{"id":125,"date":"2020-10-02T11:13:29","date_gmt":"2020-10-02T08:13:29","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=125"},"modified":"2025-10-27T13:11:56","modified_gmt":"2025-10-27T11:11:56","slug":"9-5-ranskalainen-grand-opera","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/9-5-ranskalainen-grand-opera\/","title":{"rendered":"9.5 Ranskalainen grand op\u00e9ra"},"content":{"rendered":"\n

Vastavalmistuneen Op\u00e9ran avajaistuotantona n\u00e4htiin Nicolo Isouardin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 satuooppera Aladin, ou La lampe merveilleuse<\/em> (Aladdinin taikalamppu). Sen tarina perustuu jo 1700-luvun mittaan Euroopassa suosituksi tulleisiin Tuhannen ja yhden y\u00f6n <\/em>tarinakokoelman aasialaisiin fantasiakertomuksiin. Orientalistista aiheista tulikin Euroopan l\u00e4hihistorian, yliluonnollisten tarinoiden ja Raamatun aiheiden rinnalla 1800-luvun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teosten keskeist\u00e4 aihepiiri\u00e4. Sensaatiomaista oli, ett\u00e4 avajaistuotanto valaistiin nyt ensikertaa kokonaan kaasuvaloilla. Esityksen visualisointi otettiin hurmioituneena vastaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Pierre-Luc-Charles Cicerin luonnos Nicol\u00f2 Isouardin Aladdinin taikalamppuun<\/em>. Produktio avasi Pariisin uusitun oopperatalon vuonna 1822. Sen lavastukset ja visuaaliset efektit \u2013 kuten oikeat suihkul\u00e4hteet \u2013 lumosivat kriitikot ja yleis\u00f6n. Produktiossa esiteltiin my\u00f6s oopperan upouusi kaasuvaloj\u00e4rjestelm\u00e4. Cicerin rinnalla visualisoinnista vastasi Louis Daguerre. Biblioth\u00e9que et Mus\u00e9e de l\u2019Op\u00e9ra, Pariisi (Baker 2013, 134)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Op\u00e9ran p\u00e4\u00e4lavastaja oli tarkoista historiallisista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvistaan tunnettu Pier-Luc-Charles Ciceri (1782\u20131868). T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa lavastajilta edellytettiin arkkitehtuurin ja taiteen historian perustuntemusta noin puolen vuosisadan tarkkuudella. Ciceri toimi Op\u00e9ran lavastajana vuosina 1810\u20131847. H\u00e4nen ansiostaan syntyi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jossa lavastukset valmistettiin lavastajan omassa studiossa kymmenien assistenttien avustuksella. Monet assistentit jatkoivat my\u00f6hemmin ty\u00f6skentely\u00e4 teattereissa eri puolilla Ranskaa. Cicerin historiallisesti tarkka ja paikallisv\u00e4ri\u00e4 tehokkaasti hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 tyyli hallitsi Ranskan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4 l\u00e4pi koko 1800-luvun. Tavaksi tuli my\u00f6s julkaista oopperaproduktioista kirjasia, joissa kuvattiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvia ja paljastettiin niiden edellytt\u00e4m\u00e4t tekniset laitteet ja temput.<\/p>\n\n\n\n

Cicerin lis\u00e4ksi toinen lavastaja Aladdinin taikalampussa<\/em> oli Louis Daguerre (1787\u20131851). H\u00e4n oli fyysikko ja monipuolinen taiteilija, joka oli toteuttanut lavastuksia useampiin teatteritaloihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Louis Jacques Daguerre toimi pitk\u00e4\u00e4n ja menestyksekk\u00e4\u00e4sti lavastajana. H\u00e4n kehitteli omaa menetelm\u00e4\u00e4ns\u00e4, jossa harsofondeille maalattuja lavastuksia voitiin manipuloida tarkkaan suunnitellulla, edest\u00e4 tai takaa suunnatulla kaasuvalaistuksella. J\u00e4tetty\u00e4\u00e4n teatterin h\u00e4n keskittyi hiomaan valokuvausta sek\u00e4 lavastusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 niin sanottua dioraamaa. Biblioth\u00e8que National, Pariisi (Brockett\u2013Hildy 2010, 292)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Daguerre tunnetaan nyky\u00e4\u00e4n parhaiten h\u00e4nen 1830-luvulla kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n valokuvauksen alkumuodosta, daguerrotypiasta<\/em>. Menetelm\u00e4\u00e4 h\u00e4n oli kehitellyt maalatessaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille l\u00e4pikuultavia fondeja ja lavasteita, joiden maalauksia voitiin manipuloida muuttamalla valaistuksen suuntaa. Cicerin ja Daguerren lavastukset Aladdinin taikalamppuun<\/em> olivat ylenpalttiset ja ne huomioitiin laajalti lehdist\u00f6ss\u00e4. Lumoutunut kriitikko kirjoitti ensi-illasta:<\/p>\n\n\n\n

