Kehityspsykologia tarkastelee ihmisen psyykkisi\u00e4 rakenteita ja toimintoja, sek\u00e4 niiss\u00e4 tapahtuvia muutoksia ihmisen el\u00e4m\u00e4n eri vaiheissa.<\/p>\n\n\n\n
Kehitysvaiheita voidaan tarkastella kehityksen eri osa-alueiden (fyysinen, motorinen, kognitiivinen, sosioemotionaalinen) tai el\u00e4m\u00e4nkaaripsykologian n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n
El\u00e4m\u00e4nkaaripsykologia tarkastelee ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4 kuolemaan saakka. T\u00e4ll\u00e4 kurssilla painopiste on el\u00e4m\u00e4n alkuvaiheissa. Aikuis- ja vanhuusi\u00e4n tarkastelu j\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle. Kehityspsykologisista vaiheteorioista Erik H. Eriksonin teoria kattaa ihmisen koko elini\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kehityspsykologinen tutkimus on tuottanut erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 ja teorioita siit\u00e4, miten yksil\u00f6n kehitys etenee ja millaista vaihtelua yksil\u00f6n kehityksess\u00e4 voi olla. Kehityspsykologinen tieto voi auttaa kasvattajaa huomaamaan sellaisia poikkeamia yksil\u00f6n kehityksess\u00e4, jotka voivat aiheuttaa lapsella vaikeuksia.<\/p>\n\n\n\n
Kehityspsykologisiin vaiheteorioihin voi kuitenkin suhtautua kriittisesti. Ne eiv\u00e4t korvaa kasvattajan tarkkan\u00e4k\u00f6isi\u00e4 havaintoja ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4\u00e4, kuuntelevaa suhdetta lapseen.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4rke\u00e4mpien vaiheteorioiden tuntemus on kuitenkin osa opettajan ammattitaitoa ja yleissivistyst\u00e4. Erilaiset ihmis- ja oppimisk\u00e4sitykset perustuvat my\u00f6s vaiheteorioihin ja kehityspsykologiseen tietoon ja p\u00e4invastoin. N\u00e4m\u00e4 my\u00f6skin esiintyv\u00e4t usein kirjallisuudessa ja kasvatusalalla k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 keskustelussa. My\u00f6s opetussuunnitelmissa on usein n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vaiheteorioiden vaikutusta. Rakentava kriittisyys edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuntee kritiikkins\u00e4 kohteen.<\/p>\n\n\n\n
Sveitsil\u00e4inen lapsipsykologi Jean Piaget oli konstruktivistisen ajattelutavan esitaistelija, h\u00e4nt\u00e4 kiinnostivat ajattelun rakenteet eli struktuurit ja niiden kehitys, jonka h\u00e4n katsoi tapahtuvan biologisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyvien kehitysvaiheiden kautta.<\/p>\n\n\n\n
Kussakin vaiheessa lapsi omaksuu uusia tapoja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 todellisuutta ja uusia k\u00e4sitteellisi\u00e4 ty\u00f6kaluja todelllisuuden tulkitsemiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Kehityst\u00e4 vie eteenp\u00e4in pyrkimys maailmaa koskevien tulkintojen\/odotusten ja todellisuuden v\u00e4listen ristiriitojen ratkaisemiseksi:<\/p>\n\n\n\n
Taidot ja tiedot organisoituvat kokonaisuuksiksi, skeemoiksi, jotka muuttuvat kahdella tavalla:<\/p>\n\n\n\n
Oppimisella (kokemuksilla ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4) on t\u00e4ss\u00e4 vaikutuksensa, mutta uusien ajattelumuotojen omaksuminen edellytt\u00e4\u00e4 Piaget\u2019n mukaan my\u00f6s biologista kypsymist\u00e4. Siksi opetuksessa olisi otettava huomioon lapsen ajattelun kehitysvaihe.<\/p>\n\n\n\n
