Monet tekij\u00e4t vaikuttivat siihen, miksi renessanssi syntyi juuri Italiassa. Alueella oli tiiviit yhteydet Bysanttiin, jossa antiikin kulttuuriperint\u00f6\u00e4 oli s\u00e4ilynyt. Italian varallisuutta ja sivistyst\u00e4 lis\u00e4siv\u00e4t kauppayhteydet islamilaiseen kulttuurialueeseen. Samaan aikaan Rooman henkinen ja maallinen valta katolisen maailman keskuksena vahvistui. Italia muodostui useista kaupunkivaltioista, joiden poliittiset j\u00e4rjestelm\u00e4t vaihtelivat tasavallasta yksinvaltiuteen. Niiden keskin\u00e4inen kilpailu saattoi olla verist\u00e4. Ruhtinaat kilpailivat my\u00f6s kulttuurisilla saavutuksillaan, sill\u00e4 kaupunkivaltioissa satsattiin kulttuuriin runsaasti. Taiteilijoiden yhteiskunnallinen status kohosi ja heille riitti paljon t\u00f6it\u00e4. Humanismin individualistinen ja ihmiskeskeinen ajattelutapa korosti yksil\u00f6n lahjakkuutta, ei en\u00e4\u00e4 niink\u00e4\u00e4n h\u00e4nen syntyper\u00e4\u00e4ns\u00e4. Samalla kiinnostus niin tieteiss\u00e4 kuin taiteissa suuntautui kristillisen kirkon propagoimasta maailmankuvasta yh\u00e4 enemm\u00e4n reaalitodellisuuden havainnointiin.<\/p>\n\n\n\n
Uusi ajattelutapa kumpusi pitk\u00e4lti antiikin tutkimuksesta, joka lis\u00e4\u00e4ntyi jo 1200-luvun lopulla. Dante (1265\u20131321) sai innoitusta Jumalalliseen n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4ns\u00e4<\/em> roomalaiskauden runoilija Vergiliukselta. Runoilija\u2013filosofi Petrarca (1304\u20131374) ker\u00e4si antiikin k\u00e4sikirjoituksia. H\u00e4nen kuuluisaa s\u00e4ett\u00e4\u00e4n \u201dKun pimeys v\u00e4istyy, tulevat sukupolvet voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tiens\u00e4 takaisin muinaisuuden valoon\u201d on usein pidetty renessanssin alkufanfaarina. Antiikin filosofisesta perinteest\u00e4 muodostui eurooppalaisen kulttuurin, tieteen ja taiteen esikuva ja sen l\u00e4hde. Renessanssin ytimess\u00e4 olivat antiikin kirjallisuuden tutkimus, ker\u00e4ily ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen. Ruhtinaat ja oppineet kilpailivat kirjastojensa kokoelmilla. Italiaan virtasi lis\u00e4\u00e4 kreikkalaista kirjallisuutta Bysantin kukistuttua 1453. Kreikan kielen opetus alkoi pian sen j\u00e4lkeen Firenzess\u00e4. Kirjapainotaidon yleistyminen Italiassa 1460-luvulla mahdollisti kirjojen laajemman saatavuuden Italian lis\u00e4ksi my\u00f6s muualla Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n Kiinnostus roomalaiseen ja my\u00f6hemmin my\u00f6s kreikkalaiseen draamakirjallisuuteen alkoi, kun 1420-luvulla l\u00f6ydettiin uudelleen roomalaisdramaatikkojen Plautuksen ja Terentiuksen komedioita. Niit\u00e4 alettiin esitt\u00e4\u00e4 oppineissa piireiss\u00e4 ensin latinaksi ja 1500-luvun alussa my\u00f6s italialaisina k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksin\u00e4. Antiikin n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuden tutkimuksesta ja esitt\u00e4misest\u00e4 vastasivat pitk\u00e4lti ruhtinashovit ja nimenomaan tieteellistaiteelliset seurat, kuten akatemiat, sek\u00e4 erityisesti oppineiden piirit, joita kutsuttiin nimell\u00e4 camerata<\/em>. Oppineiden harrastelijan\u00e4yttelij\u00f6iden esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 teatteria kutsuttiin nimell\u00e4 commedia erudita<\/em> eli \u201doppineeksi\u201d tai \u201dvakavaksi\u201d teatteriksi. Oppineiden piiriss\u00e4 syntyi my\u00f6s kokonaan uudenlainen taidemuoto, jota my\u00f6hemmin on kutsuttu oopperaksi. Sekin oli alun alkaen yritys rekonstruoida antiikin draamojen esitysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Monet tekij\u00e4t vaikuttivat siihen, miksi renessanssi syntyi juuri Italiassa. Alueella oli tiiviit yhteydet Bysanttiin, jossa […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":5127,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7,20,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4797,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions\/4797"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5127"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}