Eilen Op\u00e9ra oli, ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 enemm\u00e4n kuin koskaan Op\u00e9ran historiassa, taian ja loistokkaiden teatteri-illuusioiden temppeli. Lavastajalla oli k\u00e4dess\u00e4\u00e4n taikasauva. Juuri h\u00e4n oli lumooja. H\u00e4nen k\u00e4skyst\u00e4\u00e4n Tuhannen ja yhden y\u00f6n ihmeet seurasivat toisiaan h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vauhdilla ja loistolla (\u2026) Lavastajat ovat Ciceri ja Daguerre. He ovat hy\u00f6dynt\u00e4neet kaikki taiteensa keinot ja heid\u00e4n tulee tunnustaa, etteiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kykene ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n. <\/p>(Baker 2013, 135)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Lavastukset olivat Pariisin Op\u00e9ran historian toistaiseksi kalleimmat, mink\u00e4 vuoksi ooppera joutui seuraavat vuodet s\u00e4\u00e4st\u00f6linjalle. Daguerre j\u00e4tti lavastajanty\u00f6t ja siirtyi kehittelem\u00e4\u00e4n seuraavassa luvussa tarkemmin k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4 dioraamaa, uutta massaviihdemuotoa, joka tarjosi visuaalisia spektaakkeleita ilman n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. Kustannusten leikkaamiseksi Op\u00e9ra p\u00e4\u00e4tti ulkoistaa lavastusten tuotannot ulkopuolisille studioille, joista t\u00e4rkein oli juuri Cicerin oma studio.<\/p>\n\n\n\n

1820-luvun lopulla alkoi kiteyty\u00e4 uusi ranskalaisen oopperan muoto, joka tunnetaan yleens\u00e4 nimityksell\u00e4 grand op\u00e9ra<\/em>. Sen avainteoksia ovat Daniel-Francois-Espirit Auberin (1782\u20131871) s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 ooppera Porticin mykk\u00e4<\/em> (La Muette de Portici, <\/em>1828) ja Giacomo Meyerbeerin (1791\u20131864) Robert Paholainen<\/em> (Robert Diable, <\/em>1831). Grand op\u00e9ra<\/em> omaksui Hugon kaltaisesta historiallisesta realismista valtavat ryhm\u00e4kohtaukset ja tarkkuuteen pyrkiv\u00e4n paikallisv\u00e4rin. Se oli my\u00f6s kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 varhaisromanttista balettiperinnett\u00e4 viljelem\u00e4ll\u00e4 runsaasti tanssikohtauksia.<\/p>\n\n\n\n

Grand op\u00e9ran<\/em> huippukausi osui yhteen niin sanottujen bulevarditeattereiden kukoistuksen kanssa. Niiss\u00e4 suosituinta ohjelmistoa olivat edemp\u00e4n\u00e4 esitelt\u00e4v\u00e4t melodraamat ja kummitusn\u00e4ytelm\u00e4t. Kilpaillessaan samasta, laajenevasta keskiluokkaisesta yleis\u00f6st\u00e4 grand op\u00e9ra<\/em> omaksui monia uusia elementtej\u00e4 bulevarditeattereiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Niit\u00e4 olivat erilaiset sensaatiokohtaukset, kuten tulivuorenpurkaukset ja suuronnettomuudet, uudenlaiset n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kikat (mutkikkaat ja yll\u00e4tykselliset luukkuhissit jne.) sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6toiminnan koordinoinnista vastaava ohjaaja.<\/p>\n\n\n\n

