Ekososiaalinenn\u00e4k\u00f6kulma on lis\u00e4\u00e4ntynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti suomalaisessa kasvatusajattelussa (ks. mm. Foster, Salonen & Sutela 2022; Keto ym. 2022; Salonen & Bardy 2015; Pulkki 2021; V\u00e4rri 2018) sek\u00e4 kasvatuksen kent\u00e4ll\u00e4 ja kasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa (LOPS 2019, OPS 2014, VOPS 2018; ks. Foster, Mansikka-aho & Salonen 2022; Foster, Salonen & Keto 2019).<\/p>\n\n\n\n
Suomalaisissa opetussuunnitelmissa (LOPS 2019, OPS 2014, VOPS 2018) ekososiaalista n\u00e4k\u00f6kulmaa edustaa k\u00e4site ekososiaalinen sivistys <\/em>(Salonen & Bardy 2015). <\/em>Ekososiaalisen sivistysk\u00e4sityksen mukaan ekologisista kysymyksist\u00e4 on huolehdittava ensisijaisesti, jotta el\u00e4m\u00e4n mahdollisuudet voivat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n s\u00e4ily\u00e4. Toiseksi t\u00e4rkeint\u00e4 on puolustaa ihmisoikeuksien toteutumista niin, ett\u00e4 jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4 tunnustetaan arvokkaaksi. Kolmanneksi t\u00e4rkeint\u00e4 on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 vakaata taloutta, jotta planeetan rajalliset resurssit olisi mahdollista jakaa niin, ett\u00e4 kaikkien ihmisten perustarpeet saataisiin tyydytetty\u00e4. (Salonen 2014, 49.)<\/p>\n\n\n\n Ekososiaalisen sivistysk\u00e4sityksen arvoja ovat vastuullinen maailmasuhde, kohtuullisuus ja ihmistenv\u00e4lisyys. Vastuullinen maailmasuhde on ymm\u00e4rryst\u00e4 el\u00e4m\u00e4n keskin\u00e4isriippuvuuksista ja yhdenvertaisuuden periaatteesta sek\u00e4 kyky\u00e4 jakamiseen ja empatiaan. Kohtuullisuus edellytt\u00e4\u00e4 sen tiedostamista, ett\u00e4 rajaton talouskasvu rajallisella maapallolla ei ole mahdollinen. Ihmistenv\u00e4lisyys on t\u00e4yden ihmisyyden tavoittelua liittym\u00e4ll\u00e4 ja tuntemalla solidaarisuutta muihin ihmisiin. Oikeudenmukaisuus ja vastavuoroisuus ihmissuhteissa edellytt\u00e4v\u00e4t hierarkkisten valtarakenteiden purkamista. (Salonen & Bardy 2015.) Ihmisten v\u00e4linen yhteenkuuluvuus ei tarkoita ihmisen erottautumista muusta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, vaan ekososiaalinen sivistystavoite sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 pyrkimyksen my\u00f6s ihmisen ja muun el\u00e4m\u00e4n v\u00e4liseen my\u00f6nteiseen vuorovaikutukseen (Keto ym. 2022).<\/p>\n\n\n\n Ekososiaalista kasvatusajattelua on kehitetty Suomessa my\u00f6s pohjoisamerikkalaisen ekososiaalisen oikeudenmukaisuuskasvatuksen (engl. EcoJustice education, ks. Martusewicz ym. 2015) viitekehyksen pohjalta. Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus perustuu ajatukseen, ett\u00e4 sek\u00e4 sosiaalisilla ett\u00e4 ekologisilla ongelmilla, esimerkiksi rasismilla ja ilmastonmuutoksella, on yhteiset juurisyyt, jotka kiinnittyv\u00e4t modernistiseen maailmanymm\u00e4rrykseen (Foster & Martusewicz 2019; Foster 2017). Ekososiaalinen oikeudenmukaisuuskasvatus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kolme keskeist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4: Ensinn\u00e4kin tulee kyseenalaistaa sellaisia modernin ajattelun piirteit\u00e4, tapoja, arvoja ja rakenteita, jotka nykyisell\u00e4\u00e4n aiheuttavat monimutkaisia sosiaalisia ja ekologisia ongelmia. Monia t\u00e4llaisia uskomuksia pid\u00e4mme niin itsest\u00e4\u00e4nselvyyksin\u00e4, ett\u00e4 emme tiedosta niiden haitallisuutta, emmek\u00e4 n\u00e4e niille vaihtoehtoja. Esimerkiksi yksil\u00f6keskeist\u00e4 ihmisk\u00e4sityst\u00e4, j\u00e4rkiper\u00e4ist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 tiedosta tai uskoa jatkuvaan talouskasvuun harvoin kyseenalaistetaan politiikassa tai arkiajattelussa.