{"id":133,"date":"2020-10-02T11:16:29","date_gmt":"2020-10-02T08:16:29","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=133"},"modified":"2025-10-27T13:10:05","modified_gmt":"2025-10-27T11:10:05","slug":"9-1-teollisen-vallankumouksen-kauden-nayttamot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/9-1-teollisen-vallankumouksen-kauden-nayttamot\/","title":{"rendered":"9.1 Teollisen vallankumouksen kauden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t"},"content":{"rendered":"\n

Yksik\u00e4\u00e4n aiempi vuosisata ei ole ollut yht\u00e4 vallankumouksellinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan kehityksen kannalta kuin 1800-luku. Teollistumisen mukanaan tuomat tekniset keksinn\u00f6t valjastettiin pikavauhtia my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n palvelukseen. Teatteritalojen koot itsess\u00e4\u00e4n kasvoivat viel\u00e4 pitk\u00e4lti varhaisemmista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Suurten oopperatalojen saleja reunustivat edelleen usein aitioiksi jaetut U:n tai puoliympyr\u00e4n muotoiset parvet. Lattiatasolla oli tarpeeksi tilaa permantopaikkojen pystytt\u00e4miseksi. Kilpaileva, uusklassinen, katsomotyyppi puolestaan avautui viuhkan muotoisena. Se demokratisoi katsomiskokemusta, sill\u00e4 n\u00e4kyvyys oli suurimmalle osalle yleis\u00f6\u00e4 hyv\u00e4. Katsojien h\u00e4\u00e4t\u00e4minen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 1700-luvun lopussa oli johtanut selke\u00e4mp\u00e4\u00e4n eroon katsomon ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n todellisuuksien v\u00e4lille. T\u00e4llainen kehitys voimistui 1800-luvulla, kun monista teattereista poistettiin my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon<\/a> edess\u00e4 sijainnut etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. N\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4 muodostui ik\u00e4\u00e4n kuin kehystetty maalaus.<\/p>\n\n\n\n

Estetiikan muuttuessa my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 koki asteittaisia muodonmuutoksia. Varhaisbarokin ajoilta olevasta rattailla liikuteltavista sivukulissien rivist\u00f6ist\u00e4 alettiin asteittain luopua, sill\u00e4 keskeisperspektiivin\u00e4kym\u00e4t olivat menett\u00e4neet suosiotaan. Uusi ihanne oli maalauksellisuus. H\u00e4myis\u00e4n maalaukselliset efektit toteutettiin laajoilla takafondeilla ja niiden edess\u00e4 riippuvilla kuultavilla tylliharsoilla. Toistensa edess\u00e4 riippuviin fondeihin voitiin tehd\u00e4 aukkoja, joista avautui n\u00e4kymi\u00e4 taaemmaksi. Fondien rinnalla alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s kolmiulotteisia lavaste-elementtej\u00e4 ja oikeita huonekaluja.<\/p>\n\n\n\n

Yh\u00e4 mutkistuvat luukkuhissilaitteet, joilla nostettiin esiin paitsi n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4, my\u00f6s suuria lavaste-elementtej\u00e4, edellyttiv\u00e4t valtavia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alaisia tiloja. Niihin sijoitettiin aikaa my\u00f6ten teattereiden omat h\u00f6yry-, kaasu- ja s\u00e4hk\u00f6laitokset. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattia ei en\u00e4\u00e4 aina kohonnut takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 kohti. Sen sijaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattia jaettiin poikittaisiin yksik\u00f6ihin, jotka olivat liu\u2019utettavissa auki sivusuuntiin. Niit\u00e4 avaamalla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alta saatiin nostettua esille yksitt\u00e4isi\u00e4 hahmoja, kulissiyksik\u00f6it\u00e4 ja tarvittaessa jopa suurempia lavaste-elementtej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Pariisin oopperan oma s\u00e4hk\u00f6laitos n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alaisissa kellareissa L\u2019Illustration<\/em>, Pariisi, 1887 (Rees 1978, 179)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/a>
