Kehollinen oppiminen on perinteisi\u00e4 oppimisk\u00e4sityksi\u00e4 laajempi ja moniulotteisempi n\u00e4kemys oppimisesta. Sen taustalla on niin sanottu kehollinen tai ruumiillinen k\u00e4\u00e4nne (ks. esim. Pfeifer & Bongard 2007; Sheets-Johnstone 2009). Kyseess\u00e4 on laaja tietoteoreettinen murros, joka laajenee asteittain yh\u00e4 useammalle tiedonalalle. Sen alkuper\u00e4 on taiteessa ja filosofiassa, erityisesti ruumiinfenomenologiassa. Ruumiinfenomenologiassa ihminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kokonaisuutena, jossa keho (tai ruumis) on ihmisen maailmassaolemisen, havaitsemisen ja oppimisen keskus ja n\u00e4in my\u00f6s mielen tai tajunnan perusta (Rouhiainen 2011; Merleau-Ponty 1962\/1995; Maitland 1995).<\/p>\n\n\n\n
Fenomenologi, tanssitaiteilija Maxine Sheets-Johnstone (2009, 1\u20132) toteaa, ett\u00e4 kehollisessa tai ruumiillisessa k\u00e4\u00e4nteess\u00e4 on kysymys kartesiolaisen dualismin seurauksena syntyneiden, ruumiillisuuteen liittyvien virheellisten tulkintojen korjaamisesta. Kartesiolainen dualismi pit\u00e4\u00e4 ajattelua ja tajuntaa kehosta riippumattomana. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys on johtanut oppimisen tutkimuksessa ja kasvatustieteess\u00e4 muun muassa siihen, ett\u00e4 oppiminen on mielletty yksil\u00f6n aivoissa tapahtuvina kognitiivisina prosesseina, joissa painottuu symbolisessa muodossa (sanat, numerot, kuviot jne.) oleva informaatio. T\u00e4llainen informaatio yleens\u00e4 sijaitsee oppijan ulkopuolella (esimerkiksi kirjoissa, opettajalla, vanhemmilla), ja oppiminen tarkoittaa t\u00e4m\u00e4n informaation siirtymist\u00e4 sellaisenaan oppijan aivoihin. Usein my\u00f6s taitojen oppimisessa opittavan sis\u00e4ll\u00f6n ajatellaan olevan olemassa maailmassa valmiina, ja taito opitaan j\u00e4ljittelem\u00e4ll\u00e4 ulkoista mallia ja luomalla sen perusteella kognitiivisia skeemoja aivoissa.<\/p>\n\n\n\n
Kehollinen k\u00e4\u00e4nne mullistaa k\u00e4sityksi\u00e4 tietoisuudesta, tiedosta, tiet\u00e4misest\u00e4 ja oppimisesta. L\u00e4ht\u00f6kohtana on se, ett\u00e4 tieto syntyy ihmisess\u00e4 ja ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Suuri osa ihmiselle merkityksellisest\u00e4 tiedosta on siis tavallaan uutta ja ainutkertaista; sit\u00e4 ei ole olemassa ilman ihmist\u00e4, joka tiet\u00e4\u00e4. T\u00e4llainen tieto rakentuu ihmisess\u00e4 ei-symbolisten prosessien pohjalta. Ei-symboliset prosessit ovat aistimuksia, havaintoja, tuntemuksia ja tunteita, joita ihmisess\u00e4 syntyy, kun h\u00e4n toimii aktiivisesti sosiaalisessa ja fyysisess\u00e4 maailmassa. Aistiminen tapahtuu koko kehossa, ja tiedon syntymiseen osallistuu hermoj\u00e4rjestelm\u00e4, joka ulottuu kaikkialle kehoon. Aistimisen tapahtumassa muodostuu tietoa ulkoisesta maailmasta (eksteroseptisten aistien v\u00e4lityksell\u00e4) sek\u00e4 organismin sis\u00e4isest\u00e4 tilasta (proprioseptisten aistien v\u00e4lityksell\u00e4).<\/p>\n\n\n\n
Ei-symbolinen informaatio on reflektiivisen, symbolisen, tulkitun ja kielelliseen muotoon puetun tiedon raaka-ainetta. Ensin se kuitenkin synnytt\u00e4\u00e4 ihmisess\u00e4 havainnon tai kokemuksen eli tunnistettavan muutoksen kehollisessa tilassa. T\u00e4llainen tunnistettava kehollinen, aistinen kokemus on esireflektiivist\u00e4 tai esikielellist\u00e4 tietoa, jonka ihminen voi muuntaa symboliseen muotoon, kuten kuvaksi, keholliseksi ilmaukseksi tai sanoiksi. Voidaan my\u00f6s puhua representaatiosta: alkuper\u00e4inen kokemus saa uuden ilmiasun, ja samalla sille syntyy merkitys. Merkitykset ovat yhteydess\u00e4 sosiaaliseen todellisuuteen ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n kulttuuriin, ja henkil\u00f6kohtaisiin kokemuksiin perustuvien merkitysten jakaminen toisille ihmisille on inhimillisen kulttuurin perusta. (Lehtonen 1998.)<\/p>\n\n\n\n