<\/p>\n\n\n\n Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 kuin oman kulttuurimme kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien piirteiden tunnistaminen on my\u00f6s niiden kulttuuristen piirteiden tunnistaminen, jotka ovat auttaneet ihmist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4sti ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa (Martusewicz ym. 2015). Ekososiaalisessa oikeudenmukaisuusajattelussa puhutaan yhteisvaurauksien (engl. commons) elvytt\u00e4misest\u00e4 (Bowers 2006): esimerkiksi jokaisella katsotaan olevan oikeus puhtaaseen veteen, ilmaan ja maaper\u00e4\u00e4n. Suomessa esimerkiksi puhtaaseen ilmaan saatetaan suhtautua itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4, toisin kuin esimerkiksi Intian tai Kiinan suurkaupungeissa. Suomessa my\u00f6s vesi on yhteisvaurautta, jonka yksityist\u00e4mist\u00e4 ainakin toistaiseksi on vastustettu. Kaivosvaraukset ovat havahduttaneet puolestaan my\u00f6s suomalaiset maaper\u00e4mme merkitykseen yhteisvaurautena (commons) ja toisaalta my\u00f6s teollisuuden tuotteena (commodity). T\u00e4llaisten niin sanottujen luonnollisten yhteisvaurauksien elvytt\u00e4misen lis\u00e4ksi puhutaan my\u00f6s kulttuuristen yhteisvaurauksien tunnistamisesta ja elvytt\u00e4misest\u00e4 (Bowers 2006; Martusewicz ym. 2015). Millaisia olisivat esimerkiksi sellaiset menneisyydest\u00e4 tutut materiaalit ja tekniikat, jotka auttaisivat nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin suomalaisia rakentamaan taloja kest\u00e4v\u00e4sti ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n sopusoinnussa ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa? Millaisia vaatteiden tai ruoan valmistamiseen liittyvi\u00e4 perinteit\u00e4 \u2013 jotka ovat nykyisi\u00e4 globaaleja tuotantotapoja kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 \u2013 voisimme ottaa takaisin isovanhempiemme ajoista?<\/p>\n\n\n\n Toisaalta on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettemme voi kulkea ajassa taaksep\u00e4in. Menneisyyden kritiikitt\u00f6m\u00e4\u00e4n romantisointiin ei siis kannata sortua. Toisaalta, jos tarkastellaan nykyihmisen toimintaa ja sit\u00e4 tuhoa, mit\u00e4 se on saanut planeetallaan aikaiseksi, on helppo vaipua ep\u00e4toivoon ja heitt\u00e4\u00e4 hanskat tiskiin. Onko mit\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4? Varsinkin, kun ihminen tuntuu olevan vain itsek\u00e4s oman edun tavoittelija. Jotta voidaan rakentaa ekososiaalisesti oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta, tulisikin ensin voida kuvitella ihmiselle vastuullisempi maailmasuhde (Berry 2012). On t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 pysty\u00e4 ajattelemaan tulevaisuutta radikaalisti uudella tavalla. Dystopioita on helppo maalailla maailmassa, joka siirtyy vain kriisist\u00e4 toiseen; mutta uskalletaanko luoda utopioita ja kulkea sinnikk\u00e4\u00e4sti niit\u00e4 kohden?<\/p>\n\n\n\n Taiteella on kyky aktivoida ihmisen kuvittelukyky\u00e4 \u2013 sek\u00e4 taidetta tehdess\u00e4 ett\u00e4 koettaessa (Foster, M\u00e4kel\u00e4 & Martusewicz 2019). Erityisesti nykytaide ja nykytaidekasvatus voivat toimia sys\u00e4yksen\u00e4 toisinajatteluun ja -tekemiseen. Moniaistisella ja yhteis\u00f6llisell\u00e4 taidety\u00f6skentelyll\u00e4 voidaan murtaa liiallista todellisuuden j\u00e4rkiper\u00e4ist\u00e4mist\u00e4 ja ihmisyyden yksil\u00f6keskeist\u00e4 ihannetta. V\u00e4linearvoisuutta ja kulutuskulttuuria vastaan voidaan taistella luomalla esimerkiksi aineettomia taidekokemuksia ja keskittym\u00e4ll\u00e4 lopputuloksen, eli taideteoksen tai produktion, sijaan taiteelliseen luomisprosessiin. Ennakkoluulottoman ja improvisoivan taiteellisen tekemisen tai kokemisen kautta voidaan heitt\u00e4yty\u00e4 tuntemattomaan ja n\u00e4in siirty\u00e4 mekanistisesta ja kehitysuskoisesta ajattelusta uudenlaiseen maailman ymm\u00e4rrykseen. Juhlistamalla sek\u00e4 ihmis- ett\u00e4 muun el\u00e4m\u00e4n moninaisuutta ja vastavuoroisuutta voidaan kyseenalaistaa andro-, antropo- ja etnosentrist\u00e4, eli mies-, ihmis- ja etnokeskeist\u00e4, todellisuustulkintaa. (Foster 2017.)