![\"\"](\"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila2022\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/kaavio1.png\")
My\u00f6s muistitutkimusten kehittyminen vaikutti kognitiivisen oppimisk\u00e4sityksen syntyyn. Kun sensorinen muisti (n\u00e4k\u00f6-, kuulo-, jne. muistit), lyhytkestoinen muisti eli ty\u00f6muisti, pitk\u00e4kestoinen eli s\u00e4il\u00f6muisti erotettiin, alettiin my\u00f6s kiinnostua niiden merkityksest\u00e4 oppimisessa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llainen oppimisajattelu alkoi syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 behavioristista oppimistutkimusta 1960-luvulta l\u00e4htien. Murros oli merkitt\u00e4v\u00e4, ja puhuttiinkin niin sanotusta kognitiivisesta vallankumouksesta.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6hemmin ns. moderni informaationprossointiteoria hylk\u00e4si tietokonemetaforan. Muisti- ja aivotutkimuksen kehittymisen my\u00f6t\u00e4 oppijan rooli aktiivisena tiedonrakentajana alkoi muotoutua, ja n\u00e4in luotiin perusta konstruktivistiselle oppimisk\u00e4sitykselle. (Konstruktivistinen oppimiskasitys<\/a>)<\/p>\n\n\n\n Oppiminen on k\u00e4sitysten muuttumista.<\/p>\n\n\n\n Kaikki kognitiiviset toiminnot (havaitseminen, muistaminen ja ajatteleminen) nivoutuvat toisiinsa kokonaisvaltaisesti. Muutos, joka n\u00e4ist\u00e4 prosesseista aiheutuu, on oppimista.<\/p>\n\n\n\n Kognitiivinen oppimisk\u00e4sitys kiinnitt\u00e4\u00e4 huomion oppijan sis\u00e4isiin tekij\u00f6ihin:<\/p>\n\n\n\n Kun aiemmin kysyttiin, miten havainnot ohjaavat ajattelua ja toimintaa, nyt ryhdyttiin kysym\u00e4\u00e4n, miten ajattelu ja toiminta ohjaavat havaitsemista: informaation poiminta tapahtuu havaitsijan skeemojen pohjalta. Skeema on kognitiivis-emotionaalinen rakenne, jossa kuvastuu yksil\u00f6n kokemushistoria. (Vrt. Piaget’ista luvussa Kehityspsykologia ja vaiheteoriat<\/a>). On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 nykyinen k\u00e4sitys kognitiosta ja kognitiiviisista prosesseista on huomattavasti monimuotoisempi. (ks. luku 6 Kehollinen oppiminen<\/a> ja esim. Embodied Cognition<\/a>)<\/p>\n\n\n\n Kognitiiviset prosessointistrategiat tai oppimistrategiat ovat toimintatapoja, joita oppija k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pyrkiess\u00e4\u00e4n saavuttamaan oppimiseen ja opiskeluun liittyv\u00e4t tavoitteensa. Erilaiset mieleenpainamiseen, muistamiseen ja sis\u00e4lt\u00f6jen j\u00e4sent\u00e4miseen liittyv\u00e4t toimet ovat esimerkkej\u00e4 t\u00e4llaisista strategioista (alleviivaaminen, k\u00e4sitekartat, muistiinpanot jne).<\/p>\n\n\n\n Prosessointistrategiat voidaan jaotella pintaprosessointiin<\/strong> ja syv\u00e4prosessointiin<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n Pintaprosessointia luonnehtii ulkoaoppiminen, yksityiskohtien korostaminen, toisistaan irrallisten asioiden opettelu, eli atomistinen hahmotustapa sek\u00e4 my\u00f6s passiivinen asenne.<\/p>\n\n\n\n Syv\u00e4prosessointi on puolestaan ymm\u00e4rt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4, periaatteita ja laajempia kokonaisuuksia hahmottavaa (holistinen hahmotustapa). Siin\u00e4 korostuu merkitys, tavoite, sanoma ja p\u00e4\u00e4telmien tekeminen.<\/p>\n\n\n\n Prosessointi- tai oppimisstrategialla on yhteys opintomenestykseen: yleens\u00e4 syv\u00e4prosessointi johtaa laadukkaampaan oppimiseen ja sit\u00e4 kautta parempaan opintomenestykseen, mutta yhteys ei ole yksiselitteinen. Joissain oppimisteht\u00e4viss\u00e4 ja tilanteissa pintaprosessointi on tehokas tapa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 valitsemaan tilanteeseen ja tavoitteeseen sopiva toimintatapa.