{"id":41,"date":"2022-06-24T16:34:01","date_gmt":"2022-06-24T13:34:01","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila2022\/?p=41"},"modified":"2022-10-31T13:00:36","modified_gmt":"2022-10-31T11:00:36","slug":"dialogisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/dialogisuus\/","title":{"rendered":"Dialogisuus"},"content":{"rendered":"\n

Seuraava esitys perustuu Eeva Anttilan v\u00e4it\u00f6sty\u00f6h\u00f6n<\/a>, jonka aiheena on dialogisuus tanssipedagogiikassa. Koko ty\u00f6 on saatavilla netiss\u00e4. Ks. my\u00f6s Heli Kauppilan v\u00e4it\u00f6skirja<\/a>, erityisesti luku 5.<\/p>\n\n\n\n

Taustaa<\/h2>\n\n\n\n

Dialoginen l\u00e4hestymistapa kasvatukseen perustuu toisaalta kriittiseen ja feministiseen pedagogiikkaan, toisaalta dialogisuusfilosofiaan.<\/p>\n\n\n\n

Kriittisen pedagogiikan<\/strong> perusta on kriittisess\u00e4 sosiaalisessa teoriassa, joka tavoittelee sosiaalista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa. Paolo Freire, kriittisen pedagogiikan \u201dis\u00e4\u201d, piti oppilaiden kokemuksia, heid\u00e4n \u201d\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n\u201d ja heid\u00e4n maailmasuhdettaan opetuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana. Freiren mukaan ihmisten v\u00e4lisen dialogin kautta kriittinen tietoisuus itsest\u00e4, toisista ja maailmasta voi kasvaa, ja n\u00e4in ihmiset voivat yhdess\u00e4 toimia ja siten muuttaa todellisuutta (Freire 1972).<\/p>\n\n\n\n

Kriittisen pedagogiikan pyrkimys on, ett\u00e4 oppilaat pohtisivat ja tiedostaisivat omaa el\u00e4m\u00e4ntilannettaan ja tarkastelivat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 todellisuutta kriittisesti. Tarkoituksena on vahventaa oppilaita siten, ett\u00e4 he itse kokisivat pystyv\u00e4ns\u00e4 vaikuttamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan, toimimaan muutosagentteina.<\/p>\n\n\n\n

Feministinen pedagogiikka<\/strong> on syntynyt kriittisen pedagogiikan rinnalla, kuitenkin er\u00e4\u00e4nlaisena vastareaktiona kriittiselle pedagogiikalle, joka monien naistutkijoiden ja -kasvattajien mukaan ei tunnistanut sukupuolesta johtuvaa eriarvoisuutta kasvatuksessa. Feministinen pedagogiikka pyrkii irrottautumaan sukupuolen tuottamista rooleista ja ennakkoluuloista kasvatuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 feministisess\u00e4 pedagogiikassa ovat vahventaminen (empowerment) vapauttaminen (emancipation), yhteis\u00f6 ja johtajuus. Feministinen pedagogiikka korostaa johtamistaitoja, kuten suunnittelua, neuvottelua, arviointia, omien ja toisten tarpeiden ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja ilmaisemista sek\u00e4 ongelmien analysointia ja ratkaisua. Valta ei feministisess\u00e4 pedagogiikassa tarkoita dominointia vaan sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n luovan potentiaalin l\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Dialoginen filosofia<\/strong> perustuu pitk\u00e4lle Martin Buberin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6h\u00f6n. Buberin mukaan yhteyden kaipuu on ihmisess\u00e4 olemassa ennen kuin h\u00e4n tiedostaa olevansa toisista erillinen, Min\u00e4. N\u00e4in \u201dSin\u00e4\u201d on ihmisess\u00e4 sis\u00e4\u00e4nrakennettuna, ja ihminen kasvaa persoonaksi vain yhteydess\u00e4 toisiin ihmisiin. Erillisyyden korostaminen johtaa Buberin mukaan ihmisen kasvuun egoksi, toisista irralliseksi. Dialoginen, Min\u00e4-Sin\u00e4 -suhde, on sellainen, jossa ihminen antautuu suhteeseen ilman pyrkimyksi\u00e4 ja tavoitteita. Min\u00e4-sin\u00e4 -suhde perustuu toisen ihmisen kohtaamiseen ainutkertaisena olentona, ja edellytt\u00e4\u00e4 toiseuden tunnustamista, ja k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 toista kohden. Min\u00e4-Se -suhde puolestaan on sellainen, jossa Toinen on ihmisen pyrkimysten tai tavoitteiden kohteena, objektina. Min\u00e4-Se -suhde on monologinen, esineellist\u00e4v\u00e4: kaikki min\u00e4n ulkopuolinen on min\u00e4st\u00e4 erillist\u00e4, min\u00e4n havainnoinnin ja toiminnan kohde, ja t\u00e4llaisessa maailmasuhteessa ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maailmaa ja hallitsee sit\u00e4 v\u00e4lineellisesti.<\/p>\n\n\n\n

Dialogisen kasvatussuhteen mahdollisuus<\/h2>\n\n\n\n

Se, n\u00e4hd\u00e4\u00e4nk\u00f6 dialoginen suhde kasvatuksessa mahdollisena, perustuu siihen, mit\u00e4 kasvatuksen ajatellaan olevan.<\/p>\n\n\n\n

