 {"id":1334,"date":"2018-01-31T11:20:25","date_gmt":"2018-01-31T09:20:25","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=1334"},"modified":"2025-10-27T15:05:50","modified_gmt":"2025-10-27T13:05:50","slug":"6-2-jerzy-grotowski","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/6-2-jerzy-grotowski\/","title":{"rendered":"6.2 Jerzy Grotowski"},"content":{"rendered":"\n<p>Puolalaista Jerzy Grotowskia (1933\u20131999) on luonnehdittu profeetan kaltaiseksi hahmoksi. H\u00e4nen ajattelunsa on ollut eritt\u00e4in vaikutusvaltaista, vaikka vain harvat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n h\u00e4nen taiteellisia t\u00f6it\u00e4\u00e4n. H\u00e4n teki er\u00e4\u00e4nlaista kamariteatteria syrj\u00e4ss\u00e4 suurista kaupungeista ja kulttuurikeskuksista. Viimeisin\u00e4 vuosinaan Grotowski sulkeutui ryhm\u00e4ns\u00e4 kanssa ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n kokonaan ilman ulkopuolisia katsojia. H\u00e4nen kirjoittamansa tekstit ja niiss\u00e4 k\u00e4ytetyt k\u00e4sitteet ovat laajasti tunnettuja, mutta moniselitteisi\u00e4 ja mystiss\u00e4vyisi\u00e4. Monet saman ajan tunnetut teatterintekij\u00e4t, muun muassa Peter Brook, Eugenio Barba ja Richard Schechner ty\u00f6skenteliv\u00e4t Grotowskin kanssa ja omaksuivat h\u00e4nelt\u00e4 vahvoja vaikutteita. <\/p>\n\n\n\n<p>Teatterintutkija Teemu Paavolainen sijoittaa Grotowskin osaksi teatteriestetiikan laajempaa historiaa, jossa kulkee kaksi rinnakkaista p\u00e4\u00e4linjaa. Ensimm\u00e4inen on wagnerilaisen kokonaistaideteoksen ideaan perustuva \u201drikkaus\u201d tai \u201dsynteettisyys\u201d, miss\u00e4 eri ilmaisukeinot lis\u00e4\u00e4v\u00e4t oman panoksensa yhteiseen pataan. Toinen on modernismille tyypillinen minimalismi, jossa kysyt\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 teoksen pit\u00e4\u00e4 v\u00e4himmill\u00e4\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4\u00e4, jotta se edustaisi tietty\u00e4 taidemuotoa. Grotowski kuului j\u00e4lkimm\u00e4iseen linjaan. H\u00e4n halusi pelkist\u00e4\u00e4 teatterin oleellisimpaan ytimeens\u00e4 eli esiintyj\u00e4n ja katsojan vuorovaikutukseen. Kaikki ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset elementit tuli riisua pois. (Paavolainen 2006, 291)<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka Grotowski oli 1950-luvulla osallistunut stalinismin vastaiseen nuorisoliikkeeseen ja haki vuonna 1982 poliittista turvapaikkaa Yhdysvalloista, h\u00e4nt\u00e4 ei ole pidetty varsinaisena toisinajattelijana. Puolan kommunistihallinto rahoitti h\u00e4nen toimintaansa monien vuosien ajan, h\u00e4n oli puolueen j\u00e4sen eik\u00e4 koskaan asettunut julkisuudessa vastustamaan kommunismia. H\u00e4n p\u00e4\u00e4si vapaasti matkustamaan ja ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4listen kumppaneiden kanssa l\u00e4nness\u00e4, mik\u00e4 osoittaa puolalaisten vallanpit\u00e4jien luottaneen h\u00e4neen. Taiteellisissa sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 Grotowski keskittyi arkkityyppisiin kuvastoihin, uskonnollisiin teemoihin ja yksil\u00f6n k\u00e4rsimyksiin, joita voi pit\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ep\u00e4poliittisina. Paavolainen tosin muistuttaa, ett\u00e4 kristillisen mytologian esitt\u00e4minen oli katolisessa ja sosialistisessa Puolassa kaikkea muuta kuin neutraali teko. (emt., 277\u2013279; 282.)