{"id":33,"date":"2022-05-24T16:30:05","date_gmt":"2022-05-24T13:30:05","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila2022\/?p=33"},"modified":"2025-12-15T13:00:53","modified_gmt":"2025-12-15T11:00:53","slug":"kehollinen-tieto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/kehollinen-tieto\/","title":{"rendered":"Kehollinen tieto"},"content":{"rendered":"\n

Tietoisuuden kehittymist\u00e4 ja rakennetta pohtiessa er\u00e4\u00e4n\u00e4 tavoitteena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka subjektiivinen kokemus syntyy el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 olennossa. Kehollisuus tuottaa ihmiselle perspektiivin, josta k\u00e4sin h\u00e4n havaitsee maailman. Keholliset kokemukset luovat perustan ihmisen k\u00e4sitykselle itsest\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n. Teoksessaan Philosophy in the flesh: The embodied mind and its challenge to Western thought<\/em> (1999) kielitieteilij\u00e4 George Lakoff ja filosofi Mark Johnson kuvaavat, kuinka k\u00e4sitteet ja abstrakti ajattelu rakentuvat kehollisten kokemusten varaan. Ajattelumme rakentuu sille, miten kehomme vastaanottaa, kuljettaa ja tuottaa informaatiota, miten aivot ja hermosto osallistuvat tiedon kuljettamiseen ja tulkintaan, sek\u00e4 siihen, miten konkreettisesti toimimme fyysisess\u00e4, sosiaalisessa ja ideaalisessa maailmassa. Emme siis voi kokea, havaita ja ajatella mit\u00e4 tahansa: k\u00e4sitteet ja ajattelu ovat sidoksissa kehollisuuden antamiin mahdollisuuksiin. My\u00f6s tapa, jolla hahmottamme maailmaa, on sidoksissa kehollisuutemme: koskettelemme, kurkottelemme, kohdistamme katseemme, teroitamme aistejamme aina tilanteen mukaan. Havaintomme maailmasta ja siten my\u00f6s ajattelumme rakentuvat t\u00e4llaisten kehollisten peruskoordinaattien varaan \u2013 emme esimerkiksi haista kuten koira tai kuule kuten lepakko. (Lakoff & Johnson 1999, 43\u201344.) J\u00e4rki, tai mieli, ei ole transendentti eik\u00e4 universaali, vaan sidoksissa kehollisuutemme tarjoamaan perspektiiviin maailmasta.<\/p>\n\n\n\n

Keholliset kokemukset ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 k\u00e4sitteellisen ja abstraktin ajattelun kehitykselle. K\u00e4sitteet perustuvat havaintoihimme ja toimintaamme konkreettisessa suhteessamme ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan. K\u00e4sitteet rakentuvat samojen neuraalisten systeemien varaan kuin liikkuminen ja havaitseminen. K\u00e4sitteet, ajattelumme ty\u00f6kalut, perustuvat siis konkreettisiin kokemuksiin ja syntyv\u00e4t suurelta osin kehollisisten, sensomotoristen prosessien tuloksina. (Lakoff & Johnson 1999, 20.) Keholliset ja sensomotoriset prosessit s\u00e4\u00e4telev\u00e4t sit\u00e4, miten voimme maailman hahmottaa ja tulkita. Samat neuraaliset ja kognitiiviset mekanismit, joiden avulla teemme havaintoja ja liikutamme kehoamme, auttavat meit\u00e4 luomaan k\u00e4sitej\u00e4rjestelm\u00e4mme ja ajattelumallimme. (Lakoff & Johnson 1999, 3\u20134; ks. my\u00f6s Syv\u00e4oja et al. 2012, 20\u201321.)<\/p>\n\n\n\n