Lapsen aktiivisuuden tukemisen periaate: lapsi oppii parhaiten keksiess\u00e4\u00e4n ongelmien ratkaisut itse.<\/p>\n\n\n\n
Kehityksen kaudet eiv\u00e4t tapahdu lapsilla samassa i\u00e4ss\u00e4, kyll\u00e4kin samassa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Piaget uskoi, ett\u00e4 esiintymisik\u00e4 on riippuvainen lapsen luontaisesta lahjakkuudesta ja siit\u00e4 fyysisest\u00e4 ja sosiaalisesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 jossa lapsi el\u00e4\u00e4. N\u00e4in h\u00e4n yhdisti luontaisen lahjakkuuden ja kasvuymp\u00e4rist\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Kehitys on nopeaa ja eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kehityv\u00e4t kaikki ne kognitiiviset osarakenteet, joihin havaintotoiminta ja \u00e4ly perustuu. Aluksi lapsella on yksinkertaisia refleksej\u00e4. My\u00f6hemmin alkavat kokeilut esineill\u00e4 ja lapsi nauttii esineist\u00e4. H\u00e4n pystyy assimiloimaan esineit\u00e4 aikaisempaan opittuun; uutta esinett\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samoin kuin tuttuja esineit\u00e4, vaikka uusi olisi t\u00e4ysin erilainen. My\u00f6hemmin h\u00e4n akkomodoi, keksii uuden oikean k\u00e4ytt\u00f6tavan. Puhuminen ja \u00e4\u00e4nnetyn kielen k\u00e4ytt\u00e4minen. My\u00f6s monimutkainen j\u00e4ljittely onnistuu.<\/p>\n\n\n\n
Lapsi siirtyy uudelle tasolle, t\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n korvaa edellisell\u00e4 kaudella oppimansa mallit uusilla. Lapsi pystyy palauttamaan mieleens\u00e4 poissaolevia asioita, esineit\u00e4 ja tapahtumia. Uusia k\u00e4ytt\u00e4ymismuotoja ovat viiv\u00e4stynyt matkiminen (malli pois n\u00e4kyvist\u00e4), kuvitteluleikit, piirt\u00e4minen, sis\u00e4istynyt j\u00e4ljittely ja sanallisesti kuvailla asioita, jotka eiv\u00e4t tapahdu sill\u00e4 hetkell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yhdess\u00e4 mielikuvien kanssa j\u00e4ljittely on sis\u00e4istetty\u00e4. Esitt\u00e4minen tulee mahdolliseksi. Lapsella on toiminnan tukena sis\u00e4isi\u00e4 luonnoksia ja suunnitelmia. Koko ajan kehittyv\u00e4 kieli mahdollistaa kommunikaation ja vahvistaa siten ajattelukyky\u00e4. Lapsella on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n symbolit ja merkit.<\/p>\n\n\n\n
Piaget on jakanut t\u00e4m\u00e4n kauden esik\u00e4sitteelliseen ja intuitiiviseen vaiheeseen. Esik\u00e4sitteellisess\u00e4 vaiheessa lapsi samaistaa sanat ja symbolit kohteisiin, joita ne esitt\u00e4v\u00e4t. Intuitiivisess\u00e4 vaiheessa lapsi muodostaa joitakin k\u00e4sitteit\u00e4, mutta yleens\u00e4 yhdest\u00e4 vaiheesta kerrallaan. S\u00e4ilyvyyden k\u00e4site on tuntematon.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 kaudella konkreettisesti annetaan merkitys havainnoille. Kokemukset j\u00e4sentyv\u00e4t ajallisesti l\u00e4heisiin havaintoihin, jotka ovat kokemusten perustana. Konkreettiset operaatiot ovat keino kuvata todellisuutta. Lapsi kykenee sis\u00e4istettyihin, kuvitteellisiin toimintoihin ja kykenee ajattelemaan konkreettisia toimintoja. T\u00e4m\u00e4 kausi on jaettu nelj\u00e4\u00e4n vaiheeseen;<\/p>\n\n\n\n
