 {"id":76,"date":"2022-09-24T17:01:52","date_gmt":"2022-09-24T14:01:52","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila2022\/?p=76"},"modified":"2025-12-15T12:56:17","modified_gmt":"2025-12-15T10:56:17","slug":"motoristen-taitojen-oppiminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/motoristen-taitojen-oppiminen\/","title":{"rendered":"Motoristen taitojen oppiminen"},"content":{"rendered":"\n<p>Motoristen taitojen oppiminen ja motorinen kehitys viittaavat toiminnallisiin muutoksiin kehossa ja sen osissa. T\u00e4m\u00e4 muutos tapahtuu yksil\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa. Motoristen taitojen oppiminen voidaan n\u00e4hd\u00e4 tapahtumasarjana, jonka eri vaiheet yhdentyv\u00e4t harjoituksen ja kokemusten avulla sis\u00e4isiksi malleiksi, joiden avulla pystyt\u00e4\u00e4n ohjaamaan ulkoista toimintaa tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja tarkasti eli koordinoidusti. T\u00e4m\u00e4 moninainen tapahtumaketju perustuu kognitiivisten ja motoristen toimintojen yhdentymiseen hermoston tasolla harjoituksen avulla sosiaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Motorisen oppimisen prosessi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Varhainen eli kognitiivinen vaihe<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>uuden tiedon vastaanotto<\/li>\n\n\n\n<li>havainnoinnin ja aistimusten kautta oppija saa kuvan opittavasta taidosta ja taidon oppimiseen liittyvist\u00e4 menettelytavoista<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>V\u00e4li- eli assosiatiivinen vaihe<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>oppija vertaa ja yhdist\u00e4\u00e4 uutta tietoa vanhaan, jo muistissa olevaan tietoon uuden sis\u00e4isen toimintamallin muodostamiseksi<\/li>\n\n\n\n<li>oppija kokeilee mallia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 fyysisen (my\u00f6s mentaalisen) harjoittelun avulla<\/li>\n\n\n\n<li>oppija arvioi mallia suhteessa annettuun malliin ja korjaa sit\u00e4 sis\u00e4isen ja ulkoisen palautteen mukaisesti tarpeen niin vaatiessa<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Lopullinen eli autonominen vaihe<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>toistojen avulla uusi malli muuntuu autonomiseksi, jolloin sen palauttaminen k\u00e4ytt\u00e4en onnistuu nopeasti<\/li>\n\n\n\n<li>taidon rakenneosat seuraavat saumattomasti ja oikea-aikaisesti toisiaan, s\u00e4\u00e4tely, ennakointi, yhdistely mahdollistuu<\/li>\n\n\n\n<li>motorinen oppiminen on pysyv\u00e4\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Katso <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=UF748cRaKLs\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">YouTube-video Motorisen oppimisen vaiheet<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Motoriseen oppimiseen vaikuttaa hermo-lihasj\u00e4rjestelm\u00e4n, luuston ja lihaksiston kypsyminen ja kehitys. Motorinen kehitys perustuu vartalon ja sen osien s\u00e4\u00e4tely- ja ohjausj\u00e4rjestelmien muutoksiin, joiden sis\u00e4isen\u00e4 tuloksena on aivoihin muodostunut malli opittavasta suorituksesta ja ulkoisena tuloksena havainnoitavissa oleva hyvin j\u00e4rjestynyt kokonaisuus kyseisest\u00e4 suorituksesta. T\u00e4llaisen suorituksen ulkoisia tunnusmerkkej\u00e4 ovat tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja tarkkuus. Motorinen kehitys etenee perustaitojen oppimisesta lajitaitojen oppimiseen sek\u00e4 kokonaisvaltaisuudesta eriytyneisyyteen. Motorinen kehitys ja motoristen taitojen oppiminen on syklist\u00e4. Se noudattaa hermostollista kehityst\u00e4 ja etenee tietyss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 kehitysvaiheesta toiseen (l. esim. herkkyyskaudet).<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4 ovat herkkyyskaudet ja milloin ne esiintyv\u00e4t?<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/peda.net\/hankkeet\/susicampus\/opettajille\/artikkeleita\/ljnfh\/ljnfh:file\/download\/a830d2f21bfb2476c036b40745198be9db17c81d\/lasten%20ja%20nuorten%20fyysis-motorinen%20harjoittelu%202008.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Selvitysraportti: Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/terveurheilija.fi\/harjoittelu\/nuori-urheilija\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">terveurheilija.fi Nuoren kasvu ja kehitys, herkkyyskaudet<\/a><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Oheiskirjallisuutta<\/h2>\n\n\n\n<p>Magill, R.A. (2007). <em>Motor Learning and Control. Concepts and Applications<\/em>. 8th Edition. USA: McGraw Hill.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuohiniemi, M. &amp; Miettinen, P. (1999). Taidon oppiminen. Teoksessa Miettinen, P. <em>Liikkuva lapsi ja nuori<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4: VK-Kustannus Oy.<\/p>\n\n\n\n<p>Numminen, P. (1996). <em>Kuperkeikka varhaiskasvatuksen liikunnan didaktiikkaan<\/em>. Helsinki: Gummerus.<\/p>\n\n\n\n<p>Kauranen, K. (2011). <em>Motoriikan s\u00e4\u00e4tely ja motorinen oppiminen<\/em>. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura.<\/p>\n\n\n\n<p>Krasnow, D. &amp; Wilmerding, M.V. (2015). <em>Motor Learning and Control for Dance<\/em>. Principles and Practices for Performers and Teachers. USA: Human Kinetics.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Motoristen taitojen oppiminen ja motorinen kehitys viittaavat toiminnallisiin muutoksiin kehossa ja sen osissa. T\u00e4m\u00e4 muutos [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-76","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-2-ulkoinen-muutos"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=76"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":547,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76\/revisions\/547"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=76"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=76"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=76"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}