<\/p>\n\n\n\n Pinta- ja syv\u00e4suuntautuneisuus liittyy ulkoiseen ja sis\u00e4iseen motivaatioon.<\/p>\n\n\n\n Oppimistrategioita voi siis tietoisesti muunnella, ja ne eroavat oppimistyyleist\u00e4, jotka ovat suhteellisen pysyvi\u00e4 tapoja ja mieltymyksi\u00e4 orientoitua oppimiseen.<\/p>\n\n\n\n Metakognitiiviset taidot ovat oppimaan oppimisen taitoja. Ne perustuvat sille, ett\u00e4 oppija tiedostaa omat oppistyylins\u00e4 ja -strategiansa. Metakognitiiviset taidot ilmenev\u00e4t kykyn\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tietoisuutta oman oppimisen s\u00e4\u00e4telyss\u00e4. Ne koostuvat seuraavista osa-alueista:<\/p>\n\n\n\n Metakognitiiviset taidot tukevat oppimisen itses\u00e4\u00e4tely\u00e4 ja itseohjautuvaa oppimista.<\/p>\n\n\n\n Opiskeluorientaatio on oppimistyylien, -strategioiden ja motivaation kokonaisuus. Vermunt (1996, 1998) on hahmottanut nelj\u00e4 erilaista l\u00e4hestymistapaa opiskeluun ja oppimiseen. (ks. tarkemmin Tynj\u00e4l\u00e4 1999)<\/p>\n\n\n\n Strateginen oppiminen<\/strong>: systemaattinen opiskelumenetelmien ja ajank\u00e4yt\u00f6n suunnittelu, syv\u00e4- ja pintaprosessoinnin vuorottelukyky, taustalla usein onnistumisen tai menestymisen halu (need for achievement) taustalla.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s tavoiteorientaatioteoriat liittyv\u00e4t oppimistrategioihin, vaikka ovatkin itse asiassa motivaatioteorioita.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila2022\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/kaavio2.png\")
Perusajatus<\/h2>\n\n\n\n
\n
Kognitiiviset prosessointistrategiat<\/h2>\n\n\n\n
Metakognitiiviset taidot<\/h2>\n\n\n\n
\n
Opiskeluorientaatio<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hestymistavat opiskeluun ja oppimiseen (Vermunt 1996, 1998)<\/h3>\n\n\n\n
\n
H\u00e4mmennys, kaikki yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4, vaikeus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteyksi\u00e4 asioiden v\u00e4lill\u00e4<\/li>\n\n\n\n
T\u00e4rkeiden asioiden valikointi ja ulkoaoppiminen, ulkoinen s\u00e4\u00e4tely, tarkka sis\u00e4lt\u00f6jen toistaminen, tiedon vastaanottaminen<\/li>\n\n\n\n
T\u00e4rkeiden, kiinnostavien asioiden valikointi, keskittyminen kokonaisuuksiin, kriittisyys, itses\u00e4\u00e4tely<\/li>\n\n\n\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvien asioiden, sis\u00e4lt\u00f6jen valikointi, konkretisointi, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n soveltaminen<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\nTavoiteorientaatioteoriat:<\/h3>\n\n\n\n
\n
Huomio teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ja sen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, kiinnostus ja innostus teht\u00e4v\u00e4st\u00e4; halu parantaa taitoja tai ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 opittavaa asiaa.<\/li>\n\n\n\n
Huomio omaan kyvykkyyteen, halu olla parempi kuin toiset. Oppiminen on v\u00e4line menestykseen.<\/li>\n\n\n\n
Ep\u00e4onnistumisen pelko, min\u00e4n suojelu. Liittyy heikkoon itsearvostukseen.<\/li>\n\n\n\n
Toisilta saatu palaute motivaation l\u00e4hteen\u00e4. Hyv\u00e4ksynn\u00e4n hakeminen ja ulkoinen ohjaus t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\nLue lis\u00e4\u00e4 netist\u00e4<\/h2>\n\n\n\n