{"id":102,"date":"2020-10-02T12:17:48","date_gmt":"2020-10-02T09:17:48","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=102"},"modified":"2025-10-27T13:08:45","modified_gmt":"2025-10-27T11:08:45","slug":"8-7-maalauksellisen-lapikuultava-nayttamo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/8-7-maalauksellisen-lapikuultava-nayttamo\/","title":{"rendered":"8.7 Maalauksellisen l\u00e4pikuultava n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6"},"content":{"rendered":"\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 1700-luvun lopun lavastustaiteen ja laajemminkin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisen ajattelun uudistaja oli ranskalaissyntyinen, mutta p\u00e4\u00e4asiassa Englannissa toiminut maalari ja teatterin visualisoija Philip James de Loutherbourg (1714\u20131812). Alun perin h\u00e4n oli erikoistunut meri- ja luonnonmullistusaiheisiin maalauksiin. Vuonna 1771 David Garrick kiinnitti de Loutherbourgin vastaamaan Drury Lane -teatterin lavastuksista, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistosta, valaistuksesta ja puvustuksesta. Pesti oli poikkeuksellinen, sill\u00e4 yht\u00e4 kokonaisvaltaista pyrkimyst\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n visuaaliseen suunnitteluun on aiemmilta ajoilta tuskin tiedossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
De Loutherbourgin maalaus, et De Machy-Une temp\u00eate \u00e0 la vue d’un port, 1771. Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Garrickin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6uudistukset raivasivat tilaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6spektaakkelin kehitykselle. Kolme vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Garrick oli 1762 eliminoinut yleis\u00f6n pois n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 h\u00e4n poisti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 my\u00f6s kattokruunut. N\u00e4in oli mahdollista luoda kokonaisvaltainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva. T\u00e4m\u00e4n haasteen de Loutherbourg t\u00e4ytti kolmeksi vuosikymmeneksi. H\u00e4n oli kuitenkin jo luopunut renessanssin ja barokin geometriaan perustuvasta keskeis- tai kulmaperspektiivist\u00e4. H\u00e4nen keinonsa olivat maalauksellisemmat ja realistisemmat. De Loutherbourg k\u00e4ytti edelleen \u2013 jo valol\u00e4hteiden k\u00e4tkemiseksi \u2013 sivukulisseja, mutta nyt ne saattoivat muodostaa ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 metsikk\u00f6- ja kalliomuodostelmia. Huimaava syvyysvaikutelma synnytettiin avaamalla kulissiyksik\u00f6ihin aukkoja, joista avautui j\u00e4lleen uusia n\u00e4kymi\u00e4. Apuna h\u00e4n k\u00e4ytti esimerkiksi rakennusten tai vaikkapa laivojen pienoismalleja, jotka pieneniv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosaa kohti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
De Loutherbourgin s\u00e4ilynyt, niin sanottu \u201dleikattu\u201d (engl. \u201dcut-out\u201d) lavasteluonnos antaa k\u00e4sityksen h\u00e4nen ty\u00f6skentelymetodeistaan. Luonnos kuvaa yht\u00e4 kulissikerrosta, jossa t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyvist\u00e4 tyhjist\u00e4 aukoista on paljastunut toinen ja sen l\u00e4pi ehk\u00e4 kolmaskin fondikerros. N\u00e4in syntyi valtavia et\u00e4isyysvaikutelmia, joita ei en\u00e4\u00e4 luotu niink\u00e4\u00e4n renessanssista periytyv\u00e4ll\u00e4 geometrisell\u00e4 keskeisperspektiivill\u00e4, vaan maalauksellisemmilla keinoilla, joita tuki viel\u00e4 uusi tapa valaista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4: ei en\u00e4\u00e4 sen yll\u00e4 olevin kattokruunuin, vaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon taakse k\u00e4tketyill\u00e4, usein s\u00e4vytetyill\u00e4 valol\u00e4hteill\u00e4. Victoria and Albert Museum, Lontoo (Hartnoll 1998, 122)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Romanttisrealistiset n\u00e4kym\u00e4ns\u00e4 