Alkuvaiheessa lapsi pystyy luokittelemaan ja muodostamaan sarjoja ajatuksissaan eli fyysiset toiminnot ovat sis\u00e4istyneet henkisiksi toiminnoiksi. Keskivaiheessa vahvistuu mm. painon s\u00e4ilyvyys. Vakiintuneessa vaiheessa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n s\u00e4ilyvyys; luokittelu, j\u00e4rjest\u00e4minen ja numeerisuus sujuvat paremmin. Lapsi k\u00e4sittelee hyvin kahden ominaisuuden suhdetta. Viimeisin vaihe vaatii aikaa ja yleens\u00e4 sen saavuttaminen voi kest\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, jopa peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseen asti.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 kaudella tulisi muistaa seuraavia asioita: lapsi voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4 se tarkoittaa, ajattelu kehittyy aina toiminnan j\u00e4ljess\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminta on parasta k\u00e4sitteiden oppimiseen ja riitt\u00e4v\u00e4 testaus oppimisen testaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 formaaliset operaatiot. Kauden aikana kehittyv\u00e4t lopullisesti mm. seuraavat asiat: k\u00e4sitteiden muodostuminen, kielen ohjaava toiminta, konkreettisten kokemusten muuntaminen sanalliseen ja symboliseen muotoon, sek\u00e4 loogisen ajattelun kehitys. Operaatiot saavat alkunsa yhteistoiminnasta muiden kanssa. Yhteisty\u00f6 auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisia ja toisaalta muuttamaan mielipiteit\u00e4. Piaget uskoi yhteistoiminnan ja keskustelun olevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olettamuksien kehittymiselle, sis\u00e4istetylle keskustelulle, harkinnalle ja mietiskelylle.<\/p>\n\n\n\n
Lapsi oppi muodostamaan sarjan hypoteeseja, muodostamaan teorioita, tiedostamaan omia ajatuksia ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n monimutkaisia suhteita. Kiinnostus sosiaaliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n pakottaa lapsen perustelemaan omia mielipiteit\u00e4 ja usein suhtautuminen s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin muuttuu. Moraaliarvot muuttuvat v\u00e4ljimmiksi. Koulussa tulisi muistaa muutamia asioita: olettamukset voivat olla v\u00e4ittelyn perusta, hypoteesit voivat olla sarja ehdotuksia, yhteiset ominaisuudet kiinnostavat, voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 suuria, pieni\u00e4 ja kuviteltuja asioita ja voidaan k\u00e4sitell\u00e4 riippuvuksia ja suhteellisuuksia.<\/p>\n\n\n\n
Piaget uskoi, ett\u00e4 lapsen kehityksess\u00e4 jokainen kausi tapahtuu, riippumatta millaisessa kulttuurissa lapsi asuu. Teoria ei huomioi ajattelun ja oppimisen kontekstisidonnaisuutta eli riippuvuutta lapsen omasta todellisuuden tulkinnasta.<\/p>\n\n\n\n
Kun lasten ajattelua tutkitaan teht\u00e4vill\u00e4, jotka liittyv\u00e4t heid\u00e4n arkitodellisuuteensa ja ovat heille mielekk\u00e4it\u00e4, em. Kehitysvaiheet eiv\u00e4t selv\u00e4sti erotu toisistaan.<\/p>\n\n\n\n