Erilaiset luukku- ja hissij\u00e4rjestelm\u00e4t ovat kuuluneet l\u00e4nsimaisen teatterin teknisiin keinoihin antiikin ajoista alkaen. 1800-luvulla niist\u00e4 kehitettiin monia uusia variaatioita, jotka mahdollistivat yh\u00e4 yll\u00e4tyksellisempi\u00e4 efektej\u00e4. Kuvassa niin sanottu t\u00e4htiluukku, jossa luukun kansi on valmistettu elastisesta, viilletyst\u00e4 materiaalista. Siten hissin nostama hahmo ilmestyy n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle t\u00e4ysin yll\u00e4tt\u00e4en kuin maan l\u00e4pi. Gerges Moynet: La Machinerie Th\u00e9atrale<\/em>, 1893 (Brockett\u2013Hildy 2010, 345)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Manner-eurooppalaisissa teattereissa yleistyi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jossa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattia oli jaettu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon suuntaisiin vy\u00f6hykkeisiin (ransk. rue). Ne oli p\u00e4\u00e4llystetty liikuteltavilla luukuilla, joiden alta voitiin nostaa esiin suuriakin lavaste-elementtej\u00e4. Sivukulisseja kannattelevat kulissivaunut kasvoivat kooltaan, kun metallirakenteita tuli puisten rinnalle. Laumann: La Machinerie au Th\u00e9atre<\/em> (Leacroft 1984, 112)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Pariisin oopperan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 alta n\u00e4htyn\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattiassa on yksi sen poikki menevist\u00e4 vy\u00f6hykkeist\u00e4 avoimena lavasteiden vaihtoa varten. Laumann: La Machinerie au Th\u00e9atre<\/em> (Leacroft 1984, 111)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Laajat fondimaalaukset ja tyllikankaat puolestaan edellyttiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n yl\u00e4puolelle v\u00e4hint\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n korkeuden verran tilaa, jonne ne voitiin vastapainojen avulla nostaa. N\u00e4in syntyi 1800-luvun suuremmille teatteritaloille tyypillinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6torni, joka koostui n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alapuolisista tiloista, varsinaisesta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4 sivu- ja takatiloineen sek\u00e4 lavastetornista. Siihen liittyi my\u00f6s valaistuslaitteisto, joka kaasuvalon yleistyess\u00e4 yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin sijoitettiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n yl\u00e4puolelle. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tornissa kiteytyikin aikakauden koko tekninen tietotaito. Esimerkiksi Pariisin 1875 valmistuneen, Charles Garnierin suunnitteleman Op\u00e9ran n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tornin pienoismallia esiteltiin Pariisin maailmann\u00e4yttelyss\u00e4 1900 Ranskan teknisen osaamisen huippuna.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Garnierin Op\u00e9ran n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tornin pienoismalli, joka valmistettiin vuoden 1900 Pariisin maailmann\u00e4yttelyyn. Mus\u00e9e d\u2019Orsay, Pariisi (Guide to Mus\u00e9e Orsay<\/em> 1992, 103)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Charles Garnierin suunnittelema Pariisin Op\u00e9ra valmistui 1875, ja nyky\u00e4\u00e4n se tunnetaan nimell\u00e4 Palais Garnier. Kuvassa on sen poikkileikkauksen kipsist\u00e4 valmistettu pienoismalli. Oopperan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6torni oli aikansa suurin. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattia kohoaa viel\u00e4 vanhemman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosaa kohti. Uusinta rakennusteknologiaa sen sijaan edustaa katsomon valurautainen kattorakenne ilmanvaihtohormeineen. Mus\u00e9e d\u2019Orsay, Pariisi (Guide to Mus\u00e9e Orsay<\/em> 1992, 101)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Suurimmat teatterirakennukset, jotka nyt kohosivat kaupunkien keskeisill\u00e4 aukioilla kuin kirkot aikoinaan, stimuloivat my\u00f6s kirjailijoiden mielikuvitusta. Kuuluisin 1800-luvun teatterimilj\u00f6\u00f6t\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 tarina lienee Gastor Leroux\u2019n 1910 ilmestynyt Le Fantome de l\u2019Op\u00e9ra<\/em> (Oopperan kummitus<\/em>), joka sijoittuu Pariisin oopperan alimpiin kellarilabyrintteihin. Kirjailija George Sand puolestan kuvasi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tornin l\u00e4hes mystisi\u00e4 korkeuksia jo 1840-luvulla romaanissaan Consuelo<\/em> (suom. Taiteilijattaren tarina).<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6torni kirjallisuudessa<\/summary>\n
