{"id":47,"date":"2022-06-24T16:36:20","date_gmt":"2022-06-24T13:36:20","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila2022\/?p=47"},"modified":"2022-12-15T11:20:24","modified_gmt":"2022-12-15T09:20:24","slug":"oppiminen-yhteisollisena-prosessina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/oppiminen-yhteisollisena-prosessina\/","title":{"rendered":"Oppiminen yhteis\u00f6llisen\u00e4 prosessina"},"content":{"rendered":"\n<p>Yhteis\u00f6llinen l\u00e4hestymistapa l\u00e4htee sosiaalisen konstruktionismin perusteista: merkitykset luodaan yhteis\u00f6llisess\u00e4 tilanteessa ja toiminnassa; ne syntyv\u00e4t yhteisty\u00f6n\u00e4, neuvotteluna. (ks. luku&nbsp;<a href=\".\/sosiaalinen-konstruktionismi\/\">Sosiaalinen konstruktionismi<\/a>)<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteis\u00f6llisyys muodostuu yksil\u00f6llisten ihmisten kesken eik\u00e4 kussakin yksil\u00f6ss\u00e4 erikseen. Yhteis\u00f6llisess\u00e4 prosessissa jokainen yksil\u00f6 on mukana subjektina ja oman toimintansa konstruoijana, ja jokaisella osallistujalla on aloitteentekomahdollisuus. Oppiminen yhteis\u00f6llisen\u00e4 prosessina on aina konteksti- ja tilannesidonnaista. Tavoitteena on vastavuoroinen, demokraattinen dialogi, mink\u00e4 aikaansaaminen ja yll\u00e4pit\u00e4minen kasvatus- ja kouluinstituutioissa on vaativa teht\u00e4v\u00e4. Yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 painotetaan kuitenkin esimerkiksi opetussuunnitelmissa yh\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Oppimisen ja pedagogiikan tutkimuksessa pitk\u00e4\u00e4n vallinnut ajatus oppimisesta yksil\u00f6n sis\u00e4isen\u00e4 prosessina tarkastelee kutakin yksil\u00f6\u00e4 erikseen ryhm\u00e4ss\u00e4. Sek\u00e4 opettajajohtoisuus ett\u00e4 oppilaskeskeisyys ovat individualistiseen ajatteluun perustuvia k\u00e4sitteit\u00e4. Ne eiv\u00e4t tuo esiin oppimisprosessin vastavuoroista luonnetta. Opettajakeskeinen, arvioiva, kyselev\u00e4 malli, ns. ep\u00e4aidot kysymykset (opettaja tiet\u00e4\u00e4 vastauksen) sek\u00e4 johtajatyylinen dialogi supistaa oppijan itsen\u00e4isyytt\u00e4. Toisaalta, my\u00f6s oppilaskeskeisyys j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomioitta opettajan n\u00e4k\u00f6kulman ja voi aiheuttaa opettajan passivoitumista.<\/p>\n\n\n\n<p>Ns. uusi lapsuuden sosiologia (esim. Corsaro 1997) kohdistaa huomion lasten yhteis\u00f6lliseen osallisuuteen yhteis\u00f6\u00f6n ja sen kulttuuriin (ks. my\u00f6s <a href=\".\/lapsi-kulttuurisena-konstruktiona\/\">Lapsi kulttuurisena konstruktiona<\/a>). T\u00e4ss\u00e4 suuntauksessa lapset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aktiivisina, uutta luovina sosiaalisina agentteina. He tuottavat omaa, ainutlaatuista lasten kulttuuria ja vaikuttavat my\u00f6s aikuisyhteis\u00f6n toimintaan.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hde<\/h2>\n\n\n\n<p>Corsaro, W. 1997. <em>The sociology of childhood<\/em>. Thousand Oaks: Pine Forge Press.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yhteis\u00f6llinen l\u00e4hestymistapa l\u00e4htee sosiaalisen konstruktionismin perusteista: merkitykset luodaan yhteis\u00f6llisess\u00e4 tilanteessa ja toiminnassa; ne syntyv\u00e4t yhteisty\u00f6n\u00e4, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-47","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-5-yhteison-merkitys"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":517,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions\/517"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}