Kehitysk\u00e4\u00e4n ei ole yksiselitteinen k\u00e4site. Onko kehitys aina edistyst\u00e4? Onko se aina positiivista? Kun ihminen kehittyy, tuleeko h\u00e4n paremmaksi? Miten kasvatus suhtautuu kehitykseen? Ovatko kasvatuksen ja kehityksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t samat?<\/p>\n\n\n\n
Kehityksen k\u00e4site on itsess\u00e4\u00e4n ongelmallinen. L\u00e4nsimainen kehitysoptimismi on valistuksen aikakauden peruja. Tuolloin uskottiin, ett\u00e4 ihmisen j\u00e4rki ja aistit yhdistyess\u00e4\u00e4n tuottavat tiedon, tieteen ja sit\u00e4 kautta hyvinvoinnin l\u00e4hes rajatonta edistyst\u00e4. Tiede valjastettiin parantamaan ihmisten elinoloja, uskottiin tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvuun sek\u00e4 siihen, ett\u00e4 kaikki voidaan nimet\u00e4 ja sit\u00e4 kautta analysoida ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kiinnostavaa on, ett\u00e4 my\u00f6s modernien esteettisten teorioiden synty ajoittuu t\u00e4lle aikakaudelle. N\u00e4it\u00e4 teorioita on sittemmin kritisoitu mm. siit\u00e4, ett\u00e4 ne irroittavat taideteoksen ja esteettisen kokemuksen arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4. (ks. Enlightenment<\/a>)<\/p>\n\n\n\n Fyysinen ja motorinen kehitys on pitk\u00e4lle perim\u00e4n s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4 kypsymist\u00e4 ja kasvua, kuten esimerkiksi hermostossa ja aistitoiminnoissa tapahtuvaa muutosta. On kuitenkin l\u00e4hes mahdotonta erottaa kulttuurin, ymp\u00e4rist\u00f6n ja oppimisen vaikutusta esimerkiksi motoristen taitojen oppimisessa. (ks. Motoristen taitojen oppiminen<\/a>) Fyysist\u00e4 kehityst\u00e4 on my\u00f6s mahdotonta erottaa henkisest\u00e4, kognitiivest\u00e4 ja sosioemotionaalisesta kehityksest\u00e4. My\u00f6s n\u00e4ill\u00e4 alueilla perim\u00e4, kulttuuri, ymp\u00e4rist\u00f6 ja oppiminen kietoutuvat toisiinsa monimutkaiseksi vuorovaikutukseksi. Ihmisen kokonaisvaltaisuuden vuoksi esimerkiksi kielen oppimista ei voi tarkastella erill\u00e4\u00e4n aistien toiminnasta, eik\u00e4 tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4 voi erottaa taitojen opettelusta. Nykyisin vallitsevan filosofisen ja tieteellisenkin k\u00e4sityksen mukaan ihminen todellakin on kokonaisuus, ja kokonaisvaltaiset k\u00e4sitykset oppimisesta, pyrkiv\u00e4t ottamaan t\u00e4m\u00e4n huomioon (ks. esim. luku 6 Kehollinen oppiminen<\/a>).<\/p>\n\n\n\n Kasvattajan ja opettajan ty\u00f6ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 ihmisen kokonaisvaltaisuus sek\u00e4 se, ett\u00e4 emme voi tiet\u00e4\u00e4, onko jokin oppilaan havaittu ominaisuus peritty vai opittu, ja ett\u00e4 virheelliset arviot esimerkiksi oppilaan lahjakkuudesta saattavat toimia ns. \u201ditse\u00e4\u00e4n toteuttavina ennusteina.\u201d (ks. luku N\u00e4kemyksi\u00e4 lahjakkuudesta<\/a>)<\/p>\n\n\n\n Kehityksen osa-alueiden k\u00e4sitteellinen tuntemus on kasvattajalle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ainakin sen takia, ett\u00e4 n\u00e4ihin k\u00e4sitteisiin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 usein kirjallisuudessa ja kasvatuksen kent\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 keskustelussa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kasvatusty\u00f6ss\u00e4 eri osa-alueita voi my\u00f6s painottaa \u2013 v\u00e4lill\u00e4 painopiste voi olla motoristen taitojen oppimisessa yksil\u00f6tasolla, v\u00e4lill\u00e4 esimerkiksi vuorovaikutustaidoissa. Jonkin alueen painotus ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 muut alueet eiv\u00e4t olisi kokonaisvaltaisesti toiminnassa mukana. My\u00f6s erilaisten kehityspsykologisten teorioiden (ks. Kehityspsykologia ja vaiheteoriat<\/a>) tunteminen sek\u00e4 kyky arvioida niiden merkityst\u00e4 omalle ty\u00f6lle kuuluu opettajan ammattitaitoon.<\/p>\n\n\n\n