Vaikka puhumme ekologisesta tai ekokriisist\u00e4, kyseess\u00e4 on itseasiassa kulttuurin kriisi (Plumwood 2002): j\u00e4lkiteollisessa yhteiskunnassa el\u00e4v\u00e4 ihminen ei ole onnistunut sopeuttamaan kulttuuriaan planetaarisiin rajoihin. Planetaarisilla rajoilla tarkoitetaan ihmiskunnalle turvallisen toiminnan biologisia ja fysikaalisia raja-arvoja Maa-planeetalla. Raja-arvojen ylitt\u00e4misen uskotaan sys\u00e4\u00e4v\u00e4n planeettamme olosuhteet sellaiseen tilaan, joka uhkaa koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Planetaarisia rajoja on kaikkiaan yhdeks\u00e4n ja niist\u00e4 useita on jo ylitetty. (Rockstr\u00f6m ym. 2009; Steffen ym. 2015.)<\/p>\n\n\n\n
Ihminen onkin v\u00e4hitellen her\u00e4nnyt siihen tosiasiaan, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen, lajikadon ja muiden planeettaa uhkaavien ongelmien taustalla on ihminen itse. Jotkut tutkijat ovatkin ehdottaneet, ett\u00e4 nykyist\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa geologista aikakautta tulisi nimitt\u00e4\u00e4 antroposeeniksi (Crutzen & Stormer 2000). Antroposeenin aikakauden katsotaan alkaneet teollisen vallankumouksen j\u00e4lkeen, kun ihmisen toiminta alkoi vaikuttaa planeetan tilaan luonnonvoimia enemm\u00e4n. Antroposeenia edelt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 holoseenin aikakaudella ilmasto l\u00e4mpeni viimeisen j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen monenlaiselle el\u00e4m\u00e4lle, my\u00f6s ihmiselle, suotuisaksi. Nyt kehityksen pel\u00e4t\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyneen pysyv\u00e4sti ep\u00e4suotuisaksi ihmisen toiminnan seurauksena. Tutkijoiden keskuudessa vallitseekin yhteisymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen toiminta vaikuttaa ratkaisevasti maapallon tilaan ja ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmiskuntana olemme t\u00e4ysin riippuvaisia ekosysteemien elinvoimaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n
Kasvatusfilosofi Veli-Matti V\u00e4rri on kirjassaan Kasvatus ekokriisin aikana<\/em> todennut: <\/p>\n\n\n\n ”Ekologisesti kriisiytyneess\u00e4 maailmantilanteessa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 arvioida kriittisesti, luontosuhteen n\u00e4k\u00f6kulmasta, eri kasvatusinstituutioiden itseymm\u00e4rryst\u00e4, teht\u00e4v\u00e4nm\u00e4\u00e4rityst\u00e4 ja ontologisia sitoumuksia oman aikamme t\u00e4rkeimpien haasteiden ja viheli\u00e4isimpien ongelmien valossa” <\/p>\n(V\u00e4rri 2018, 126).<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n Ihmiskuntaa uhkaavat monenlaiset viheli\u00e4isiksi tai pirullisiksi kutsutut ongelmat (engl. wicked problems), joilla viitataan yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin, joita on mahdotonta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tarkkarajaisesti ja siksi my\u00f6s ratkaista yksinkertaisin keinoin. Viheli\u00e4iset ekologiset ja sosiaaliset ongelmat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t useita osatekij\u00f6it\u00e4, joiden syyt ja seuraukset ovat kietoutuneet niin monimutkaisesti toisiinsa, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset ratkaisuyritykset synnytt\u00e4v\u00e4t usein kasan toisia ongelmia \u2013 usein jossakin toisaalla tai vasta tulevaisuudessa. Filosofi Tere Vad\u00e9n (2016, 135) onkin todennut, etteiv\u00e4t yksitt\u00e4iset tuotanto- tai kulutustapojen tehostamiset riit\u00e4, vaan \u201ctarvitaan muutos, jota on laadultaan verrattava uskonnolliseen her\u00e4tykseen\u201d. Jotta voisimme sopeuttaa kulttuurimme yhden planeetan rajoihin, tulee meid\u00e4n radikaalisti uudelleen arvioida sit\u00e4, mit\u00e4 todella pid\u00e4mme el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 merkityksellisen\u00e4 ja arvokkaana. N\u00e4iden kysymysten on kosketettava jokaisen yhteiskunnan sektorilla vaikuttavan yksil\u00f6n ja instituution \u2013 my\u00f6s opettajan ja oppilaitoksen \u2013 toiminnan tavoitteita ja sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vaikka puhumme ekologisesta tai ekokriisist\u00e4, kyseess\u00e4 on itseasiassa kulttuurin kriisi (Plumwood 2002): j\u00e4lkiteollisessa yhteiskunnassa el\u00e4v\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-393","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-8-ekososiaalinen-nakokulma"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/393","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=393"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/393\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":472,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/393\/revisions\/472"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=393"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=393"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=393"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n