 {"id":112,"date":"2020-10-02T12:18:42","date_gmt":"2020-10-02T09:18:42","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=112"},"modified":"2025-10-27T13:05:15","modified_gmt":"2025-10-27T11:05:15","slug":"8-2-kulmaperspektiivi-mahdin-labyrintit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/8-2-kulmaperspektiivi-mahdin-labyrintit\/","title":{"rendered":"8.2 Kulmaperspektiivi \u2013 mahdin labyrintit"},"content":{"rendered":"\n<p>Pitk\u00e4n uransa aikana Metastasio antoi my\u00f6s panoksensa oopperoidensa ohjaukselle ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6toteutukselle, mik\u00e4 vakiinnutti esitysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Lavastusten vaihdot, jotka edelleen tehtiin yleis\u00f6n silmien edess\u00e4 ilman esirippua, olivat suuria operaatioita. Libretistin t\u00e4ytyi ottaa ne huomioon teoksensa kokonaisdramaturgiassa. Metastasio p\u00e4\u00e4tyi ratkaisuun, jossa kohtaukset jaettiin kahteen vuorottelevaan lajiin: etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 edusti rajallista tilaa (piha, sali, vankityrm\u00e4 yms.) ja koko n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 toimi laajana n\u00e4kym\u00e4n\u00e4 (mets\u00e4, tori, sotilasleiri yms.). Etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 esitettyjen nopeasti sivukulissein muunneltavissa olevien kohtausten aikana takakulissin takana valmisteltiin seuraavaa koko n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lavastusta. Sen kohtauksen j\u00e4lkeen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 peitettiin j\u00e4lleen etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n taustakulissilla. N\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t tulivat ratkaisevasti vaikuttamaan my\u00f6s itse teoksen kokonaisrakenteeseen.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Opera serian<\/em> rinnalla kehittyi my\u00f6s kokonaan uusi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikka, jota kutsutaan kulmaperspektiiviksi (<em>scena per angolo<\/em>). Renessanssista periytynyt keskeisperspektiivin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, jossa koko n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva keskittyi yhteen, keskell\u00e4 olevaan katoamispisteeseen, koettiin nyt auttamattoman vanhanaikaisena. Uutta kulmaperspektiivi\u00e4, jossa keskin\u00e4kym\u00e4n lis\u00e4ksi on my\u00f6s sivuille suuntautuvia katoamispisteit\u00e4, oli satunnaisesti k\u00e4ytetty aiemminkin. Tyylin varsinaisena luojana pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin nuorempana Torellin kanssa ty\u00f6skennellytt\u00e4 italialaista arkkitehti\u2013lavastaja Ferdinando Bibienaa (1657\u20131743).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/8-07.png\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"533\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/8-07.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-3663\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/8-07.png 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/8-07-300x200.png 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/8-07-768x512.png 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Giuseppe Bibienan kulmaperspektiiviss\u00e4 esitetty n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva vuodelta 1719. Kulmaperspektiivi tarjoaa esiintyjille useita sis\u00e4\u00e4ntulo- ja poistumisreittej\u00e4, eik\u00e4 katsojat n\u00e4e sivuille jatkuvien perspektiivin\u00e4kymien katoamispisteit\u00e4. N\u00e4in perspektiiviefekti ei k\u00e4rsi v\u00e4\u00e4ristymisist\u00e4, kuten renessanssin yhteen katoamispisteeseen perustuvissa lavasteissa. T\u00e4m\u00e4 ratkaisu antaa my\u00f6s enemm\u00e4n tilaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6toiminnalle. Vaikutelma kuvatun interi\u00f6\u00f6rin valtavista mittasuhteista saatiin aikaan kuvaamalla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkoa l\u00e4hinn\u00e4 olevat arkkitehtoniset kulissit siten, ett\u00e4 ne ik\u00e4\u00e4n kuin jatkuisivat korkealle n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon yl\u00e4puolelle yleis\u00f6n n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. <b>Metropolitan Museum of Art, New York (Brockett 1979, 174)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Bibiena otti kulmaperspektiivin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1703 ja esitteli tekniikkaa 1711 julkaisemassaan opaskirjassaan <em>L\u2019Architettura Civile<\/em> (<em>Siviiliarkkitehtuuri<\/em>). Ferdinando ja h\u00e4nen j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4 muodostavat teatterihistorian vaikutusvaltaisimman ja pitk\u00e4ik\u00e4isimm\u00e4n lavastajadynastian, joka tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Galli-Bibiena. Sen j\u00e4seni\u00e4 ty\u00f6skenteli lavastajina ja teatteriarkkitehteina paitsi Italiassa my\u00f6s esimerkiksi It\u00e4vallassa, Ranskassa, Espanjassa, Alankomaissa, Saksassa, Ruotsissa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/8-08.