Neurotieteilij\u00e4 Antonio Damasion (2000) mukaan kielen muotoon puettu ajattelu on ihmisen tietoisuuden ja tiedon rakentumisessa j\u00e4\u00e4vuoren huippu. Se on vain pieni osa siit\u00e4, mit\u00e4 koemme, k\u00e4sit\u00e4mme, tied\u00e4mme ja ymm\u00e4rr\u00e4mme. Tietoisuus koostuu suurelta osin ei-kielellisten tapahtumien tajuamisesta, kehollisten kokemusten ja aistimusten jatkuvasta virrasta. Oivaltaminen, ymm\u00e4rt\u00e4minen ja k\u00e4sitteiden muodostaminen perustuvat jatkuvalle tietoisuuden ei-kielellisell\u00e4 tasolla tapahtuvalle kokemiselle. Kaikki toiminta tuottaa t\u00e4t\u00e4 aistimusten virtaa, josta k\u00e4sitteet, kieli ja ajattelu nousevat ja johon ihminen voi sijoittaa my\u00f6s itsens\u00e4 ulkopuolelta tulevan informaation. N\u00e4in ihminen rakentaa tietoa kokemusmaailmansa varaan ja oppii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s asioiden ja ilmi\u00f6iden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. Damasio kuvaa t\u00e4t\u00e4 tapahtumista osuvasti:<\/p>\n\n\n\n

\n

Koko tiedon rakentaminen yksinkertaisesta monimutkaiseen, sanattomasta ja kuvallisesta sanalliseen ja kirjalliseen riippuu kyvyst\u00e4 kartoittaa, mit\u00e4 tapahtuu ajassa eli\u00f6mme sis\u00e4ll\u00e4<\/em>, eli\u00f6mme ymp\u00e4rill\u00e4<\/em>, eli\u00f6llemme ja eli\u00f6mme kanssa<\/em>, kun asia seuraa toista aiheuttaen toisen loputtomiin.<\/p>\n(Damasio 2000, 174.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Damasio on hakenut selityst\u00e4 tietoisuuden syntyyn monissa teoksissaan. Teoksessaan Tapahtumisen tunne: Kuinka tietoisuus syntyy<\/em> (2000) h\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tietoisuus ja identiteetti perustuvat kokemukseen siit\u00e4, ett\u00e4 kehossa koetut tuntemukset ja tunteet ovat yksil\u00f6n omia: kun yksil\u00f6 tuntee tapahtuman tapahtuvan itsess\u00e4\u00e4n, kehossaan, syntyy kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 tuo tuntemus on yksil\u00f6n oma. Kehoon paikantuvat kokemukset luovat perustan yksil\u00f6n ja tapahtumien v\u00e4listen suhteiden k\u00e4sitt\u00e4miselle, tietoisuuden kehittymiselle ja identiteetin rakentumiselle. Uudemmassa teoksessaan Mind in Life<\/em> (2010) h\u00e4n tarkentaa ajatteluaan tietoisuuden rakentumisesta. H\u00e4n kuvaa niin sanotun ydinmin\u00e4n (protoself) suhdetta kehoon eli siihen biologiseen organismiin, jossa ydinmin\u00e4 ja tietoisuus \u201dasuvat\u201d siten, ett\u00e4 keho on kallio, jonka varaan ydinmin\u00e4 rakentuu. Ydinmin\u00e4 on puolestaan akseli, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 tietoisuus py\u00f6rii. (Damasio 2010, 21.)<\/p>\n\n\n\n

Varhainen kokemusmaailmamme on suurelta osin ei-kielellist\u00e4. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 eri aistikanavien tuottamia aistimuksia, havaintoja, tuntemuksia ja tunteita, niiden muistoja, j\u00e4lki\u00e4, erilaisia representaatiota eli \u201dkuvia\u201d. N\u00e4m\u00e4 kuvat taltioituvat aivoihimme ja rakentavat minuuttamme ja tarinaa itsest\u00e4mme ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme. (Damasio 2000, 287\u2013290.) Damasion mukaan n\u00e4in syntyy sanattomia kertomuksia, er\u00e4\u00e4nlaisia karttoja, jotka rakentavat loogisia yhteyksi\u00e4 tapahtumien v\u00e4lille. Damasio v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llainen sanaton tarinankerronta on yhteydess\u00e4 ihmisen tarpeeseen kertoa tarinoita, luoda draamaa ja elokuvia ja kirjoittaa kirjoja. Sanattomia tarinoita voikin verrata elokuvaan. Kieli nousee n\u00e4ist\u00e4 kehollisiin, esireflektiivisiin kokemuksiin perustuvista sanattomista tarinoista, sill\u00e4 ihminen on kielellinen olento, joka k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sanattomat tarinat kielen muotoon v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti:<\/p>\n\n\n\n