Suuri osa kehollisista kokemuksista j\u00e4\u00e4 kuitenkin kokonaan huomiotta, ja potentiaalinen tiedon raaka-aine, sen kokemuksellinen materiaali, j\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Se ei tuota tunnistettavaa kokemusta, nime\u00e4mist\u00e4, tulkintaa, merkityksi\u00e4, ajattelua eik\u00e4 kielt\u00e4. My\u00f6s t\u00e4llaiset \u201dh\u00e4m\u00e4r\u00e4t\u201d kokemukset vaikuttavat tietoisen kokemusmaailmamme taustalla. Ne luovat olemisellemme ja maailmasuhteellemme taustan, johon tietoinen toiminta ja ajattelu kiinnittyv\u00e4t ja jonka varassa merkityssuhteemme rakentuvat. Silloin kun taustasta ei nouse mit\u00e4\u00e4n tavanomaisuudesta poikkeavaa, ihminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ollenkaan tietoinen sen olemassaolosta. Se nousee tietoisuuteen yleens\u00e4 vain silloin, kun siin\u00e4 tapahtuu jotain arkista el\u00e4m\u00e4\u00e4 h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4. V\u00e4symys, sairastuminen tai muu kriisi nostaa kehollisuutemme konkreettisella tavalla esiin, ja joudumme suuntaamaan huomiotamme toiminnan muuttamiseen. (Klemola 2005.)<\/p>\n\n\n\n
Tiiviisti sanottuna kehollinen tieto on henkil\u00f6kohtaista ja kokemuksellista. Se syntyy ihmisess\u00e4 aistimusten, havaintojen, tuntemusten, el\u00e4mysten ja tunteiden muodossa ja pohjalta. Se on alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n ei-symbolista ja orgaanista, ja se syntyy yhteydess\u00e4 fyysisen ja sosiaalisen todellisuuden kanssa. Vuorovaikutuksessa rakentuva tieto tukee ihmisten v\u00e4list\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 yli kielellisten merkitysten. Tietoisuus oman kokemusmaailman moniulotteisista s\u00e4vyist\u00e4 auttaa ihmist\u00e4 tunnistamaan my\u00f6s toisten ihmisten kokemuksia ja herkist\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoa toisia ihmisi\u00e4 kohtaan. Kehollinen tieto on moniulotteista ja moniselitteist\u00e4: merkitykset syntyv\u00e4t ja rakentuvat erilaisten tiedon ja tiet\u00e4misen tasojen v\u00e4lill\u00e4. Kehollinen tieto on my\u00f6s k\u00e4sitteit\u00e4 ja kielt\u00e4 luovaa, ja se synnytt\u00e4\u00e4 ajattelua.<\/p>\n\n\n\n
Klemola, Timo. 2005. Taidon filosofia \u2013 Filosofin taito<\/em>. Tampere: Tampere University Press.<\/p>\n\n\n\n Lehtonen, Mikko. 1998. Merkitysten maailma<\/em>. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n Maitland, Jeffrey. 1995. Spacious Body: Explorations in Somatic Ontology<\/em>. Berkeley: North Atlantic Books.<\/p>\n\n\n\n Merleau-Ponty, Maurice. 1962\/1995. Phenomenology of Perception. K\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt Colin Smith. London: Routledge.<\/p>\n\n\n\n Pfeifer, Rolf & Bongard, Josh. 2007. How the Body Shapes the Way we Think: A New View of Intelligence<\/em>. Cambridge: MIT Press.<\/p>\n\n\n\n Rouhiainen, Leena. 2011. \u201dFenomenologinen n\u00e4kemys oppimisesta taiteen kontekstissa.\u201d Teoksessa Eeva Anttila (toim.). Taiteen j\u00e4lki. Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksi\u00e4<\/em>. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, 75\u201394. urn.fi\/URN:ISBN:978-952-9765-64-5<\/a><\/p>\n\n\n\n Sheets-Johnstone, Maxine. 2009. The Corporeal Turn: An Interdisciplinary Reader<\/em>. Exeter: Imprint Academic.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kehollinen oppiminen on perinteisi\u00e4 oppimisk\u00e4sityksi\u00e4 laajempi ja moniulotteisempi n\u00e4kemys oppimisesta. Sen taustalla on niin sanottu […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-37","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-6-kehollinen-oppiminen"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=37"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":434,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37\/revisions\/434"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=37"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=37"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=37"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}