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"893\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/8-08.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3664\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/8-08.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/8-08-269x300.jpg 269w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/8-08-768x857.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Piirros Ferdinando Bibienan ohjekirjasta vuodelta 1711 opastaa kuinka mutkikas, kulmaperspektiiviss\u00e4 kuvattu palatsi-interi\u00f6\u00f6ri toteutetaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Kulmaperspektiivi mahdollistaa katoamispisteen sijoittamisen minne tahansa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle, p\u00e4invastoin kuin renessanssin keskeisperspektiivij\u00e4rjestelm\u00e4. <b>Staatliche Graphische Sammulung, M\u00fcnchen (<em>I Bibiena, una famiglia europea<\/em> 2000, 247)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Yksi Bibienojen kulmaperspektiivin puolestapuhuja oli monipuolisesti sivistynyt kreivi Francesco Algarotti, joka toimi vuosia Preussin hallitsijan Fredrik Suuren ooppera-asioiden neuvonantajana Berliiniss\u00e4. Vuonna 1755 julkaisemassaan kirjoituksessa Algarotti vertailee laajemmin eri renessanssitaiteilijoiden tyylej\u00e4 ja kuvaustapoja. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy perustelemaan Bibienan kulmaperspektiivin erinomaisuutta renessanssin keskeisperspektiiviin verrattuna:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote\"><p>Lavastus on ensimm\u00e4inen seikka, joka oopperassa v\u00e4kev\u00e4sti vangitsee katseen, m\u00e4\u00e4rittelee tapahtumapaikan ja palvelee sellaisena visuaalisena lumona, joka saa katsojan kuvittelemaan siirtyneens\u00e4 joko Egyptiin, Kreikkaan, Troijaan, Meksikoon, Elysiumin kedoille tai jopa Olympos-vuoren huipulle (\u2026) se keksint\u00f6, ett\u00e4 kohtauksia katsotaankin viistosta tuottaa parhaat kuviteltavissa olevat tehot, mutta onnistuakseen hyvin se edellytt\u00e4\u00e4 tarkkaa harkintakyky\u00e4. T\u00e4llaiset n\u00e4kym\u00e4t keksi Ferdinando Bibiena, joka heti veti kaikkien kiinnostuneiden katseet puoleensa. Pian he alkoivat kokea ep\u00e4miellytt\u00e4vin\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6elementtein\u00e4 nuo kadut, kapeat kujat ja galleriat, jotka kaikki suuntautuivat keskipisteeseen rajoittaen siten katsojan mielikuvitusta (\u2026) <\/p><cite>(Nagler 1959, 311\u2013315).<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Erityisen ter\u00e4v\u00e4sanaisesti Algarotti kritisoi ristiriitaa, joka syntyi, kun n\u00e4yttelij\u00f6iden sis\u00e4\u00e4ntulot sotivat renessanssista per\u00e4isin olevan perspektiivin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n illuusiota vastaan:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote\"><p>N\u00e4emme heid\u00e4n usein olevan pakotettuja saapumaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n per\u00e4lt\u00e4, koska siell\u00e4 ovat ainoat heille tarkoitetut sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnit. T\u00e4m\u00e4 saa heid\u00e4t vaikuttamaan herk\u00e4lle ja tarkkan\u00e4k\u00f6iselle katsojalle hyvin naurettavilta ja silm\u00e4\u00e4 loukkaavilta (\u2026) N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n per\u00e4ll\u00e4 esiintyj\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t pilvi\u00e4 hipovina j\u00e4ttil\u00e4isin\u00e4 kiitos n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n keinotekoisen magiikan ja illusorisen perspektiivin, joka luo vaikutelman kuin n\u00e4kisimme heid\u00e4t hyvin kaukana. Eteenp\u00e4in tullessaan n\u00e4m\u00e4 kuvitteelliset j\u00e4ttil\u00e4iset kuitenkin aste asteelta kutistuvat surkastuakseen luonnolliseen kokoonsa meit\u00e4 l\u00e4hestyess\u00e4\u00e4n. <\/p><cite>(Baker 2013, 46)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Bibienoja voi pit\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisen perspektiiviajattelun viimeistelij\u00f6in\u00e4. Perspektiivi\u00e4 voitiin nyt k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monipuolisemmin. Sen seurauksena n\u00e4yttelij\u00f6iden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva alue n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 laajeni. Samoin n\u00e4kyvyys katsomoon parani, kun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvassa oli useampia katoamispisteit\u00e4 eri suuntiin. N\u00e4in jopa sivussa istuvalle katsojalle avautui ainakin yksi v\u00e4\u00e4ristym\u00e4t\u00f6n perspektiivin\u00e4kym\u00e4. Sivuille aukenevat n\u00e4kym\u00e4t, joiden katoamispiste ei en\u00e4\u00e4 ollut yleis\u00f6n n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kehystiv\u00e4t dramaattisesti sis\u00e4\u00e4ntuloja ja poistumisia s\u00e4rkem\u00e4tt\u00e4 perspektiivi-illuusiota.