\n

Kaikki mik\u00e4 tulee mielen sanattomille raidoille k\u00e4\u00e4ntyy nopeasti sanoiksi ja lauseiksi. Se on ihmisen, kielellisen olennon luonne.<\/p>\n(Damasio 2000, 170\u2013171.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 sanattomien tarinoiden k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen kielen muotoon mahdollistaa laajennetun tietoisuuden ja omael\u00e4m\u00e4kerrallisen min\u00e4n. \u201dEl\u00e4m\u00e4nkuvamme\u201d on moniaistinen: se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hajuja, makuja, \u00e4\u00e4ni\u00e4, kuvia, kehollisia tuntemuksia kuten kipua ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja niin edelleen. Ne ovat kuvia ihmisen ja maailman v\u00e4lisest\u00e4 vuorovaikutuksesta ja \u201dyht\u00e4 suuressa m\u00e4\u00e4rin aivojen luomuksia kuin ne ovat luomisen k\u00e4ynnist\u00e4v\u00e4n ulkoisen todellisuuden tuotetta\u201d (Damasio 2000, 289). N\u00e4in neurotieteen tuottama ymm\u00e4rrys siit\u00e4, miten ihminen tiet\u00e4\u00e4, tulee l\u00e4helle taidefilosofian k\u00e4sityst\u00e4 ihmisen ja maailman luovasta, tulkitsevasta vuorovaikutuksesta.<\/p>\n\n\n\n

Uuden sukupolven kognitiotiede, jota kutsutaan kansainv\u00e4lisesti osuvasti termilla embodied cognition<\/em>, perustuu ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4lykkyys ja \u00e4lyk\u00e4s toiminta edellytt\u00e4v\u00e4t kehon, jossa informaatioprosessit ja fyysiset prosessit kietoutuvat toisiinsa. Keino\u00e4lyn ja robotiikan tutkijat Pfeifer ja Bongard toteavat t\u00e4m\u00e4n seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

\n

\u2026 if a system is embodied, it is subject to the laws of physics and has to somehow deal with gravity, friction, and energy supply in order to survive \u2026 the real importance of embodiment comes from the interaction between physical processes and what we might want to call information processes.<\/p>\n(Pfeifer & Bongard 2007, 18.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

L\u00e4ht\u00f6kohtana kaikelle kognitiiviselle prosessoinnille on vuorovaikutus muuntuvan, arvaamattoman ja ep\u00e4selv\u00e4n todellisuuden kanssa. T\u00e4ss\u00e4 vuorovaikutuksessa informaatio kulkee vastavuoroisesti ihmisen ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n todellisuuden v\u00e4lill\u00e4 ja informaatiota kuljettavat j\u00e4rjestelm\u00e4t osallistuvat samanaikaisesti my\u00f6s liikkeiden aikaansaamiseen. Aiemmin ajateltiin, ett\u00e4 aivot ohjaavat kehoa. Nykyisin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kehon kautta saatu aistitieto puolestaan my\u00f6s ohjaa aivojen toimintaa ja ajattelua. Ihmisen hereill\u00e4olo on jatkuvaa havaintojen, ajatusten ja valintojen virtaa. T\u00e4m\u00e4 virta on kaksisuuntainen, ja aivojen, hermoston, aistielinten ja lihasten toiminta on vuorovaikutteista. Kognitiiviset ja sensomotoriset prosessit ovat tiiviisti kietoutuneet yhteen tarkoituksenmukaisessa toiminnassa, p\u00e4\u00e4telmien teossa ja ongelmien ratkaisussa. \u00c4lyk\u00e4s toiminta ja tietoinen ajattelu koostuvat useista rinnakkaisista prosesseista, jotka tapahtuvat kaikkialla kehossa: aistielimet niin sormenp\u00e4iss\u00e4, silmien verkkokalvoilla, korvissa kuin kehon sis\u00e4ll\u00e4kin toimivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 tuottaen tietoa suunnasta, et\u00e4isyydest\u00e4, muodosta, pinnoista ja niin edelleen. (Johnson 2008, 19\u201320; Pfeifer & Bongard 2007, 36; Shapiro 2011, 56\u201357.)<\/p>\n\n\n\n

Filosofi, kehoterapeutti Mark Johnsonin (2008) mukaan merkitykset nousevat sensomotorisista kokemuksistamme. H\u00e4n kirjoittaa, ett\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\n