<\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi tanssikasvatuksessa ja tanssikasvatuksen kautta ekososiaalista oikeudenmukaisuutta voidaan edist\u00e4\u00e4 kolmen ulottuvuuden kautta: Ensinn\u00e4kin tanssin ja tanssikasvatuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana tulee olla moninaisuuden arvostaminen. Jokaisen keho ja oma liike n\u00e4hd\u00e4\u00e4n arvokkaina sellaisenaan \u2013 vaikkakin tietysti kasvatuksen kautta my\u00f6s kykenevin\u00e4 oppimaan ja muuttumaan. Tanssijan ei kuitenkaan tule v\u00e4kivaltaisesti sopeuttaa omaa kehoaan johonkin vallitsevaan vartaloideaaliin tai kapeaan k\u00e4sitykseen \u201chyv\u00e4st\u00e4\u201d liikkeest\u00e4. Ekososiaalisen oikeudenmukaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkoituksena on tanssin kautta tutustua siihen potentiaaliin, mik\u00e4 omasta kehosta ja sen suhteesta my\u00f6s muuhun el\u00e4m\u00e4\u00e4n aukeaa. Toinen n\u00e4k\u00f6kulma ekososiaalisen oikeudenmukaisuusajattelun pohjalta liittyykin eletyn kehon kuuntelemiseen. Tanssijan keho ei suinkaan ole eloton kappale, jota hallitaan ja muokataan, vaan kokonaisvaltainen \u2013 fyysinen, emotionaalinen ja henkinen sek\u00e4 monimutkaisissa suhteissa kehkeytyv\u00e4 \u2013 eletty keho (Merleau-Ponty 2008, 1968, 2003). Kolmas n\u00e4k\u00f6kulma liittyy tanssimiseen ja tanssiteosten tekemiseen: ekososiaalista oikeudenmukaisuutta voidaan edist\u00e4\u00e4 yhteisluomista harjoittamalla. Tanssi ja tanssiteokset eiv\u00e4t synny yksil\u00f6iden, tanssijoiden tai koreografien, ruumiista, vaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina suhteessa muihin tanssiviin kehoihin, mutta my\u00f6s kaikkeen muuhun ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n sosiaaliseen ja ekologiseen todellisuuteen, jossa el\u00e4mme. (Foster & Turkki 2021.)<\/p>\n\n\n\n Ekososialisaatio-k\u00e4site avartaa k\u00e4sityst\u00e4 sosialisaatiosta kattamaan my\u00f6s ihmisen muunlajiset vuorovaikutussuhteet. Toisin sanoen, k\u00e4site viittaa sellaiseen sosiaalisen todellisuuden k\u00e4sitykseen, jossa ihmisen sosiaalinen yhteis\u00f6 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n aina monilajisena eli ekososiaalisena yhteis\u00f6n\u00e4. (Keto & Foster 2021.) Ekososialisaatiolla ei siis viitata kasvatustapahtumaan tai kasvatuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, vaan ekososialisaatiota tapahtuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ilman tietoista kasvatusta. Modernin uskomuksiin (vrt. ekososiaalinen oikeudenmukaisuuskasvatus, Foster 2017; Martusewicz ym. 2015) nojaavan sosialisaatioprosessin kautta kuitenkin usein pois opitaan my\u00f6nteisest\u00e4 monilajisesta vuorovaikutuksesta, eik\u00e4 ekososialisaatiota siten v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 tunnisteta (Foster, Mnemo ZIN, Keto & Pulkki 2022).<\/p>\n\n\n\n Ekososialisaatiota voidaan kuvata kolmen \u2013 ontologisen, epistemologisen ja eettisen \u2013 ulottuvuuden kautta: Ensinn\u00e4kin keskeist\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ekososialisaatiossa aktiivisia toimijoita ovat kaikki elolliset olennot (eiv\u00e4t siis vain ihmiset), joilla on kyky vaikuttaa ja vaikuttua yhdess\u00e4 lajirajat ylitt\u00e4viss\u00e4 vuorovaikutussuhteissa. Toisin sanoen, ihmiset, muut el\u00e4imet ja kasvit, mutta my\u00f6s mikrobit, vaikuttavat vastavuoroisesti toisiinsa koko el\u00e4m\u00e4nverkossa. K\u00e4sitys esimerkiksi ihmisest\u00e4 yksil\u00f6n\u00e4 ja t\u00e4ysin irrallisena muusta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on siis ontologisesti puutteellinen: ihmisess\u00e4 kun on enemm\u00e4n muunlajisia soluja kuin ihmissoluja. Holobiontti-teorian mukaan ihmisen voikin tarkkarajaisen yksil\u00f6k\u00e4sityksen sijaan tulkita monilajisena (keho)yhteis\u00f6n\u00e4: ihmiskehossa el\u00e4v\u00e4t mikrobiliittolaiset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millainen olento ihmisest\u00e4 kasvaa (Keto & Foster 2021). Mikrobiomin kautta ihminen on siis erottamattomasti kietoutunut muuhun el\u00e4m\u00e4\u00e4n jo ennen syntym\u00e4\u00e4ns\u00e4. Lis\u00e4ksi ihmisen suhteet vaikkapa lemmikkiel\u00e4imiin tai oman pihan puustoon ja lintuihin vaikuttaa siihen, millaiseksi h\u00e4n kasvaa. (Keto & Foster 2021; my\u00f6s Foster, Mnemo ZIN, Keto & Pulkki 2022.)