Kuninkaanvallan palauttamisen my\u00f6t\u00e4 valtiovalta alkoi kiinnitt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 suurempaa huomiota esitysten n\u00e4ytt\u00e4vyyteen. Oopperan johtajan ty\u00f6sopimukseen lis\u00e4ttiin erityinen klausuuli, joka edellytti johtajan vastaavan siit\u00e4, ett\u00e4 Op\u00e9ra toteuttaa loistokkaita produktioita. Kullekin produktiolle tuli valmistaa uudet lavastukset ja puvustukset. Grand op\u00e9ra<\/em> edellytti niin massiivista koneistoa, ett\u00e4 sen toteuttamiseen tarvittiin kokonainen komitea eri alojen asiantuntijoita: s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, libretisti, lavastaja, koreografi ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6mestari. T\u00e4m\u00e4n komitean (ransk. comit\u00e9 de mise en sc\u00e8ne<\/em>) keskeisin henkil\u00f6 oli aluksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6mestari eli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan koordinaattori (ransk. chef-machiniste<\/em>). H\u00e4n vastasi enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kokonaisuuden toimivuudesta, mink\u00e4 vuoksi h\u00e4n oli mit\u00e4 vaikutusvaltaisin henkil\u00f6. Vuonna 1844 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ekskursiolle p\u00e4\u00e4ssyt lehtimies kuvaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6mestarin kohtaamista seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