\u2026 our bodily experience thus provides a prereflective fund of meaning that makes it possible for us to think abstractly and to carry out all forms of meaningful human symbolic interaction, expression, and communication.<\/p>\n(Johnson 2008, 20.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Johnson (2008, 21) toteaa, ett\u00e4 kehollisen kokemisen ja k\u00e4sitteellisen ajattelun yhteyden oivaltaminen suuntaa nyt tutkijoiden kiinnostuksen siihen, miten<\/em> abstrakti ajattelu nousee kokemuksistamme. Harva siis en\u00e4\u00e4 kiist\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n yhteyden, nyt tutkitaan sen synty- ja toimintamekanismeja (ks. mm. Thompson 2007; Thelen 2008; Shapiro 2011).<\/p>\n\n\n\n

Uuden sukupolven kognitiotieteilij\u00f6it\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 pyrkimys on haastaa perinteinen k\u00e4sitys mielest\u00e4 ja kognitiviisista prosesseista, eli niin sanottu internalist paradigm<\/em>. Er\u00e4s keskeinen ajattelusuuntaus t\u00e4ll\u00e4 rintamalla on ns. enaktivismi<\/strong>, tai vapaasti k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 \u201cenaktiivinen kognitiotiede\u201d (enactive cognitive science<\/em>). Enaktivismi kiist\u00e4\u00e4 sis\u00e4isten mentaalisten mallien (internal representations) ja informaationprosessointimallien merkityksen. Enaktivismi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4v\u00e4 organismi rakentaa tietoa ja merkityksi\u00e4 prosessissa, jossa organismin oman kehollinen toiminta ja kietoutuu yhteen ymp\u00e4rist\u00f6n kanssa. Subjekti ja objekti rakentuvat siis rinnakkain, tuottaen toinen toisensa. Toinen tapa ilmaista t\u00e4m\u00e4 on se, ett\u00e4 kognitio on toimintaa tai aktiivista tekemist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Enaktivismilla on monia variaatioita ja painotuksia, kuten radikaali enaktivismi, sensomotorinen enaktivisimi ja autopoieettinen enaktivismi. Yleisesti ottaen, enaktiiviseen ajatteluun liittyy kolme muuta e-alkuista m\u00e4\u00e4rett\u00e4: embodied\u2013embedded\u2013extended\u2013enactive. T\u00e4llainen ajattelu siis kyseenalaistaa perinteisen kognitiotieteen perusoletukset sis\u00e4isten mentaalisten mallien merkityksest\u00e4 kognitiviisissa prosesseissa. (De Jesus 2014.) T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s mielen k\u00e4sitteen uudelleen m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 ja mm. sit\u00e4, ett\u00e4 mieli ei sijaitse aivoissa. Evan Thompsonin sanoin meid\u00e4n t\u00e4ytyy ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka emme ole yht\u00e4 kuin aivomme olematta erillisi\u00e4 aivoistamme, eli \u201dWe need to understand how you are not your brain without being separate from your brain.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Katso Evan Thompson What is Mindfulness? An Embodied Cognitive Science Perspective<\/em>. YouTube-video www.youtube.com\/watch?v=Q17_A0CYa8s<\/a> n. 15:55 min. kohdalla.<\/p>\n\n\n\n