<\/p>\n\n\n\n Paitsi avartamalla k\u00e4sityst\u00e4 todellisuuden luonteesta ekososialisaatio-k\u00e4sitteell\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kuvaamaan kokonaisvaltaisemmin sit\u00e4, miten vuorovaikutus monilajisessa sosiaalisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 tapahtuu ja miten t\u00e4st\u00e4 moninaisesta todellisuudesta voidaan saada tietoa. Eri lajien, ihmisen, muurahaisen, varpusen tai valaan, aistitodellisuudet ja el\u00e4mismaailmat poikkeavat toisistaan, mutta kehollisuuden kautta meill\u00e4 on kuitenkin mahdollisuus olla jonkinlaisessa \u2013 ei-kielellisess\u00e4 \u2013 yhteydess\u00e4 toisiimme. Kehollinen tieto on v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4, esiobjektiivista: vuorovaikutusta tapahtuu siis jo paljon ennen kokemuksen kielellist\u00e4mist\u00e4. Ekososialisaatio-k\u00e4sitteell\u00e4 voidaan kuvata my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s ei-inhimillinen toinen on kokeva subjekti ja olemassa itseisarvoisesti, ilman minun m\u00e4\u00e4rittely\u00e4ni. Ekososiaalisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 moniaistiset kehollisuudet kietoutuvat erottamattomaksi osaksi maailmaa. (Keto & Foster 2021.)<\/p>\n\n\n\n Uusmaterialististen tulkintojen mukaan mik\u00e4 tahansa materiaalisuus \u2013 elollinen sek\u00e4 eloton \u2013 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 toimijuutta. Materiaalisuudet vaikuttavat vastavuoroisesti toisiinsa. Ekososiaalisaation k\u00e4sitteellist\u00e4misen kautta tuodaan kuitenkin esiin ontologisten ja epistemologisten tulkintojen lis\u00e4ksi maailmassa olemisen eettisi\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Toisin sanoen, vaikka pianon koskettimilla voidaan materian toimijuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna n\u00e4hd\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus soittajaan, ei esimerkiksi pianon hakkaamista voida eettisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna verrata siihen, ett\u00e4 hakkaamisen kohteena pianon sijaan olisikin jokin el\u00e4v\u00e4 olento. Joissain tilanteissa, nimenomaan etiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta, onkin siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 tehd\u00e4 ero elottoman ja elollisen luonnon v\u00e4lille: on eettisesti eri asia potkaista kive\u00e4 kuin kissaa. Empatia, yhteisty\u00f6 ja my\u00f6nteinen vuorovaikutus yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja siksi niiden kultivointia pidet\u00e4\u00e4nkin ekososiaalisessa kest\u00e4vyysajattelussa t\u00e4rkein\u00e4. (Keto & Foster 2021.)<\/p>\n\n\n\n Kasvatuksella on sosialisaatioteht\u00e4v\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s individuaatioteht\u00e4v\u00e4. Toisin sanoen, samalla kun kasvatuksen kautta yksil\u00f6st\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6n j\u00e4sen, on ihmisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 kehitty\u00e4 my\u00f6s ainutlaatuiseksi yksil\u00f6ksi ja persoonaksi. Ekoindividuaation eli ekososiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n yksil\u00f6llistymiskehityksen esteen\u00e4 on kuitenkin nykyinen individualistinen eli yksil\u00f6keskeinen ajattelutapa. Jos yksil\u00f6t miellet\u00e4\u00e4n toisiaan vastaan kilpaileviksi ja omistamiseen ja toisten hallintaan suuntautuneiksi, kehittyy sek\u00e4 ihmisten ett\u00e4 ihmisen ja muun el\u00e4m\u00e4n