Nopeat ja isot muutokset, jotka uhkaavat sek\u00e4 sosiaalista ett\u00e4 ekologista todellisuutta, tekev\u00e4t kasvatusteht\u00e4v\u00e4st\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 erityisen haastavan. Vanhat ratkaisut eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 toimi tai ne ovat osoittautuneet jopa haitallisiksi ekososiaalisen kest\u00e4vyyden kannalta tarkasteltuna. Nyt pit\u00e4isikin pysty\u00e4 kuvittelemaan aivan uudenlainen kest\u00e4v\u00e4mpi tulevaisuus, joka ei toista menneisyyden uskomuksia ja toimintatapoja vaan luo muutosta rohkean tosinajattelun ja toisintekemisen kautta (Foster 2017). T\u00e4ss\u00e4 haastavassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 taiteella ja taidekasvatuksella voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 rooli: muutoksen mahdollisuuteen voidaan havahtua taiteen tekemisen ja kokemisen kautta moninaisten ihmisten omaa el\u00e4m\u00e4nhistoriaa kunnioittaen ja rakenteita n\u00e4kyv\u00e4ksi tekien (Foster, Salonen & Sutela 2022).<\/p>\n\n\n\n
Ekososiaalisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4norientaatiota tavoiteltaessa on kuitenkin oleellista tiedostaa, ettei mik\u00e4 tahansa taide ja taidekasvatus ole automaattisesti modernin maailmankuvan arvoja ja toimintatapoja haastavaa ja muuttavaa (Foster 2017). Taiteen voidaan edelleen ajatella syntyv\u00e4n nerojen yksil\u00f6suorituksina tai taidekasvatusta voidaan tehd\u00e4 mekanistisesti vain taituruuden tavoittelu mieless\u00e4. Toisaalta taideaineiden merkitys saatetaan kaventaa vain koulup\u00e4iv\u00e4n kevent\u00e4j\u00e4ksi tai oppilaiden mielenvirkist\u00e4j\u00e4ksi (Sava 2007). T\u00e4ll\u00f6in taiteen ja taidekasvatuksen yhteiskunnallinen ja kest\u00e4vyystietoinen muutospotentiaali hukataan.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimuksissa taiteen merkitys on kuitenkin tunnistettu my\u00f6s esimerkiksi ihmisen ymp\u00e4rist\u00f6suhteen vahvistamisen ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vauhdittamisen n\u00e4k\u00f6kulmista. Ymp\u00e4rist\u00f6tietoista taidekasvatuksen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja tutkimusta onkin Suomessa tehty jo pitk\u00e4\u00e4n erityisesti kuvataidekasvatuksen kent\u00e4ll\u00e4 (mm. van Boeckel 2013; Hiltunen, Jokela & H\u00e4rk\u00f6nen 2015; Huhmarniemi, Jokela & Hiltunen 2021; Mantere 1992; Pohjakallio 2010; Suominen 2016; Ylirisku 2021). My\u00f6s tanssikasvatuksen (Foster 2016, Foster & Turkki 2021), draamapedagogiikan (Lehtonen, \u00d6sterlind & Viirret 2020) ja musiikkikasvatuksen tutkimuksessa (Kankkunen 2012; Torvinen & V\u00e4lim\u00e4ki & 2019) on viime vuosina paneuduttu moninaisiin ekososiaalisiin kriiseihin viittaaviin teemoihin. Nyt olisikin tarvetta tutkimustiedon siirtymiselle kasvatuksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nty\u00f6h\u00f6n, yksitt\u00e4isten opettajien panostuksia, laajemmin. Muutoksen tavoittelu ei voi olla vain joidenkin harvojen opettajien tai taiteilijoiden harteilla, vaan kaikilla sivistys- ja kasvatusteht\u00e4viss\u00e4 toimivilla ja toimintaa organisoivilla henkil\u00f6ill\u00e4 ja instituutioilla tulisi olla n\u00e4kym\u00e4 koulun ja kasvatuksen roolista \u2013 ja siten my\u00f6s taidekasvatuksen merkityksest\u00e4 \u2013 hyv\u00e4n tulevaisuuden rakentajana (Foster, Salonen & Keto 2019; Foster, Salonen & Sutela 2022).<\/p>\n\n\n\n
Eri taiteenmuotoja yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kest\u00e4vyysmuutokseen kohdistuvaa taidekasvatuksen teoriaa on hahmoteltu kolmen k\u00e4sitteen \u2013 kehollisuuden, kuvittelukyvyn ja huolenpidon \u2013 kautta (Foster, Salonen & Sutela 2022): <\/p>\n\n\n\n
Kehollisen maailmasuhteen vahvistaminen sek\u00e4 kuvittelukyvyn ja huolenpidon piirin laajentaminen koskettamaan my\u00f6s enemm\u00e4n kuin ihmisen maailmaa ovat \u201dkest\u00e4vyystietoiseen el\u00e4m\u00e4norientaatioon\u201d (ks. Foster, Salonen & Keto 2019) havahtumisen kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4. Kaiken el\u00e4m\u00e4n itseisarvoisuutta ja kietoutuneisuutta n\u00e4kyv\u00e4ksi tekev\u00e4 taidekasvatus (ks. my\u00f6s Foster 2022) voi vahvistaa oppijoiden tulevaisuuden toivoa ja vauhdittaa ekososiaalisten kriisien ratkaisemista. Ekososiaaliseen transformaatioon t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n taidekasvattajan tulee kysy\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n: ruokkiiko toimintani hyv\u00e4\u00e4 kaikkea el\u00e4m\u00e4\u00e4 kohtaan?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Nopeat ja isot muutokset, jotka uhkaavat sek\u00e4 sosiaalista ett\u00e4 ekologista todellisuutta, tekev\u00e4t kasvatusteht\u00e4v\u00e4st\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 erityisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-484","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-8-ekososiaalinen-nakokulma"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/484","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=484"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/484\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":510,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/484\/revisions\/510"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=484"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=484"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=484"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}