\n\n\n\n

(\u2026) Consuelo kohotti katseensa heid\u00e4n edess\u00e4\u00e4n avautuvaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaa kohden ja tarkasteli sit\u00e4 alakuloisen miettiv\u00e4isen\u00e4. Suuri teatteri poikkeaa p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 niin t\u00e4ydelleen siit\u00e4, mit\u00e4 saamme katsomosta n\u00e4hd\u00e4 parrasvalossa, ett\u00e4 on mahdotonta kuvitella sit\u00e4, jollei ole sit\u00e4 sellaisena katsellut. Tuo pimeyteen, yksin\u00e4isyyteen, \u00e4\u00e4nett\u00f6myyteen vajonnut sali on mit\u00e4 surullisin, mit\u00e4 synkin ja mit\u00e4 kauhistuttavin n\u00e4ky. Jos jokin ihmishahmo erottuisi selv\u00e4sti noissa aitioissa, jotka ovat suljetut kuin hauta, se n\u00e4ytt\u00e4isi aaveelta ja saisi parkkiutuneimmankin n\u00e4yttelij\u00e4n per\u00e4ytym\u00e4\u00e4n kauhusta. Useista katonrajassa, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n per\u00e4ll\u00e4 sijaitsevista luukuista lankeava niukka ja himme\u00e4 valo osuu viistosti telineille, harmahtaville kangasriekaleille, p\u00f6lyisille palkeille. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n perspektiivin ihmett\u00e4 vaille j\u00e4\u00e4v\u00e4 katse h\u00e4mm\u00e4styy tuota ahdasta keh\u00e4\u00e4\u2026 Mutta jos n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 tuntuukin pienelt\u00e4 ja kurjalta, vaikuttaa sen sijaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n korkeus, jossa t\u00e4ytyy olla sijaa niin monille n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuville ja niin monien koneistojen liikunnalle, suunnattomalta, kun siit\u00e4 puuttuvat kaikki nuo pilviksi, rakennusten nurkkauksiksi, vihreiksi oksiksi leikellyt kankaat, jotka saavat sen pienenem\u00e4\u00e4n katsojan silmiss\u00e4. Todellinen mittojen suhteettomuus luo korkeuteen juhlavuutta, ja jos n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 katsellessaan luulee olevansa vankikopissa, luulee kattoparruja t\u00e4hyilless\u00e4\u00e4n joutuneensa goottilaiseen kirkkoon, mutta raunioituneeseen tai puolivalmiiseen, sill\u00e4 siell\u00e4 kaikki on h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4, muodotonta, mielikuvituksellista, hajanaista. Konemiesten tarvitsemia ep\u00e4symmetrisi\u00e4 riippuvia portaita, jotka mielivaltaisesti katkeavat ja ilman n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 syyt\u00e4 sy\u00f6ksyv\u00e4t toisia portaita kohden, joita ei erota t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4ritt\u00f6mien yksityiskohtien sekasorrossa. (\u2026) Kaikki on h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 ja leijuvaa, kaikki tuntuu olevan hajautumaisillaan. N\u00e4kee miehen rauhallisesti ty\u00f6skentelev\u00e4n noilla vuoliaisilla kuin h\u00e4m\u00e4h\u00e4kinverkkojen varassa riippuen. H\u00e4n saattaa yht\u00e4 hyvin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teist\u00e4 laivan k\u00f6ysist\u00f6ss\u00e4 kiipeilev\u00e4lt\u00e4 merimiehelt\u00e4 kuin j\u00e4ttil\u00e4isrotalta, joka sahaa ja nakertaa madonsy\u00f6mi\u00e4 palkkeja. Kuulee sanoja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mist\u00e4 ne tulevat. Ne kuuluvat kahdeksankymment\u00e4 jalkaa p\u00e4\u00e4nne yl\u00e4puolelta, ja kaikissa tuon mielikuvituksen kupolin loukoissa piileskelevien kaikujen outo kajahtelu tuo ne korvaanne selvin\u00e4 tai ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4, riippuen siit\u00e4, astutteko askelen eteenp\u00e4in vai sivulle, mik\u00e4 muuttaa akustiikan vaikutuksen. Onko kattoholvi sortumaisillaan? Romahtaako jokin tuollainen hauras parveke ja sortuu tuhoten ty\u00f6miesparat raunioihinsa? Ei, palosotilas vain aivasti tai kissa hy\u00f6kk\u00e4si saaliinsa kimppuun tuon riippuvan labyrintin jyrk\u00e4nteilt\u00e4. Ennen kuin totutte kaikkiin noihin esineisiin ja \u00e4\u00e4niin, pel\u00e4stytte\u2026 Kun ensi kertaa joutuu tuon kaaoksen keskelle, voisi parhaiten luulla katselevansa jotakin salaper\u00e4isen alkemistilaboratorion noitasabattia.