Oppimistyylejen tutkimus on saanut alkunsa ihmisen havaitsemistapoja koskevasta tutkimuksesta, joka kohdistui havaitsemistyylien eroihin ja t\u00e4sm\u00e4llisemmin siihen, kuinka paljon \u00e4rsykekentt\u00e4 vaikuttaa yksil\u00f6n havaintoon. Tutkimus tuotti perusulottuvuuden kentt\u00e4sidonnaissuudesta ja kent\u00e4st\u00e4 riippumattomuuteen. Kyseess\u00e4 ei ole jyrkk\u00e4 dikotomia, vaan teorian mukaan yksil\u00f6ll\u00f6 on taipumus kallistua jompaankumpaan suuntaan. Ihmisten luokittelu oppimistyylin mukaan on nykyk\u00e4sityksen mukaan kuitenkin jo vanhentunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6: ei ole tieteellisi\u00e4 todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 oppiminen olisi tehokkaampaa \u201domalla\u201d tyylill\u00e4. Meill\u00e4 on mieltymyksi\u00e4 ja tapoja, mutta emme ole rajoitettuja oppimaan esim. tietyll\u00e4 aistilla.<\/p>\n\n\n\n
Oppimistyylit ovat pysyv\u00e4isluonteisia tapoja asennoitua oppimiseen tai l\u00e4hesty\u00e4 oppimisteht\u00e4vi\u00e4; mieltymyksi\u00e4 oppia tietyll\u00e4 tavalla. Yksil\u00f6ll\u00e4 voi olla ajasta ja teht\u00e4v\u00e4n luonteesta suhteellisen riippumattomia tapoja orientoitua ja asennoitua oppimisteht\u00e4viin ja opiskeluun yleisimminkin.<\/p>\n\n\n\n
Oppimis\u201dtyylit\u201d ovat siis tapoja asennoitua oppimiseen tai l\u00e4hesty\u00e4 oppimisteht\u00e4vi\u00e4; mieltymyksi\u00e4<\/em> oppia tietyll\u00e4 tavalla. Niit\u00e4 voi ja kannattaa kehitt\u00e4\u00e4, tukea, monipuolistaa. On syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota kaikkiin mahdollisiin eroihin erilaisuuksiin, kuten eroihin temperamentissa, tiedollisissa valmiuksissa, motivaatiossa, itsetunnossa, k\u00e4sityksiss\u00e4 itsest\u00e4 oppijana, opiskelutaidoissa, asenteissa, el\u00e4m\u00e4ntilanteessa.<\/p>\n\n\n\n Opiskelijat ovat monessa suhteessa my\u00f6s samanlaisia: Oppimisen kannalta kaikille keskeist\u00e4 on v\u00e4litt\u00e4minen, turvallisuus, ep\u00e4onnistumisten salliminen, kiinnostuksen her\u00e4tt\u00e4minen ja itseluottamuksen vahvistaminen.<\/p>\n\n\n\n Havaitsemistavat:<\/p>\n\n\n\n Oppimisen etenemistapa:<\/p>\n\n\n\n Ks. my\u00f6s Opiskeluorientaatio sek\u00e4 Oppimisstrategiat luvussa Kognitiivinen oppimisk\u00e4sitys<\/a><\/p>\n\n\n\n Kinesteettinen modaliteetti:<\/p>\n\n\n\n Taktiilinen modaliteetti:<\/p>\n\n\n\n Visuaalinen modaliteetti:<\/p>\n\n\n\n Auditiivinen modaliteetti:<\/p>\n\n\n\n V\u00e4ite 1<\/strong>: Modaliteetit kehittyv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4<\/p>\n\n\n\n V\u00e4ite 2<\/strong>: Kinesteettinen ja taktiilinen modaliteetti s\u00e4ilyv\u00e4t useimmilla vahvoina pitk\u00e4\u00e4n<\/p>\n\n\n\n V\u00e4ite 3<\/strong>: Oppimistyylej\u00e4 voi kehitt\u00e4\u00e4, opetuksella suuri merkitys t\u00e4ss\u00e4<\/p>\n\n\n\n Oppimistyyli perustuu siihen, mist\u00e4 vaiheesta mieluiten oppimisen aloittaa, tai siihen, mik\u00e4 vaihe on mieluisin, miss\u00e4 viihtyy parhaiten:<\/p>\n\n\n\n Ks. my\u00f6s Kokemuksellinen oppiminen<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Osallistuja<\/strong>: Keskittyy uusien kokemusten hankkimiseen<\/p>\n\n\n\n El\u00e4\u00e4 nykyhetkess\u00e4, ”t\u00e4ss\u00e4-ja-nyt”. Haluaa kokeilla kaikkea mahdollista, on taipuvainen toimimaan ensin ja ajattelemaan vasta j\u00e4lkeenp\u00e4in. Nauttii tajunnanvirtatekniikoista ja aivoriihist\u00e4, on luonteeltaan seurallinen ja pitk\u00e4styy herk\u00e4sti asioiden hitaaseen etenemiseen.<\/p>\n\n\n\n Tarkkailija<\/strong>: Keskittyy hankkimiensa kokemusten pohdiskeluun<\/p>\n\n\n\n J\u00e4tt\u00e4ytyy mielell\u00e4\u00e4n taka-alalle pohdiskelemaan asioita hankkimansa tiedon ja kokemusten pohjalta. Harkitsevainen ja varovaisuuteen taipuvainen. Kuuntelee muita ja tekee heist\u00e4 havaintoja, pit\u00e4\u00e4 itse omista toimistaan matalaa profiilia, on suvaitsevainen muita kohtaan.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4ttelij\u00e4<\/strong>: Keskittyy p\u00e4\u00e4telmien tekoon loogisella ajattelulla<\/p>\n\n\n\n Yhdist\u00e4\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n teoriat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemukset ja tekee n\u00e4iden perusteella omat p\u00e4\u00e4telm\u00e4ns\u00e4. Toiminta on loogista ja kokonaisvaltaista. Taipumusta t\u00e4ydellisyyden tavoitteluun ja pitk\u00e4lliseen harkintaan mahdollisimman suuren varmuuden saavuttamiseksi ennen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimiin ryhtymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Toteuttaja<\/strong>: Keskittyy ideoiden ja teorioiden toteuttamiseen<\/p>\n\n\n\n Haluaa kokeilla uusia ideoita ja teorioita selvitt\u00e4\u00e4kseen, toimivatko ne k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ryhtyy herk\u00e4sti tuumasta toimeen ja on k\u00e4rsim\u00e4t\u00f6n asioiden tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4iseen m\u00e4rehtimiseen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ongelmien ratkoja, jonka mielest\u00e4 aina on olemassa jokin uusi, parempi ja toimivampi tapa asioiden ratkaisemiseksi.<\/p>\n\n\n\n Monimuotoinen pedagogiikka vahvistaa ja tukee kaikkia oppimis\u201dtyylej\u00e4\u201d<\/p>\n\n\n\n Ks. my\u00f6s Kokemuksellisen oppimisen oppimistyylit<\/a>.<\/p>\n\n\n\nOppimistyyliteorioita<\/h2>\n\n\n\n
\n
\n
Modaliteetit eli aistimieltymykset<\/h2>\n\n\n\n
\n
\n
\n
\n
Kokemuksellisen oppimisen malliin perustuva oppimistyylien j\u00e4sennys<\/h2>\n\n\n\n
\n
Toinen j\u00e4sennystapa Kolbin pohjalta<\/h2>\n\n\n\n
\n
Lue lis\u00e4\u00e4 netist\u00e4<\/h2>\n\n\n\n