Piagetilta j\u00e4i huomaamatta, ett\u00e4 lapsi my\u00f6s muuttaa todellisuutta sen mukaan, miten h\u00e4n tulkitsee sit\u00e4. Piagetin kokeet noudattivat aikuisen p\u00e4\u00e4ttelystrategioita, eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n lasten tapaa hahmottaa asioita. Piaget\u2019a on arvosteltu paljon kielellisen kehityksen merkityksen korostamisesta kognitiivisessa kehityksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lue lis\u00e4\u00e4 Piagetista Jean Piaget Society<\/a><\/p>\n\n\n\n Teoria ihmisen psykososiaalisesta kehityksest\u00e4<\/p>\n\n\n\n Psykoanalyytikko E. H. Erikson on kehitt\u00e4nyt oman teoriansa ihmisen psykososiaalisesta kehityksest\u00e4. Eriksonin mukaan jokainen kehitysvaihe pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kriisin, joka l\u00e4pik\u00e4ytyn\u00e4 mahdollistaa normaalin kehityksen jatkumisen.<\/p>\n\n\n\n Lapsi tutustuu omaan kehoonsa ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 vanhempien luodessa samalla turvallista kasvuymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Jos lapsi kokee olonsa turvattomaksi, lis\u00e4\u00e4ntyy h\u00e4nen ep\u00e4luottamuksensa itse\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n kohtaan.<\/p>\n\n\n\n Lapsi oppii liikkumaan ja haluaa kokeilla kykyj\u00e4\u00e4n ja rajojaan. Ymp\u00e4rist\u00f6n kielteiset asenteet ja jatkuvat rangaistukset tukahduttavat lapsen kokeiluhalua ja saattavat aiheuttaa lapselle tunteen, ett\u00e4 h\u00e4n on huono, h\u00e4vett\u00e4v\u00e4 olento.<\/p>\n\n\n\n Lapsi on oppimishaluinen ja kokeilee mielell\u00e4\u00e4n kaikkea. Vanhempien on kannustettava lastaan oikeassa suhteessa rangasituksiin n\u00e4hden. Liika rankaisu johtaa vain itsetunnon heikkenemiseen ja aiheuttaa lapselle tuhia syyllisyydentunteita. My\u00f6s liika vapaus est\u00e4\u00e4 normaalien rajojen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja lapsen suhde ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n h\u00e4iriintyy.<\/p>\n\n\n\n Lapsi itsen\u00e4istyy ja irtautuu pikkuhiljaa perheest\u00e4\u00e4n. Jos h\u00e4nen ahkeruuteensa ja aloitteisiinsa suhtaudutaan v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4sti, saattaa h\u00e4n muuuttua passiiviseksi ja turhautua omaan kyvytt\u00f6myyteens\u00e4. Toisaalta liiallinen kannustus saattaa aiheuttaa turhiakin suoriutumispaineita.<\/p>\n\n\n\n Yksil\u00f6 etsii itse\u00e4\u00e4n, omaa el\u00e4m\u00e4nfilosofiaa, el\u00e4m\u00e4nmuotoaan. Nuori pyrkii l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4 tuntuvan yhteyden lapsuuteensa ja tulevaisuuteensa sek\u00e4 min\u00e4k\u00e4sityksens\u00e4 ja toisten arviointejen v\u00e4lill\u00e4. Onnistunut ratkaisu tuottaa min\u00e4identiteetin el\u00e4myksen, el\u00e4myksen min\u00e4n aitoudesta; ep\u00e4onnistuminen taas johtaa roolien sekaannukseen.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n vaiheen t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on kyet\u00e4 muodostamaan l\u00e4heinen ja vastavuoroinen suhde toiseen ihmiseen. Liittyminen ilman oman identiteetin menett\u00e4mist\u00e4. Vastakohtana on erillisyys. Onnistunut ratkaisu tuottaa el\u00e4m\u00e4n perusvoiman, rakkauden.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n kriisin positiivinen ratkaisu tuottaa kyvyn huolehtia toisista ja luoda uutta. Halu toimia ihmisen ja koko yhteiskunnan hyv\u00e4ksi. Ep\u00e4onnistuminen t\u00e4m\u00e4n kriisin ratkaisussa tuottaa itseens\u00e4 k\u00e4pertymisen, egosentrisyyden.<\/p>\n\n\n\n Eletyn el\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4ksyminen, tyytyv\u00e4isyys. Vs. ep\u00e4toivo, kuoleman pelko. My\u00f6nteinen ratkaisu: viisaus.