{"id":58,"date":"2022-07-24T16:47:58","date_gmt":"2022-07-24T13:47:58","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila2022\/?p=58"},"modified":"2022-12-15T11:19:14","modified_gmt":"2022-12-15T09:19:14","slug":"kokemuksellinen-oppiminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/kokemuksellinen-oppiminen\/","title":{"rendered":"Kokemuksellinen oppiminen"},"content":{"rendered":"\n

Taustaa<\/h2>\n\n\n\n

Kokemuksellinen oppimisn\u00e4kemys juontaa juurensa jo 1930-luvulta Deweylt\u00e4, jolta on per\u00e4isin sanonta \u201dlearning by doing\u201d, tekem\u00e4ll\u00e4 oppiminen.<\/p>\n\n\n\n

John Dewey<\/a> (1859\u20131952) oli yhdysvaltalainen kasvatustieteilij\u00e4 ja pragmatismin keskeisempi\u00e4 kehitt\u00e4ji\u00e4 ja edustajia. Deweyn kasvatusteoreettisten ajatusten vaikutuksesta syntyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa niin kutsuttu progressiivisen pedagogiikan liike, joka levisi laajalti my\u00f6s Eurooppaan ja Aasiaan. Pragmatismi on filosofinen suuntaus ja samalla pedagoginen ajattelutapa. Progressiivinen kasvatusajatus pohjautuu pragmatismiin, jossa korostetaan tiedon ja toiminnan kiinte\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4. Pragmatistisen kasvatusajattelun periaatteellinen l\u00e4ht\u00f6kohta on, ett\u00e4 kaikkea inhimillist\u00e4 ajattelua, tieteellist\u00e4 tiedonmuodostusta ja oppimista tulee tarkastella k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Kokemuksen k\u00e4site on Deweyn ajattelussa keskeinen. Teorian l\u00e4ht\u00f6kohtana on organismin ja ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4linen jatkuva vuorovaikutus, jossa organismi pyrkii aktiivisella toiminnallaan ja valinnoillaan sek\u00e4 sopeutumaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ett\u00e4 sopeuttamaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n omien tarpeidensa mukaisesti. Deweyn teoriassa kokemuksen k\u00e4site pyrkii murtamaan n\u00e4kemyst\u00e4 ajattelun ja toiminnan erillisyydest\u00e4. Kokemus voi olla joko kasvattava (educative experience) tai ei-kasvattava (mis-educative experience). Kasvattava kokemus edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa yhteytt\u00e4 yksil\u00f6n toiminnan ja sen seurausten v\u00e4lill\u00e4. (Ks. my\u00f6s www.iep.utm.edu\/dewey<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

Perusajatus<\/h2>\n\n\n\n

Kokemuksellisen oppimisen mallia on kehitt\u00e4nyt pidemm\u00e4lle erityisesti David Kolb. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan oppiminen etenee konkreettisia kokemuksia ja toimintaa reflektoiden kohti ilmi\u00f6iden teoreettista ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja parempia toimintamalleja. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kemyksess\u00e4 painottuu siis kokemusten ja el\u00e4mysten sek\u00e4 itsereflektion merkitys oppimisprosessissa.<\/p>\n\n\n\n

Pelkk\u00e4 kokemusten olemassaolo ei siis takaa oppimista, vaan se saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 pinnalliseksi ilman niiden tietoista k\u00e4sittely\u00e4 eli reflektointia. Kaikista kokemuksista ei seuraa oppimista tai oppiminen voi olla ep\u00e4tarkoituksenmukaista, esimerkiksi aiempia ennakkoluuloja vahvistavaa. Kokemuksellisessa oppimisessa on mukana my\u00f6s kognitiivinen n\u00e4k\u00f6kulma, joka l\u00e4hent\u00e4\u00e4 kokemuksellisuutta konstruktivistiseen oppimisen n\u00e4kemykseen.<\/p>\n\n\n\n

Reflektio on \u00e4lyllist\u00e4 ja affektiivista toimintaa, jossa yksil\u00f6 tutkii tietojaan ja kokemuksiaan saavuttaakseen uuden ymm\u00e4rt\u00e4misen tason. Kokemusten l\u00e4pik\u00e4ynti ja arviointi voi auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja luomaan uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja toimintatapoja. Reflektiota edist\u00e4vi\u00e4 keinoja opetuksessa ovat esimerkiksi opiskelijan itsearvioinnit, ryhm\u00e4pohdinnat ja palautekeskustelut.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 tunnetuin ja k\u00e4ytetyin kokemusper\u00e4isest\u00e4 oppimisesta esitetty malli on Kolbin oppimisen syklinen malli. Oppimisen tavoitteena on hyv\u00e4n (tai ainakin asteittain yh\u00e4 paremman) \u201dk\u00e4ytt\u00f6teorian\u201d muodostuminen ja soveltaminen. Kokemuksellisessa oppimisn\u00e4kemyksess\u00e4 korostetaan perinteist\u00e4 kognitiivista n\u00e4kemyst\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s ulkoista konkreettista tekemist\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n soveltamista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kaavio 3 Oppimisen syklinen malli Kolbin mukaan<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keskeisint\u00e4 mallissa on sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t kaksi perusulottuvuutta:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Ymm\u00e4rt\u00e4misen ulottuvuus<\/li>\n\n\n\n
  2. Muuntelun ulottuvuus<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Ymm\u00e4rt\u00e4misen ulottuvuuden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t ovat kokemus ja k\u00e4sitteellist\u00e4minen. T\u00e4h\u00e4n ulottuvuuteen sis\u00e4ltyv\u00e4t keskeisesti motivaatioon ja tiedolliseen ymm\u00e4rt\u00e4miseen liittyv\u00e4t asiat. Tarvitsemme k\u00e4sitteit\u00e4, jotta voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja tiedostaa, mit\u00e4 meille on tapahtunut.<\/p>\n\n\n\n

    Muuntelun ulottuvuuden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t ovat reflektio ja toiminta (soveltaminen). T\u00e4h\u00e4n ulottuvuuteen sis\u00e4ltyv\u00e4t sis\u00e4isen ja ulkoisen toiminnan v\u00e4linen muuntelu. Voimme havainnoida ajattelemalla niin toiminnan aikana kuin toiminnan j\u00e4lkeen sit\u00e4, mit\u00e4 meille toimiessamme tapahtuu.<\/p>\n\n\n\n

    Kokemuksellisen oppimisen mallista seuraa nelj\u00e4 erilaista oppimisen tapaa (vrt. Oppimistyylit uudessa valossa<\/a>). Yksil\u00f6n oppimisessa voi korostua:<\/p>\n\n\n\n