Konstruktivistinen oppimisk\u00e4sitys pohjautuu pitk\u00e4lle historiaan ulottuvista perusolettamuksista, jotka liittyv\u00e4t ihmiseen ja h\u00e4nen oppimiseensa. Vaikka konstruktivismi ei siis ole uusi oppisuunta, on kiinnostus siihen helposti ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 aikana, jolloin tiedon sis\u00e4ll\u00f6t muuttuvat nopeasti, ja jolloin opetuksessa painottuu erilaisten toimintavalmiuksien osaaminen faktojen siirt\u00e4misen sijaan.<\/p>\n\n\n\n
Olennaista konstruktivismissa on siis muuttunut tiedon- ja todellisuuden k\u00e4sitys. Ennen ajateltiin, ett\u00e4 tieto vastaa todellisuutta (realismi). Konstruktivismin perusajatus on, ett\u00e4 tieto on todellisuuden tulkintaa. Tieto sopii todellisuuteen, mutta ei ole sen kopio. Oppiminen on tiedon aktiivista konstruointia, ja oppiminen perustuu ihmisen uteliaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n
Konstruktivistisen k\u00e4sityksen mukaan tietoa ei voi sellaisenaan v\u00e4litt\u00e4\u00e4 oppijalle, vaan oppija on aktiivinen tiedon konstruoija eli tietorakenteiden muodostaja oppimisprosessissa. Oppija tekee informaatiosta oman tulkintansa ja luo tiedon konstruktionsa aikaisempien tietojensa ja kokemustensa pohjalta.<\/p>\n\n\n\n
Konstruktivismi edustaa oppimisk\u00e4sityksen muutosta tiedon kopioinnista tiedon rakentamiseen, muuntamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Konstruktivismin varhainen suuntaus; erottaa ihmisen sis\u00e4isen, psyykkisen todellisuuden ja ulkoisen todellisuuden; ulkoinen todellisuus on t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan sis\u00e4isest\u00e4 riippumaton.<\/p>\n\n\n\n
Radikaali konstruktivismi edustaa pragmatistista totuusteoriaa, jonka mukaan tiedon totuudellisuus testataan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Tiedon oikeellisuuden kriteeri on tiedon k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuus, elinkelpoisuus ja esim. yksimielisyys. Suuntauksen kehitt\u00e4j\u00e4 oli Ernst von Glasersfeld<\/a> (1917\u20132010).<\/p>\n\n\n\n Kulttuurihistoriallinen koulukunta, jonka perustaja on Lev Vygotsky ja edustajia ovat mm. Leontjev, Luria, (toiminnan teoria) Suomessa Yrj\u00f6 Engestr\u00f6m (toiminnan teoria ja kehitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ntutkimus). Ks. Cultural Historical Activity Theory<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Symbolinen interaktionismi on sosiaalipsykologinen ja sosiologinen n\u00e4kemys, jossa ihmisen katsotaan rakentavan minuuttaan suhteessa sosiaaliseen todellisuuteen. T\u00e4ss\u00e4 prosessista keskeist\u00e4 ovat esineisiin, tapahtumiin ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyv\u00e4t symboliset merkitykset, joita ihminen rakentaa aktiivisesti ja vuorovaikutuksessa toisiin. Ks. Society for the Study of Symbolic Interaction<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Sosiaalinen konstruktionismi on er\u00e4s konstruktivismin suuntaus, jossa oppimisen n\u00e4k\u00f6kulma avautuu yksil\u00f6n sis\u00e4isest\u00e4 tapahtumasta sosiaaliseen ja kulttuuriseen maailmaan. Seuraavassa Teija L\u00f6yt\u00f6sen laatimassa sosiaalisen konstruktionismin esittelyss\u00e4 sosiaalinen konstruktionismi esitell\u00e4\u00e4n tarkemmin. (Sosiaalinen konstruktionismi<\/a>).<\/p>\n\n\n\n Rauste-von Wright, M. & Von Wright, J. 1994. Oppiminen ja koulutus<\/em>. WSOY.<\/p>\n\n\n\n Tynj\u00e4l\u00e4, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimisk\u00e4sityksen perusteita<\/em>. Tampere: Tammer-paino.<\/p>\n\n\n\nSosiokulttuuriset l\u00e4hestymistavat<\/h3>\n\n\n\n
Symbolinen interaktionismi<\/h3>\n\n\n\n
Sosiaalinen konstruktionismi<\/h3>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n
Lue lis\u00e4\u00e4 netist\u00e4<\/h2>\n\n\n\n