<\/p>\n\n\n\n Lue lis\u00e4\u00e4 Eriksonista Erik H. Erikson \u2013 Erikson Institute\u2019s namesake<\/a><\/p>\n\n\n\n Kohlbergin teoria moraalin kehityksest\u00e4<\/p>\n\n\n\n Kohlbergin teoria moraalin kehityksest\u00e4 on kognitiivinen teoria sen mukaan moraalin oppimisen vaiheet universaaleja. Jokainen kehitysvaihe edustaa erillist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 oikeudenmukaisuudesta, jota voi soveltaa erilaisiin konfliktitilanteisiin. Moraalinen ajattelu kehittyy keskittymisest\u00e4 oman toiminnan fyysisiin ja mielihyv\u00e4\u00e4n liittyviin seurauksiin kohti sosiaalisten odotusten ennakointia, tasolle, jossa omat moraaliset periaatteet ovat muodostuneet. T\u00e4m\u00e4 eteneminen on vaiheittainen ja universaali, ts. kaikki k\u00e4yv\u00e4t vaiheet l\u00e4pi samassa j\u00e4rjestyksessa, mutta eri nopeudella. My\u00f6s kehityksen p\u00e4\u00e4tepiste vaihtelee.<\/p>\n\n\n\n Interaktionismi: kognitiiviset rakenteet kehittyv\u00e4t vuorovaikusprosessien kautta; vuorovaikutus tapahtuu yksil\u00f6n sis\u00e4isten rakenteiden ja ymp\u00e4rist\u00f6n rakenteiden v\u00e4lill\u00e4. Ekvilibraatio: moraalinen kehitys kulkee kohti tasapainoa tai vastavuoroisuutta ristiriitatilanteiden ratkaisemisen kautta.<\/p>\n\n\n\n Taso I: Esimoraalinen; itsek\u00e4s tottelevaisuus Vaihe 1: rangaistuksen ja tottelemisen moraali<\/p>\n\n\n\n Vaihe 2: instrumentaalisen vaihdon moraali<\/p>\n\n\n\n Taso II: Sovinnaisen moraalin taso Vaihe 3: hyvien ihmissuhteiden moraali<\/p>\n\n\n\n Vaihe 4: sosiaalisen j\u00e4rjestelm\u00e4n moraali<\/p>\n\n\n\n Taso III: Periaatteellisen moraalin taso Vaihe 5: yhteiskuntasopimus-laillisuusmoraali<\/p>\n\n\n\n Vaihe 6: universaalisten eettisten periaatteiden moraali<\/p>\n\n\n\nErik H. Erikson (1902\u20131994)<\/h2>\n\n\n\n
Eriksonin kriisiteorian vaiheet:<\/h3>\n\n\n\n
1. ik\u00e4vuosi: Perusluottamus~Ep\u00e4luottamus<\/h4>\n\n\n\n
2. ik\u00e4vuosi: Itsen\u00e4isyys~H\u00e4pe\u00e4 ja ep\u00e4ily<\/h4>\n\n\n\n
Leikki-ik\u00e4: Aloitteellisuus~Syyllisyys<\/h4>\n\n\n\n
Kouluik\u00e4: Ahkeruus~Alemmuus<\/h4>\n\n\n\n
Nuoruus: Identiteetti~Roolien hajaannus<\/h4>\n\n\n\n
Varhaisaikuisuus: L\u00e4heisyys~Erist\u00e4ytyminen<\/h4>\n\n\n\n
Aikuisuus: Luomiskyky~Lamautuminen<\/h4>\n\n\n\n
Vanhuus: Min\u00e4n eheys~Ep\u00e4toivo<\/h4>\n\n\n\n
Lawrence Kohlberg (1927\u20131987)<\/h2>\n\n\n\n
Keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
Roolinotto: ratkaisevaa moraaliselle kehitykselle; moraalinen p\u00e4\u00e4ttely koostuu vaihtelevien roolien otosta, jossa pyrit\u00e4\u00e4n sovittelemaan ristiriitaisia v\u00e4itteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\nKohlbergin teorian kuusi vaihetta<\/h3>\n\n\n\n
Sosiaaliset odotukset ovat ovat ulkoisia. N\u00e4k\u00f6kulma on yksil\u00f6keskeinen: s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudatetaan jotta v\u00e4ltett\u00e4isiin ik\u00e4vyydet, tyydytet\u00e4\u00e4n tarpeet ja omat tarkoitusper\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4\u00e4nn\u00f6t, velvoitteet ja odotukset koetaan osana itse\u00e4, on sis\u00e4istetty.<\/p>\n\n\n\n
Yhteiskunnan normeihin perustuen, mutta niist\u00e4 irtautuen yksil\u00f6 on omaksunut, luonut yleisi\u00e4 periaatteita, kuten vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus. Min\u00e4 on erillinen toisten odotuksista.<\/p>\n\n\n\n