Niin sanotut sosio-materiaaliset l\u00e4hestymistavat<\/strong> oppimisen ja kasvatuksen tutkimukseen liittyv\u00e4t l\u00e4heisesti enaktivismiin ja uuden sukupolven kognitiotieteeseen. N\u00e4iss\u00e4 l\u00e4hestymistavoissa kasvatuksen ja oppimisen ajatellaan tapahtuvat systeemisesti, verkottuneina, tai rihmastollisina prosesseina, joissa inhimilliset ja ei-inhimilliset toiminnat ja tapahtuvat kietoutuvat yhteen. N\u00e4in inhimillinen merkityksenanto ja tiedon rakentaminen kiinnittyy materiaalisiin ja sosiaalisiin tapahtumiin, ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n todellisuuteen, eik\u00e4 inhimillist\u00e4 merkityksenantoa voi erottaa materiaalista olosuhteista, joissa se tapahtuu. Materiaalisuus siis kietoutuu merkityksiin ja ajatteluun. Sosio-materiaaliset teoriat keskittyv\u00e4t niihin prosesseihin, mill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 monimuotoiset systeemit muotoutuvat, muuntuvat ja vakiintuvat inhimillisen ja ei-inhimillisen vuorovaikutuksessa. Oppiminen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n vuorovaikutukseksi, jossa tieto, tiet\u00e4j\u00e4 ja tiedetty rakentuvat ja kehkeytyv\u00e4t rinnakkaisina tapahtumina ja toimintana. Kehkeytyminen (emergence) on keskeinen k\u00e4site, ja se viittaa tapahtumiseen jossa monimutkaiset ilmi\u00f6iden ja olioiden v\u00e4liset kytkenn\u00e4t aikaansaavat ennalta-arvaamattomia tapahtumia, tuotoksia, tuloksia. Ihmiset ovat t\u00e4ysin kytkeytyneet osaksi laajempaa systeemi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 siten ole riippumattomia ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4tk\u00e4 siten my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voi itsen\u00e4isesti s\u00e4\u00e4dell\u00e4 ja kontrolloida oppimistaan, tiet\u00e4mist\u00e4\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 ja miten ajattelevat. Tieto, oppiminen ja toiminta ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 jatkuvaksi keksimiseksi ja tutkimiseksi, prosessiksi, josta tieto nousee esiin, ilmenee, ja jossa oppiminen m\u00e4\u00e4rittyy laajeneviksi toiminnan mahdollisuuksiksi. Ennen kaikkea, sosio-materiaaliset l\u00e4hestymistavat korostavat oppimisprosessin ennalta-arvaamattomuutta. (Fenwick, Edwards and Sawchuk 2011, 14\u201317.)<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Damasio, Antonio. 2000. Tapahtumisen tunne: Miten tietoisuus syntyy<\/em>. Suomentanut Kimmo Pietil\u00e4inen. Helsinki: Terra Cognita.<\/p>\n\n\n\n

Damasio, Antonio. 2010. Self Comes to Mind: Constructing the Conscious Brain<\/em>. New York: Pantheon Books.<\/p>\n\n\n\n

De Jesus, P. 2014. \u201dCan the revolution be optimised? Oh yes it can! But, maybe not. Report on the one day symposium on \u201cVarieties of Enactivism\u201d.\u201d Connection Science<\/em>, 26 (3), 293\u2013296.<\/p>\n\n\n\n

Johnson, Mark. 2008. \u201dThe Meaning of the Body.\u201d Teoksessa Willis F. Overton, Ulrich M\u00fcller & Judith L. Newman. (toim.). Developmental Perspectives on Embodiment and Consciousness<\/em>. New York: L. Erlbaum, 19\u201343.<\/p>\n\n\n\n

Fenwick, Tara, Edwards, Richard & Sawchuk, Peter. 2011. Emerging approaches to educational research. Tracing the sociomaterial<\/em>. New York, NY: Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Lakoff, George & Johnson, Mark. 1999. Philosophy in the Flesh: The Embodied Mind and its Challenge to Western Thought<\/em>. New York: Basic Books.<\/p>\n\n\n\n

Pfeifer, Rolf & Bongard, Josh. 2007. How the Body Shapes the Way we Think: A New View of Intelligence<\/em>. Cambridge: MIT Press.<\/p>\n\n\n\n

Shapiro, Lawrence. 2011. Embodied Cognition<\/em>. New York: Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oja, Heidi, Kantomaa Marko, Laine Kaarlo, Jaakkola Timo, Pyh\u00e4lt\u00f6 Kirsi & Tammelin Tuija. 2012. Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus \u2013 lokakuu 2012<\/em>. Muistiot 2012: 5. Opetushallitus. researchp<\/a>ortal.helsinki.fi\/en\/publications\/liikunta-ja-oppiminen-tilannekatsaus-lokakuu-2012<\/a><\/p>\n\n\n\n

Thelen, Ester. 2008. \u201dGrounded in the World: Developmental Origins of the Embodied Mind.\u201d Teoksessa Willis F. Overton, Ulrich M\u00fcller & Judith L. Newman. (toim.). Developmental Perspectives on Embodiment and Consciousness<\/em>. New York: Lawrence Erlbaum, 99\u2013129.<\/p>\n\n\n\n

Thompson, Evan. 2007. Mind in Life: Biology, Phenomenology and the Sciences of Mind<\/em>. Cambridge: Belknap Press.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tietoisuuden kehittymist\u00e4 ja rakennetta pohtiessa er\u00e4\u00e4n\u00e4 tavoitteena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka subjektiivinen kokemus syntyy el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 olennossa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-33","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-6-kehollinen-oppiminen"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":550,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions\/550"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}