v\u00e4linen vuorovaikutus helposti v\u00e4kivallan v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ksi. Yksil\u00f6keskeisen ihmisk\u00e4sityksen rinnalla ihmiskeskeinen eli antroposentrinen todellisuudentulkinta vaikuttaa siihen, ett\u00e4 yksil\u00f6ksi kehittyminen tapahtuu nyky\u00e4\u00e4n usein ekologisesti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 puitteissa ja ongelmallisen subjektik\u00e4sityksen kehyksess\u00e4. Ihminen ja luonto oletetaan t\u00e4ysin irrallisiksi toisistaan, mik\u00e4 on vaikuttanut my\u00f6s siihen, ett\u00e4 ihminen on katsonut oikeudekseen muun luonnon hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n ilman vastuuntuntoa siit\u00e4 tuhosta ja k\u00e4rsimyksest\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n muille aiheuttaa. (Pulkki 2021.)<\/p>\n\n\n\n Ekososialisaation tapaan ekoindividuaation k\u00e4sitteellist\u00e4minen pyrkii havahduttamaan sellaiseen ihmisk\u00e4sitykseen, jossa ihmisen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n nivoutuvan yksil\u00f6llisen\u00e4 oliona mutta v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina kietoutuneena muihin el\u00e4m\u00e4nmuotoihin. Kasvatuksen kautta t\u00e4llaista systeemist\u00e4 ja vastavuoroista toiminnallisuutta voidaan kultivoida siten, ett\u00e4 moninaiset yksil\u00f6t miellet\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4viksi toisiaan t\u00e4ydent\u00e4viksi osasiksi. Yksil\u00f6it\u00e4 ei siis pid\u00e4 mielt\u00e4\u00e4 toisistaan irrallisina tai subjekti\u2013objekti- tai eli\u00f6\u2013ymp\u00e4rist\u00f6-kahtiajaotteiluiden pohjalta, vaan aina moninaisten toisiinsa vaikuttavien suhteiden kautta. Kun ihmisyksil\u00f6n ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti olevan osa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja keskin\u00e4isriippuvaisessa suhteessa muuhun el\u00e4m\u00e4\u00e4n, k\u00e4sitys yksil\u00f6n oikeudesta hallita muita vain resurssina tulee haastetuksi: lehm\u00e4 ei olekaan arvokas vain lautasella tai lasissa tai mets\u00e4 rakennusaineena tai biopolttoaineena, vaan kaikella el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on arvo sin\u00e4ns\u00e4. Ekoindividuaatioprosessissa ihmisest\u00e4 kasvaa yhteisty\u00f6kykyinen ja vastuuntuntoinen j\u00e4sen osaksi ekososiaalista yhteis\u00f6\u00e4, mik\u00e4 haastaa k\u00e4sityst\u00e4 ihmisest\u00e4 muuta el\u00e4m\u00e4\u00e4 vastaan taistelevana individualistisena yksil\u00f6n\u00e4. (Pulkki 2021.)<\/p>\n\n\n\n Ekososiaalinen kasvatus on ekososialisaation ja ekoindividuaation tunnistavaa ja tunnustavaa tietoista kasvatusta kohti el\u00e4m\u00e4nverkon j\u00e4senyytt\u00e4. Ekososiaalinen kasvatus ammentaa erilaisista ekososiaaliseen ajatteluun liittyvist\u00e4 viitekehyksist\u00e4. Ekososiaalisen kasvatuksen l\u00e4ht\u00f6kohtia, periaatteita ja tavoitteita on esitetty viiden teesin kautta: <\/p>\n\n\n\n Ekososiaalinenn\u00e4k\u00f6kulma on lis\u00e4\u00e4ntynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti suomalaisessa kasvatusajattelussa (ks. mm. Foster, Salonen & Sutela 2022; Keto ym. […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-475","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-8-ekososiaalinen-nakokulma"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/475","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=475"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/475\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":508,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/475\/revisions\/508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=475"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=475"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=475"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus<\/h2>\n\n\n\n
Ekososialisaatio<\/h2>\n\n\n\n
Ekoindividuaatio<\/h2>\n\n\n\n
Ekososiaalinen kasvatus<\/h2>\n\n\n\n
\n