de Loutherbourg silasi tarkkaan suunnittelulla valaistuksella, jossa h\u00e4n k\u00e4ytti v\u00e4rillisten silkki- ja lasisuodattimien l\u00e4pi heijastettua kynttil\u00e4n tai \u00f6ljylampun valoa. Takaa valaistut, l\u00e4pikuultavat taustafondit korostivat maalauksellista tyyli\u00e4. H\u00e4n loi voimakkaita s\u00e4\u00e4n ja tunnelman muutoksia vaihtelemalla valaistusta ja sen s\u00e4vyj\u00e4, kuten auringon nousuja ja laskuja, kuutamon valon tai myrskyj\u00e4. Erityisen taitavasti h\u00e4n osasi kuvata vett\u00e4, myrsky\u00e4v\u00e4\u00e4 merta ja vesiputouksia. Harsomaisille kankaille maalatut yksityiskohdat, kuten puiden lehdet tai kukat saattoivat vaihtaa v\u00e4ri\u00e4 riippuen siit\u00e4, valaistiinko ne edest\u00e4 vai takaa. Lopputuloksena syntyi lukuisilla detaljeilla ja v\u00e4reill\u00e4 ladattuja vahvan tunnelmallisia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvia, joiden tyyli\u00e4 voi luonnehtia romanttiseksi realismiksi. Lontoon spektaakkelinn\u00e4lk\u00e4inen teatteriyleis\u00f6 osoitti niille myrskyis\u00e4sti suosiotaan. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva ei en\u00e4\u00e4 toiminut n\u00e4yttelij\u00f6iden taustana, vaan se ymp\u00e4r\u00f6i heid\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1781 de Loutherbourg esitteli yksityistalonsa salissa uutuuden, kehitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Eidophusikon-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n. Termin voinee k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 suunnilleen \u201dluonnon kuvaksi\u201d. Se oli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukollinen pienoisn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, jonka leveys oli pari metri\u00e4 ja syvyys kolmisen metri\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 h\u00e4n sovelsi pienoiskoossa kaikkia Drury Lanen suuressa teatterissa aiemmin k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4\u00e4n keinoja. H\u00e4n otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n pian my\u00f6s 1782 patentoidun Argand-lampun, jonka valoteho vastasi useaa kynttil\u00e4\u00e4. H\u00e4n loihti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle el\u00e4vi\u00e4 maalauksia l\u00e4pikuultavin pienoiskulissein, pienoismallein ja tarkoin valonvaihdoksin. Itse h\u00e4n mainosti esityksi\u00e4\u00e4n \u201derilaisten luonnonilmi\u00f6iden imitaatioiksi el\u00e4vien kuvien avulla\u201d.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Vuonna 1781 de Loutherbourg avasi Lontoossa oman Eidophusikoniksi ristim\u00e4ns\u00e4 pienoisteatterin. Sen minikokoisella n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 esitettiin visuaalisia kuvaelmia, joista useimmat kuvasivat maailman n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4 ja kuuluisia maisemia vaihtuvissa vuorokaudenajoissa ja s\u00e4\u00e4olosuhteissa. Edward Francis Burneyn akvarelli vuodelta 1782. The Trustees of British Museum (Huhtamo 2013, 98)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Koska de Loutherbourgin kotiteatterin saliin mahtui kerrallaan vain parikymment\u00e4 katsojaa, h\u00e4n j\u00e4rjesti useampia esityksi\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in. Ne koostuivat yleens\u00e4 lyhyist\u00e4 katkelmista, joiden yhdist\u00e4vi\u00e4 teemoja olivat kuuluisat n\u00e4kym\u00e4t eri puolilta maailmaa, luonnonmullistukset ja valaistusolosuhteiden muutokset eri vuorokaudenaikoina. Ensimm\u00e4inen esityskokonaisuus koostui viidest\u00e4 numerosta: 1. Aurora eli auringonnousun vaikutukset, Lontoo Greenwich Parkista n\u00e4htyn\u00e4<\/em>, 2. Keskip\u00e4iv\u00e4, Tangerin satama Afrikassa taustallaan et\u00e4inen Gibraltar ja Eurooppa<\/em>, 3. Auringonlasku Napolin satamassa<\/em>, 4. Kuutamo, V\u00e4limeren n\u00e4kym\u00e4, <\/em>5. Myrsky ja haaksirikko<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Innostunut katsoja kuvaa kokonaisuuden ensimm\u00e4ist\u00e4 kuvaelmaa seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