<\/p>(George Sand,\u00a0Consuelo,\u00a0<\/em>suom. Katri Ingman. 1949.\u00a0Taiteilijattaren tarina<\/em>)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<\/div><\/details>\n\n\n\n

1800-luvun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikan muutosten kulmakivi\u00e4 olivat varsinkin uudet valol\u00e4hteet. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 kaasuvalo yleistyi 1820-luvulla; kalkkivalonheitin (eng. limelight<\/em>) eli spottivalon esi-is\u00e4 puolestaan 1850-luvulla, kun taas s\u00e4hk\u00f6valo otettiin teattereissa laajemmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1880-luvulla. Asteittain ne muuttivat paitsi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan ja -estetiikan, my\u00f6s n\u00e4yttelij\u00e4ntaiteen.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Pariisin oopperan kaasuvalojen ohjausp\u00f6yt\u00e4 mahdollisti valotapahtumien koordinoinnin paljon tehokkaammin kuin aiempi kynttil\u00e4- ja \u00f6ljylamppuvalaistus. Nyt valoilla pystyttiin luomaan realistisempia illuusioita esim. vuorokaudenaikojen vaihteluista yms. Moynet, 1893 (Wickham 1985, 182)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Viel\u00e4 1700-luvulla valol\u00e4hteet (kynttil\u00e4t, \u00f6ljylamput jne.) oli sijoitettu etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 eturamppiin tai tihe\u00e4sti toisiaan seuraaviin sivukulissien sarjoihin. 1800-luvun alkupuolella kaasuvalon yleistyess\u00e4 ja vuosisadan lopussa, kun s\u00e4hk\u00f6valot otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, valol\u00e4hteet siirtyiv\u00e4t enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n yl\u00e4puolelle. Kuvassa alhaalla vasemmalla Pariisin oopperan 1800-luvun alkupuolen kaasuvaloja ja suuremmassa kuvassa vuosisadan lopun s\u00e4hk\u00f6istetyt valosillat. L\u2019Illustration<\/em>, Pariisi, 1887 (Rees 1978, 180)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

1800-luvun kiihtynyt el\u00e4m\u00e4nrytmi, junamatkat, meri\u00e4 halkovat h\u00f6yrylaivat ja kuumailmapallolennot heijastuivat my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille. Yleis\u00f6 halusi n\u00e4hd\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 kuvauksia kuuluisista n\u00e4ht\u00e4vyyksist\u00e4 ja kokea uusi kiihke\u00e4 liike. 1700-luvun lopulla patentoidusta py\u00f6re\u00e4st\u00e4 panoraamamaalauksesta kehitettiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle soveltuva puolipy\u00f6re\u00e4 versio, jonka avulla voitiin toteuttaa huikeita, laajoja ja et\u00e4isi\u00e4 n\u00e4kymi\u00e4. 1820-luvulla kehitettiin viel\u00e4 liikkuva panoraama, joka mahdollisti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle liikkeen illuusion luomisen. Sen avulla jokainen katsoja saattoi kokea vaikkapa juna- tai laivamatkan vauhdin, joka oli oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 vain harvojen etuoikeus.<\/p>\n\n\n\n

