe 2018; Siljam\u00e4ki & Anttila 2020; 2021; 2022).<\/p>\n\n\n\n Anttila, E. & Rowe, N. & Siljam\u00e4ki M. 2018. \u201dTeachers as frontline agents of integration: Finnish physical education students\u2019 reflections on intercultural encounters.\u201d Physical Education and Sports Pedagogy<\/em> 23<\/em> (6), 609\u2013622. doi.org\/10.1080\/17408989.2018.1485141<\/a><\/p>\n\n\n\n Habermas, J. 1981. The Theory of Communicative Action<\/em>, vol. 1, Thomas McCarthy (trans.), Boston: Beacon Press.<\/p>\n\n\n\n Mezirow, J. 1978. Education for Perspective Transformation: Women\u2019s Re-entry Programs in Community Colleges<\/em>, New York: Teachers College, Columbia University (available through ERIC system).<\/p>\n\n\n\n Mezirow, J. 2009. \u201dAn overview on transformative learning.\u201d K. Illeris (Ed.), Learning theorists\u2026 in their own words<\/em>. Routledge.<\/p>\n\n\n\n M\u00e4lkki, K. 2011. Theorizing the nature of reflection<\/em>. University of Helsinki Siljam\u00e4ki M. & Anttila E. 2022. \u201dN\u00e4k\u00f6kulmia kulttuuriseen moninaisuuteen: kulttuurienv\u00e4lisen osaamisen kehittyminen liikunnanopettajakoulutuksessa.\u201d Liikunta & Tiede<\/em> 59 (3), 99\u2013106.<\/p>\n\n\n\n Siljam\u00e4ki, M. & Anttila, E. 2021. \u201dDeveloping future Physical Education teachers\u2019 intercultural competence: The potential of intertwinement of transformative, embodied, and critical approaches.\u201d Frontiers in Sports Active Living,<\/em> 3:765513. doi.org\/10.3389\/fspor.2021.765513<\/a><\/p>\n\n\n\n Siljam\u00e4ki, M. & Anttila, E. 2020. \u201dFostering intercultural competence and social justice through dance and physical education: Finnish PE student teachers\u2019 experiences and reflections.\u201d C. Svendler Nielsen & S. Burridge (Eds.), Dancing across borders: Perspectives on dance, young people and change<\/em>, 53\u201364. New York, NY: Routledge.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Taustaa Transformatiivisen oppimisen teorian lanseerasi aikuiskoulutuksen professori Jack Mezirow (1923\u20132014) artikkelissaan Perspective transformation (1978). Artikkelissa h\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-155","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1-johdanto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=155"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":528,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions\/528"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
Transformatiivisen oppimisen perusajatus<\/h2>\n\n\n\n
Transformatiivinen oppiminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Tunteiden ja kehollisuuden merkitys reflektiivisess\u00e4 toiminnassa ja transformatiivisessa oppimisessa<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n
Institute of Behavioural Sciences. Studies in Educational Sciences 238.<\/p>\n\n\n\n