Esiripun noustessa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaa verhosi mystinen p\u00e4iv\u00e4nnousua edelt\u00e4v\u00e4 valo, niin todentuntuinen, ett\u00e4 katsoja mielikuvituksessaan aisti sieraimissaan aamun raikkaan heng\u00e4hdyksen. Aavistuksenomainen valo ilmestyi horisontista; n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva muuttui usvaisen harmaaksi samalla kun sahraminkeltainen valons\u00e4de kirkastuessaan s\u00e4vytti aamu-usvan my\u00f6t\u00e4 kaikkoavat pilvet. Asteittain kuva kirkastui, aurinko nousi kullaten puut ja mahtavien rakennusten muodot ja kupolien kimaltavat tuuliviirit samalla kun koko kuva n\u00e4ytt\u00e4ytyi t\u00e4ydess\u00e4 kauniin p\u00e4iv\u00e4n loistossaan.<\/p>(Bermingham 2016, 382)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

De Loutherbourgin esitykset toivat yleis\u00f6n n\u00e4ht\u00e4ville maailman luonnonihmeet ja n\u00e4ht\u00e4vyydet eli aiheet, jotka alkoivat kiinnostaa yleis\u00f6\u00e4 1700-luvun lopulla. H\u00e4nen Eidophusikoniaan on luonnehdittu sek\u00e4 viihdeteknologian ett\u00e4 elokuvan ensimm\u00e4iseksi prototyypiksi. Vaikka irlantilainen taiteilija patentoi kiinte\u00e4n panoraaman vuonna 1878, de Loutherbourgh k\u00e4ytti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4\u00e4n jo varhemmin jopa liikkuvaa panoraamaa. H\u00e4n toteutti kiit\u00e4v\u00e4t pilvet maalaamalla ne pitk\u00e4lle kankaalle, jota rullattiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n taustalla. Liikkuva panoraama otettiin laajemmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta 1800-luvulla. Samoin dioraama<\/em>, eli esitykset, joissa nimenomaan valaistuksen vaihdoilla muuteltiin todellisuutta j\u00e4ljittelev\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaa, yhdistet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 1800-lukuun. Kuitenkin dioraaman elementit kuuluivat itse asiassa jo de Loutherbourgin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6keinoihin.<\/p>\n\n\n\n

De Loutherbourg ennakoi 1800-luvun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teknisi\u00e4 keksint\u00f6j\u00e4 monella muullakin tavalla. H\u00e4nen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvansa toivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle paitsi maalauksellisuuden my\u00f6s historiallisen todenmukaisuuden ja tunnistettavan paikallisv\u00e4rin. H\u00e4n onnistui luomaan villin luonnon vaikutelman n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Aiemmin luonto oli n\u00e4ytt\u00e4ytynyt l\u00e4hinn\u00e4 pastoraalien puistomaisina idyllein\u00e4 tai antiikin mytologian lumottuina metsin\u00e4. De Loutherbourg loihti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle my\u00f6s luonnonvoimat: myrskyt, haaksirikot ja maanvy\u00f6ryt. Kaikki n\u00e4m\u00e4 teemat nousivat keski\u00f6\u00f6n 1800-luvulla niin maalaustaiteessa, musiikissa kuin my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. 1800-luvulla h\u00e4nen virkaveljill\u00e4\u00e4n oli kuitenkin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n yksi valttikortti, joka de Loutherbourgilta viel\u00e4 puuttui: kaasuvalo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Merkitt\u00e4v\u00e4 1700-luvun lopun lavastustaiteen ja laajemminkin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisen ajattelun uudistaja oli ranskalaissyntyinen, mutta p\u00e4\u00e4asiassa Englannissa toiminut […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[9,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=102"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5326,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions\/5326"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=102"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=102"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}