Uudet valol\u00e4hteet yhdistettyin\u00e4 erilaisiin optisiin projisointilaitteisiin mahdollistivat my\u00f6s haamujen ja muiden yliluonnollisten ilmi\u00f6iden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6illuusion luomisen. Optisia laitteita oli kehitelty jo vuosisatojen ajan, mutta nimenomaan entist\u00e4 voimakkaammat valol\u00e4hteet saivat niiden luomat illuusiot toimimaan my\u00f6s suurilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4. Ne ennakoivat mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin 1800-luvun loppupuolen suuria teknisi\u00e4 keksint\u00f6j\u00e4. Jussi Parikka (2012, 9) onkin todennut my\u00f6hemm\u00e4n elokuvatutkimuksen tehneen selv\u00e4ksi sen, ett\u00e4 jo 1700-luvulla ja sit\u00e4kin aiemmin alkanut keksint\u00f6jen sarja camera obscurasta taikalyhtyyn ja edelleen lukemattomiin optisiin v\u00e4lineisiin (fantasmagoriat, phenakistoskoopit, panoraamat, daguerrotypiat, thaumatroopit, stereoskoopit jne.) muodostavat er\u00e4\u00e4nlaisen innovaatioiden vy\u00f6ryn. 1800-luvun loppupuolella se huipentui valokuvauksen yleistymiseen ja elokuvan syntyyn.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun loppupuolen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden teknisiin uudistuksiin kuului my\u00f6s hydrauliikka eli tehonsiirto, joka tapahtui nesteen painoa ja virtausta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Se mahdollisti uuden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypin, jossa esimerkiksi voitiin nostaa helposti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alta esiin suuria koroke- ja lavasteyksikk\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Samoihin aikoihin teatteriarkkitehtuurissa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n valurauta ja pian my\u00f6s ter\u00e4s. Se vaikutti paitsi teatteritalojen my\u00f6s niiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden rakenteisiin, kun en\u00e4\u00e4 ei oltu riippuvaisia puurakenteiden rajallisista mittasuhteista. Py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 otettiin Euroopassa ensimm\u00e4isen kerran k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Saksassa 1896.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Hydraulinen, ns. Asphaleia-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneisto lanseerattiin Budapestin oopperatalossa 1875\u20131884. Siin\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattia oli jaettu kolmeen osaan, joiden alta voitiin hydrauliikan avulla nostaa ja laskea erikokoisia korokkeita ja lavasteyksik\u00f6it\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosaa peitti kaareva ns. taivaspanoraama, joka voitiin tarvittaessa nostaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6torniin. Se v\u00e4hensi sivukulissien tarvetta. E.O. Sachs: Modern Theatre Stages<\/em>, 1868 (Leacroft 1984, 117)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, joka tunnettiin Japanissa jo vuosisataa aiemmin, otettiin Euroopassa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1896 M\u00fcnchenin Kuninkaallisessa teatterissa Mozartin Don Giovannin<\/em> produktiossa. Albert Hopkins: Magic, Stage Illusions and Scientific Diversions<\/em>, 1898 (Brockett\u2013Mitchell\u2013Hardberger 2010, 201)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Teatterikentt\u00e4 oli monipuolistunut 1800-luvun kuluessa, kun teatterimonopoleja oli purettu. T\u00e4m\u00e4 johti pienempien, osin viihteellisempin niin sanottujen bulevarditeattereiden kehittymiseen. Vuosisadan viime vuosikymmenin\u00e4 realismi ja nimenomaan naturalismi synnyttiv\u00e4t viel\u00e4 uudenlaisen teatterityypin: kokeelliselle ohjelmistolle tarkoitetut vapaat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t, joita avattiin moniin eurooppalaisiin suurkaupunkeihin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksik\u00e4\u00e4n aiempi vuosisata ei ole ollut yht\u00e4 vallankumouksellinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan kehityksen kannalta kuin 1800-luku. Teollistumisen mukanaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[10,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=133"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5327,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133\/revisions\/5327"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=133"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=133"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=133"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}