<\/p>\n\n\n\n<p>Vasta Bibienojen my\u00f6t\u00e4 barokki todella valloitti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t. Mutkikkaat n\u00e4kym\u00e4t olivat yll\u00e4tyksellisi\u00e4, eri suuntiin aukeavia ja samalla salaisuutensa s\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 labyrinttej\u00e4. Barokin mahtipontisuuden hengess\u00e4 Bibienat viel\u00e4 kasvattivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan mittasuhteet monumentaalisiksi. Se saatiin aikaan maalaamalla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n etuosan lavasteet niin, ett\u00e4 ne vaikuttivat paljon <a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/nayttamoaukko.jpg\">n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkoa<\/a> korkeammilta. Toisin sanoen etuosan n\u00e4kym\u00e4 tuntui jatkuvan yl\u00f6s yleis\u00f6n n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. Ratkaisu poikkesi jyrk\u00e4sti renessanssin keskeisperspektiiviin perustuvasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4, jossa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli katsomotilan looginen jatke.<\/p>\n\n\n\n<p>Kulmaperspektiivi ei en\u00e4\u00e4 ollut riippuvainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n keskiakselista ja sit\u00e4 etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 reunustavista symmetrisist\u00e4 <a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/7-09.png\">kulissivaunu<\/a>-menetelm\u00e4ll\u00e4 liikuteltavista sivukulissien rivist\u00f6ist\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta lavaste-elementit usein viel\u00e4kin sijoittuivat kohtisuoraan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkoon n\u00e4hden. Viiston\u00e4kym\u00e4t, portaikot, parvekkeet ym. toteutettiin useimmiten maalaamalla ne sivu- ja takakulisseihin. Ajan tavan mukaan taaempiin kulisseihin voitiin maalata jopa ihmishahmoja, jotka mittasuhteiltaan noudattivat perspektiivin edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 mittakaavaa. Taivaalliset lenn\u00e4tykset ja erilaiset pilvilaitteet menettiv\u00e4t 1700-luvulla suosiotaan. Syyn\u00e4 oli osittain se, ett\u00e4 <em>opera serian<\/em> juonet eiv\u00e4t niit\u00e4 en\u00e4\u00e4 juurikaan edellytt\u00e4neet, ja osittain se, ett\u00e4 uudenlaiset mahtavat arkkitehtuurin\u00e4kym\u00e4t jo itsess\u00e4\u00e4n nousivat yleis\u00f6n ihastuksen ja h\u00e4mm\u00e4styksen kohteiksi. Vaikuttavina v\u00e4linumeroina s\u00e4ilyiv\u00e4t yleis\u00f6n n\u00e4hden suoritetut kulissien vaihdokset, jotka toteutettiin ilman n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 olevia esiintyji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Renessanssin aikana useimmiten lavastajina olivat toimineet insin\u00f6\u00f6ri\u2013arkkitehdit. Nyt puolestaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4koneiden suunnittelijat ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t (<em>macchinista<\/em>) nousivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvien vastuuhenkil\u00f6iksi. Samalla he olivat tavallaan my\u00f6s esityksen ohjaajia, sill\u00e4 he kantoivat vastuun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6vaihdosten, lenn\u00e4tyslaitteiden ja luukkuhissien oikeista ajoituksista sek\u00e4 takasivat (parhaansa mukaan) n\u00e4yttelij\u00f6iden turvallisuuden. Bibienojen my\u00f6t\u00e4 arkkitehtitaustaiset kulissimaalarit nousivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n hallitsijoiksi. He tunsivat suvereenisti perspektiivien lait ja osasivat my\u00f6s monipuolisesti siirt\u00e4\u00e4 ne kaksiulotteisiin kulissimaalauksiin. Kulmaperspektiiviin perustuvat lavastukset s\u00e4ilyttiv\u00e4t suosiotaan pitk\u00e4lle 1800-luvulle saakka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pitk\u00e4n uransa aikana Metastasio antoi my\u00f6s panoksensa oopperoidensa ohjaukselle ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6toteutukselle, mik\u00e4 vakiinnutti esitysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Lavastusten [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[9,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=112"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5322,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/112\/revisions\/5322"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=112"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=112"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=112"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}