Onko \u201dvallasta vapaa\u201d, aito dialogi toivottavaa ja yleens\u00e4 mahdollista pedagogisessa kontekstissa? Aitoa dialogisuutta voidaan asteittain l\u00e4hesty\u00e4, ja hetkitt\u00e4in se voi toteutua t\u00e4ydellisesti. Mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi aitoa dialogisuutta tullaan, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n toiseen osapuoleen pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan objektina: aito dialogi todellistaa itse itsens\u00e4 ja alkaa tapahtua omilla ehdoillaan. Aito dialogi on siten itsens\u00e4 subjekti. Sit\u00e4 ei tehd\u00e4, vaan se luo itsens\u00e4. Todellisuuden annetaan olla se, mit\u00e4 se itsess\u00e4\u00e4n on: sit\u00e4 kuunnellaan, katsellaan ja ihmetell\u00e4\u00e4n kokonaisena ihmisen\u00e4 tilanteessa l\u00e4sn\u00e4 ollen. Kasvatuksessa siis \u201dkuunnellaan sit\u00e4, mik\u00e4 kasvaa\u201d. Martin Buberin (1970, 109) sanoin:<\/p>\n\n\n\n

Now he [educator] no longer interferes, nor does he merely allow things to happen. He listens to that which grows… he encounters.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Kasvatuksessa, kuten muissakin ihmisten v\u00e4lisiss\u00e4 vuorovaikutustilanteissa, ihmisten v\u00e4linen suhde perustuu osaltaan osallistujien keskin\u00e4iseen valta- tai hierarkiasuhteeseen. Suhde voi olla \u201dmonologinen\u201d, jolloin valta on keskittynyt opettajalle tai kasvattajalle. Vaikka oppilas osallistuiskin aktiivisesti vuorovaikutukseen, voi opettajan ja oppilaan keskeinen vuorovaikutus olla teknist\u00e4 dialogia, jossa opettaja on ennalta asettanut tavoitteet, oikeat vastaukset tms. johon dialogilla pyrit\u00e4\u00e4n. Aktivoimalla oppilaat l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastauksia itse kyll\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n oma-aloitteisuutta ja ongelmanratkaisukyky\u00e4, mutta aitoa, ns. \u201dvallasta vapaata\u201d dialogia ei t\u00e4llaisessa vuorovaikutuksessa toteudu.<\/p>\n\n\n\n

Aitoa dialogista suhdetta tavoitteleva pedagogiikka murtaa oppijan ja opettajan roolit ja sulauttaa ne toisiinsa. Opettajan rooli on liikkeellepanijan, tukijan, kannustajan ja ohjaajan rooli. Samalla opettaja my\u00f6s muuttuu itse, ja oppii koko ajan uutta. Sek\u00e4 Buber ett\u00e4 Freire pit\u00e4v\u00e4t dialogista kasvatussuhdetta mahdollisena ja arvokkaana. Itse asiassa kasvatus ei ole mahdollista ilman dialogia, sill\u00e4 ilman dialogia kasvattaja ei voi tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kasvatettava tarvitsee. Dialogi on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 niin arvokasta, ett\u00e4 se on my\u00f6s kasvatuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Dialogi on siis sek\u00e4 kasvatuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ett\u00e4 keino.<\/p>\n\n\n\n

Jorma Lehtovaaran (1996, 43) mukaan dialogin toteutumiselle voi antaa mahdollisuuden:<\/p>\n\n\n\n

Avoimessa dialogissa ei \u00e4ly eik\u00e4 tahto hallitse ja ohjaa suhtautumista todellisuuteen, vaan todellisuuden annetaan olla se, mit\u00e4 se itsess\u00e4\u00e4n on. Sit\u00e4 kuunnellaan, katsellaan, ihmetell\u00e4\u00e4n, valppaasti, laaja-alaisesti, kokonaisena ihmisen\u00e4 tilanteessa ollen, ei keskittymisen johonkin seikkaan rajoittamana.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Edellytyksen\u00e4 on rohkeus olla avoin omalle kokemukselle. Avoin, kunnioittava ja kiinnostunut kuunteleminen, vuorokuuntelu, on avoimen dialogin ydin. Dialogi muuntaa todellisuutta, luo uusia merkityksi\u00e4, konstruoi ihmisen ajattelua ja kokemusta todellisuudesta uudelleen. Dialoginen kohtaaminen on kehollinen ja konkreettinen tapahtuma.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Anttila, E. 2003. A Dream Journey to the Unknown: Searching for Dialogue in Dance Education<\/em>. Theatre Academy, Finland: Acta Scenica 14. urn.fi\/URN:ISBN:978-952<\/a>-9765-76-8<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kauppila, H. 2012. Avoimena aukikiertoon. Opettajan n\u00e4k\u00f6kulma kokonaisvaltaiseen l\u00e4hestymistapaan baletinopetuksessa<\/em>.Teatterikorkeakoulu: Acta Scenica 30. urn.fi\/URN:ISBN:978-952-6795-92-8<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lue lis\u00e4\u00e4 netist\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Who was Paulo Freire?<\/a><\/p>\n\n\n\n

Paulo Freire: dialogue, praxis and education<\/a><\/p>\n\n\n\n

Martin Buber<\/a><\/p>\n\n\n\n

Martin Buber on education<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Seuraava esitys perustuu Eeva Anttilan v\u00e4it\u00f6sty\u00f6h\u00f6n, jonka aiheena on dialogisuus tanssipedagogiikassa. Koko ty\u00f6 on saatavilla […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-41","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-5-yhteison-merkitys"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":383,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions\/383"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}