Oppiminen on moni-ilmeinen kokonaisuus, jota voidaan tarkastella eri teorioiden kautta. Oppimista ei voi koskaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 (luonnon)tieteellisell\u00e4 varmuudella. Jokaisella ihmisell\u00e4 on kuitenkin oma k\u00e4sitys oppimisesta. Se perustuu usein omiin kokemuksiin oppijana ja on usein subjektiivinen ja vinoutunut, varsinkin silloin kun omat kokemukset oppimisesta ovat kielteisi\u00e4. Subjektiivinen, omiin oppimiskokemuksiin perustuva k\u00e4sitys oppimisesta ei riit\u00e4 opettajan ty\u00f6n perustaksi, sill\u00e4 oppiminen on monitieteinen ja monimuotoinen ilmi\u00f6. K\u00e4sitykset oppimisesta muuttuvat ja tarkentuvat jatkuvasti. Tiedostettu oppimisk\u00e4sitys ja erilaisten oppimisk\u00e4sitysten tuntemus ovat olennainen osa opettajan ammattitaitoa. Tavoitteena on sek\u00e4 tunnistaa erilaiset n\u00e4kemykset, ett\u00e4 muodostaa oma, persoonallinen oppimisk\u00e4sitys tai \u201dk\u00e4ytt\u00f6teoria\u201d omaa opettajan ty\u00f6t\u00e4 varten.<\/p>\n\n\n\n
Oiva Ikosen (2001, 14) mukaan nykyaikaisen oppimispsykologian k\u00e4sitys voidaan pelkist\u00e4\u00e4 seuraavaan kuvaukseen oppimisesta:<\/p>\n\n\n\n
Oppimisella tarkoitetaan suhteellisen pysyvi\u00e4 kokemukseen perustuvia muutoksia yksil\u00f6n tiedoissa, taidoissa ja valmiuksissa sek\u00e4 niiden v\u00e4lityksell\u00e4 itse toiminnassa. Oppiminen lis\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n mukautumiskyky\u00e4 vaihtelevissa tilanteissa sek\u00e4 mahdollistaa ymp\u00e4rist\u00f6n muutosten ennakoinnin ja ilmi\u00f6iden hallinnan.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n
T\u00e4h\u00e4n n\u00e4kemykseen sis\u00e4ltyy ajatus, ett\u00e4 oppiminen ei edellyt\u00e4 opettamista eik\u00e4 kasvatusta \u2013 se voi siis olla my\u00f6s yksil\u00f6n oman toiminnan tulosta. Opettaminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aina johda oppimiseen. Toisaalta, kaikki yksil\u00f6n toiminnassa ilmenev\u00e4 muutos ei aiheudu oppimisesta. My\u00f6s perim\u00e4n s\u00e4\u00e4telem\u00e4 kehitys ja kypsyminen aiheuttavat toiminnallista muutosta.<\/p>\n\n\n\n
Oppiminen voidaan my\u00f6s ajatella toimintana, tai prossessina, jolloin huomio kiinnittyy oppijan intentioon (aikomukseen) oppia, kehitty\u00e4, muuttua. T\u00e4ss\u00e4 ajatuksessa oppimisen tulos ja sen arviointi, mitattavuus, tai ainakin tuloksen pysyvyys, laatu ja sis\u00e4lt\u00f6, j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. Oppiminen on siis tekemist\u00e4 tai tapahtumista riippumatta sen tuloksesta (vrt. Opettelu, opiskelu, tai verbit opetella, opiskella).<\/p>\n\n\n\n
Arkik\u00e4sityksi\u00e4 oppimisesta<\/h2>\n\n\n\n
Seuraava jaottelu perustuu unkarilaistaustaisen, ruotsalaisen oppimisen tutkijan Ferenc Martonin (1939\u2013) tutkimuksiin maallikoiden k\u00e4sityksist\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 oppiminen on. Marton kehitti ihmisten k\u00e4sityksi\u00e4 tutkiakseen ns. fenomenografisen tutkimusmenetelm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
- Oppiminen on tietojen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4<\/li>
- Oppiminen on sit\u00e4, ett\u00e4 muistaa asiat ja pystyy toistamaan ne tarvittaessa<\/li>
- Oppiminen on sit\u00e4, ett\u00e4 pystyy soveltamaan tietoa<\/li>
- Oppiminen on asioiden ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4<\/li>
- Oppiminen on ajattelun muuttumista, sit\u00e4 ett\u00e4 n\u00e4kee jonkin asian uudella tavalla<\/li>
- Oppiminen on sit\u00e4, ett\u00e4 muuttuu itse ihmisen\u00e4<\/li><\/ol>\n\n\n\n
Kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 n\u00e4kev\u00e4t oppimisen toistavana toimintana, kolme viimeist\u00e4 kehittymisen\u00e4, muuttumisena, transformaationa. (Marton et. al. 1993, ks. Tynj\u00e4l\u00e4 1999.) Oppimista voi tietenkin tapahtua my\u00f6s \u201dvahingossa\u201d, ja oppimista voi tapahtua kokonaan eri alueella tai eri suuntiin, kuin mihin tietoinen oppiminen suuntautuu.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n
Ikonen, Oiva 2001. Oppimisvalmiudet ja opetus<\/em>. Juva: Ps-Kustannus.<\/p>\n\n\n\n
Tynj\u00e4l\u00e4, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimisk\u00e4sityksen perusteita<\/em>. Helsinki: Kirjayhtym\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Oppiminen on moni-ilmeinen kokonaisuus, jota voidaan tarkastella eri teorioiden kautta. Oppimista ei voi koskaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-86","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1-johdanto"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":287,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86\/revisions\/287"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/anttila\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}