(H\u00e4n) on despootti ja ehdoton yksinvaltias; sit\u00e4 pahempi heille, jotka teatteria tuntemattomina vaeltavat sivukulisseihin ja joutuvat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6mestarin tielle. Vierailijaparkaa s\u00e4tit\u00e4\u00e4n, loukataan, pelotellaan ja mukiloidaan t\u00e4m\u00e4n j\u00e4ttil\u00e4isen toimesta. H\u00e4n nostaa ja siirt\u00e4\u00e4 kymmenmetrisen palatsin tai suuret tammet, jotka ojentavat oksansa keijujen, jumalien, sankarien, intialaisten tanssitytt\u00f6jen ylle. Vierailija, joka on saanut kunnian ensimm\u00e4isen kerran p\u00e4\u00e4st\u00e4 teatterimaailman temppujen keskelle, kohtaa sankoin joukoin Op\u00e9ran n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6miehi\u00e4. He tottelevat kookasta, silm\u00e4lasip\u00e4ist\u00e4 herraa, joka pillin vihellyksell\u00e4 muuttaa valtaistuimen haudaksi, palatsin j\u00e4rveksi, mets\u00e4n kartanoksi. <\/p>(Baker 2013, 128)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Op\u00e9ran produktiot koettiin kuitenkin joiltakin osin vanhanaikaisina. Esimerkiksi ryhm\u00e4kohtausten asemointi sek\u00e4 sis\u00e4\u00e4ntulot ja poistumiset toteutettiin t\u00e4ysin kaavamaisesti. Solistit puolestaan turvautuivat usein tuttuihin maneereihinsa. Bulevarditeattereissa oli jo n\u00e4ist\u00e4 asioista vastaavia ohjaajia. Toimintatapojaan uudistaakseen Op\u00e9ra kiinnitti vuonna 1827 p\u00e4\u00e4ohjaajakseen bulevarditeattereissa jo mainetta niitt\u00e4neen Jacques Solom\u00e9n (1780\u20131860). H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4kseen tulivat harjoitukset, kaikkien n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teknisten elementtien koordinointi sek\u00e4 yhteisty\u00f6 libretistin ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n kanssa. H\u00e4nest\u00e4 siis tuli oopperakomitean ykk\u00f6smies.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun alku oli sanomalehdist\u00f6n kasvun aikaa. Uutiset erilaisista katastrofeista ja luonnonmullistuksista kiihdyttiv\u00e4t ihmisten mielikuvitusta. Ongelma t\u00e4llaisissa sanomalehtiuutisissa oli viel\u00e4 kuvituksen tekninen primitiivisyys. Puupiirros- ja litografiakuvat olivat hitaita valmistaa, vaikka lehtien uutiset levisiv\u00e4t nopeasti. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 taas tapahtumat voitiin kuvata maksimaalisella teholla. Edemp\u00e4n\u00e4 tarkemmin esitelt\u00e4v\u00e4 melodraamateatteri pystyi reagoimaan eri teatterimuodoista nopeimmin mielt\u00e4 kuohuttaneisiin tapahtumiin, sill\u00e4 sen tuotannot olivat pienempi\u00e4 ja usein my\u00f6s lyhytik\u00e4isempi\u00e4 kuin Op\u00e9ran massiiviset produktiot. Op\u00e9ra kuitenkin kilpaili samasta yleis\u00f6st\u00e4 kuin bulevarditeatterit, joten my\u00f6s Op\u00e9ra omaksui grand<\/em> op\u00e9raan<\/em> sensaatio- tai katastrofikohtauksia, joista usein tuli teosten huipentumia ja er\u00e4\u00e4nlaisia tunnuskuvia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Giacomo Meyerbeerin Hugenotit<\/em> oli 1800-luvun suosituimpia oopperoita. Ensiesityksens\u00e4 j\u00e4lkeen 1836 Pariisissa sit\u00e4 esitettiin ymp\u00e4ri Eurooppaa. Kuvassa Johann Kautskyn Frankfurtiin 1880 suunnittelema lavastus finaalin kuuluisaan katastrofikohtaukseen. Theaterwissenschaftliche Sammlund der Universit\u00e4t zu K\u00f6ln (Batta 2005, 313)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Edell\u00e4 jo mainitun ensimm\u00e4isen grand op\u00e9ran<\/em>, Auberin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4n Porticin myk\u00e4n<\/em>, vaikuttava huipentuma kuvasi Vesuviuksen tulivuorenpurkausta kaikin mahdollisin teatteriteknisin keinoin. Vesuviuksen purkaus oli n\u00e4hty jo vuotta aiemmin pariisilaisella melodraaman\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. 1800-luvun suosituimman grand op\u00e9ran<\/em>, Meyerbeerin Robert Paholaisen<\/em>, kuuluisin kohtaus puolestaan kuvaa kuun valaisemaa raunioitunutta keskiaikaista luostaria, jossa oopperan sankari vaeltaa. Kuin taikaiskusta hautapaasista ilmestyy kuolleita nunnia, jotka yritt\u00e4v\u00e4t baletillaan vietell\u00e4 sankarin. Nunnien kohtausta pidet\u00e4\u00e4nkin romanttisen baletin<\/a><\/em> l\u00e4ht\u00f6laukauksena Robert Paholainen<\/em> k\u00e4ytti samoja keinoja kuin suositut, niin sanotut goottilaiset kauhumelodraamat. Nunnien ilmestyminen toteutettiin erityisell\u00e4 luukkuhissill\u00e4, jonka avulla n\u00e4yttelij\u00e4t saatiin ilmestym\u00e4\u00e4n n\u00e4enn\u00e4isesti kiinte\u00e4n sein\u00e4n l\u00e4pi. Menetelm\u00e4 oli vakiintunut jo aiemmin lontoolaisessa vampyyriaiheisessa melodraamassa. Siksi j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kutsuttiin nimell\u00e4 vampyyriluukku. (Grand op\u00e9rasta<\/em> tarkemmin l\u00e4hteiss\u00e4 Baker 2013, 121\u2013160; Pendle\u2013Wilkins 1998, 171\u2013207)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Nunnien tanssi<\/em> -kohtaus Meyerbeerin oopperassa Robert Paholainen<\/em> koettiin sensaatiomaisena. Siin\u00e4 kuolleet nunnat nousevat haudoistaan viettelem\u00e4\u00e4n teoksen sankaria. Lavastuksesta vastasi Pierre-Luc-Charles Ciceri. H\u00e4n hy\u00f6dynsi lontoolaisessa vampyyrimelodraamassa lanseerattuja luukkuhissej\u00e4, niin sanottuja vampyyriluukkuja, joista nunnien haamut ilmestyiv\u00e4t hyl\u00e4tyn \u00f6isen luostarin raunioihin. Biblioth\u00e9que et Mus\u00e9e de l\u2019Op\u00e9ra<\/em>, Pariisi Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vastavalmistuneen Op\u00e9ran avajaistuotantona n\u00e4htiin Nicolo Isouardin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 satuooppera Aladin, ou La lampe merveilleuse (Aladdinin taikalamppu). […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[10,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=125"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5329,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125\/revisions\/5329"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=125"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=125"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=125"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}