{"id":127,"date":"2020-10-02T11:13:42","date_gmt":"2020-10-02T08:13:42","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=127"},"modified":"2021-12-01T13:05:48","modified_gmt":"2021-12-01T11:05:48","slug":"9-4-pyrkimys-historialliseen-oikeellisuuteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/9-4-pyrkimys-historialliseen-oikeellisuuteen\/","title":{"rendered":"9.4 Pyrkimys historialliseen oikeellisuuteen"},"content":{"rendered":"\n

Historiallisen tarkkuuden pyrkimyksest\u00e4 tuli teatterin valtavirtaa 1800-luvun alussa. Kuten Saksassa, my\u00f6s muualla l\u00e4hihistoriaan sijoittuvat aiheet ohittivat suosiossa antiikin historian ja myytit. Kirjallisuus n\u00e4ytti suuntaa. Englannissa Sir Walter Scott (1771\u20131832) sijoitti romaaninsa useimmiten Skotlannin menneisyyteen, mik\u00e4 her\u00e4tti Euroopassa laajaa kiinnostusta maan historiaan. Englannissa alkoi 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa \u201dShakespeare Revival\u201d, Shakespearen tuotannon voimallinen elvytt\u00e4minen ja uusi tuleminen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
William Caponin luonnos monik\u00e4ytt\u00f6iseen keskiaikaishenkiseen tyyppilavastukseen Covent Gardeniin \u201dShakespeare Revivalin\u201d ajoilta, noin vuodelta 1810. Royal Shakespeare Companyn kokoelmat (Brockett\u2013Mitchell\u2013Hardberger 2010, 180)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

My\u00f6s pyrkimys n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llist\u00e4\u00e4 Shakespearen draamat niiden edellytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 visuaalisessa kontekstissa lis\u00e4si uudenlaista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llist\u00e4 historiatietoisuutta. \u201dShakespeare Revival\u201d levisi my\u00f6s muualle Eurooppaan, mist\u00e4 seurasi varhaisimmat kokeilut rekonstruoida Shakespearen ajan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyyppi. Saksassa t\u00e4llainen kokeilu tehtiin jo vuonna 1836. Englannissa pyrkimys huipentui vuosisadan lopussa, kun tavalliselle kurkistusluukkun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle pystytettiin olettamuskopio Shakespearen ajan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Rudolf Weissmannin suunnittelema n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva Shakespearen Loppiaisaattoon<\/em> D\u00fcsseldorfissa vuonna 1840. Kiinte\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva on tyylilt\u00e4\u00e4n uusklassinen, mutta se pyrki kuitenkin tavoittamaan Shakespearen ajan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n siten, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 itsess\u00e4\u00e4n pysyi muuttumattomana, mutta rekvisiitta ja jotkut yksityiskohdat olivat vaihdettavissa draaman kulloisiakin tarpeita vastaaviksi. Deutsches Theatermuseum, M\u00fcnchen (Leacraft 1984, 132)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
William Poelin rekonstruktio Shakespearen ajan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4 Lontoon Royal Theatressa vuonna 1893. Victoria and Albert Museum, Lontoo (Molinari 1975, 248)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Ranskassa historiallisia aiheita k\u00e4sitteli muun muassa Victor Hugo (1802\u20131885). H\u00e4n teki aikansa teatterivallankumouksen hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Hernani<\/em> (1830) ankaran runomitan ja yhdistelem\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 tragedian ett\u00e4 komedian aineksia. Alexander Dumas vanhemman (1802\u20131870) kiinnostus historialliseen autenttisuuteen johti h\u00e4net perustamaan 1847 jopa oman Th\u00e9atre Historiquen, Historiallisen teatterin. Teatterin esityksiss\u00e4 h\u00e4n edellytti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvilta mahdollisimman tarkkaa autenttisuutta. Sen saavuttaakseen h\u00e4n konsultoi historiantutkijoita ja muita eri alojen asiantuntijoita. Teatteri kaatui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin jo 1850. Syyn\u00e4 eiv\u00e4t olleet vain poikkeuksellisen kunnianhimoiset visualisoinnit, vaan my\u00f6s suurelliset produktiot. Dumasin oman Monte Criston kreivi<\/em> -romaanin dramatisoinnin esitt\u00e4miseen meni kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ja er\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisessa produktiossa oli mukana yli 300 avustajaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Alexandre Dumasin Th\u00e9atre Historique\u2019n avajaisesitys Pariisissa vuonna 1847. The Illustrated London News, 1847 (Brocket\u2013Hildy, 293)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kiinnostus n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvien historialliseen tarkkuuteen heijastui my\u00f6s teatterikritiikiss\u00e4, jossa alettiin usein naljailla esitysten historiallisista ep\u00e4johdonmukaisuuksista. Samalla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvat ja niiden edellytt\u00e4m\u00e4 koneisto her\u00e4ttiv\u00e4t yh\u00e4 suurempaa mielenkiintoa. Niist\u00e4 alettiin 1820-luvulla julkaista kirjasia (livrets de mise-en-sc\u00e8ne<\/em>), jotka kuvailivat puvustusta sek\u00e4 lavastusratkaisuja ja niiden edellytt\u00e4mi\u00e4 nokkelia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6temppuja. Kirjojen vaikutuksesta n\u00e4ytelmien esitt\u00e4mistavat alkoivat yhten\u00e4isty\u00e4, kun eri teatterit k\u00e4yttiv\u00e4t niit\u00e4 apunaan omia tuotantoja valmistaessaan.<\/p>\n\n\n\n

1600-luvulta alkaen oopperaan erikoistuneet teatteritalot olivat yleens\u00e4 luoneet suurenmoisimmat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6spektaakkelit ja uusimmat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan innovaatiot. Perinne jatkui my\u00f6s 1800-luvulla. Ranskassa merkitt\u00e4v\u00e4 tapahtuma oli Pariisin oopperan, Op\u00e9ran (virallisesti Acad\u00e9mie Royal de Musique), uuden talon avaaminen 1822. Katsomoltaan se oli perinteinen. Sen salia ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 parvista kolme oli jaettu aitioiksi. Orkesteriaitio sijaitsi permannon korkeudella, joskin n\u00e4kyvyytt\u00e4 oli parannettu korottamalla permannon lattiaa salin takaosaa kohti. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikaltaan rakennus edusti aikansa teatteritekniikan huippua. Euroopan korkein n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6torni helpotti lavastusten vaihtoa. Se tarjosi my\u00f6s tilaa 1800-luvun alkupuolella yleistyneille kaasuvalojen mahdollistamille kattoramppivalojen rivist\u00f6ille. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli syvyydelt\u00e4\u00e4n 26 metri\u00e4 ja leveydelt\u00e4\u00e4n 39 metri\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon<\/a> leveys 13 metri\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle rakennettiin oma vesij\u00e4rjestelm\u00e4, joka teki mahdolliseksi toteuttaa esimerkiksi realistiset suihkul\u00e4hteet ja lammet. Op\u00e9rasta tuli 1800-luvulla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6spektaakkeleistaan tunnetuin teatteritalo Euroopassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historiallisen tarkkuuden pyrkimyksest\u00e4 tuli teatterin valtavirtaa 1800-luvun alussa. Kuten Saksassa, my\u00f6s muualla l\u00e4hihistoriaan sijoittuvat aiheet […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[10,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=127"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4457,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127\/revisions\/4457"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=127"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=127"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=127"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}