<\/p>\n\n\n\n<h2>Teatterilaboratorio<\/h2>\n\n\n\n<p>Grotowski aloitti vuonna 1958 kokeellisen ty\u00f6skentelyn Opolen pikkukaupungissa sijaitsevassa 13 Tuolirivin Teatterissa. Teatterin nimi tuli pienest\u00e4 katsomosta, johon mahtui hieman toistasataa katsojaa. Ryhm\u00e4 muutti vuonna 1965 Opolesta suurempaan kaupunkiin Wroc\u0142awiin. Kun he alkoivat saavuttaa maailmanlaajuista mainetta, he vet\u00e4ytyiv\u00e4t syrjemm\u00e4s Brzezinkan kyl\u00e4\u00e4n maalaistaloon, j\u00e4rven ja mets\u00e4n \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-07.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"597\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-07.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3986\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-07.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-07-300x224.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-07-768x573.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Stanis\u0142aw Wyspia\u0144ski <em>Akropolis<\/em>, kolmas versio, Laboratory Theatre of 13 Rows Opole 1964. Sovitus Jerzy Grotowski, ohjaus J\u00f3zef Szajna and Jerzy Grotowski. lavastus Jerzy Gurawski, ensimm\u00e4isen version ensi-ilta 1962. N\u00e4yttelij\u00e4t vasemmalta oikealle: Rena Mirecka, Ryszard Cie\u015blak, Zygmunt Molik, Gaston Kulig, Andrzej Bielski, Mieczys\u0142aw Janowski and Antoni Jaho\u0142kowski. <b><a href=\"https:\/\/grotowski.net\/en\/media\/galleries\/akropolis-22\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Laboratory Theatre\/The Grotowski Institute Archive<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Grotowskin Opolen kauden tunnetuin esitys ja yksi 1900-luvun tunnetuimmista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teoksista oli <em>Akropolis <\/em>(1962). Se perustui Stanis\u0142aw Wyspia\u0144skin vuosina 1903\u20131904 kirjoittamaan runolliseen draamaan, miss\u00e4 Krakovan Wawelin katedraalin patsaat her\u00e4\u00e4v\u00e4t eloon p\u00e4\u00e4si\u00e4issunnuntaina. Yl\u00f6snousemusta ja unohdusta k\u00e4sittelev\u00e4 teksti yhdisti Puolan historiaa Raamatun kertomuksiin ja antiikin Kreikan tarustoon. Grotowski ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6suunnittelija J\u00f3zef Szajna sijoittivat tapahtumat Auschwitzin keskitysleiriin rinnastaen l\u00e4nsimaisen sivistyksen keskeiset myytit Holokaustiin. Keskitysleirivankeja esitt\u00e4v\u00e4t n\u00e4yttelij\u00e4t vaelsivat yleis\u00f6n keskuudessa ottamatta heihin mit\u00e4\u00e4n kontaktia.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote\"><p><em>Akropoliissa <\/em>katsojat oli sekoitettu n\u00e4yttelij\u00f6iden joukkoon, mink\u00e4 seurauksena heid\u00e4n v\u00e4lilleen syntyy kuilu. N\u00e4yttelij\u00e4t liikkuvat nopeasti katsojien v\u00e4list\u00e4 tunkeutuen heit\u00e4 kuitenkaan havaitsematta. Jos he havaitsevat heid\u00e4t, ei havainnosta aiheudu mink\u00e4\u00e4nlaisia seurauksia. <em>Akropoliissa<\/em> ei ole mink\u00e4\u00e4nlaisia kontaktimahdollisuuksia, sill\u00e4 kyseess\u00e4 on kaksi eri maailmaa. Kyse on todellakin kahdesta eri maailmasta, sill\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4t ovat kuin ihmisten riekaleita, kuolleita Auschwitzin ihmisi\u00e4, katsojat ovat sen sijaan el\u00e4vi\u00e4, teatteriin tukevan illallisen j\u00e4lkeen tulleita ihmisi\u00e4. (\u2026) Tunnetasolla tapahtuva spontaani kohtaaminen ei ole mahdollista. Jotta kahden maailman, kahden todellisuuden ja kahdenlaisten inhimillisten reaktioiden v\u00e4list\u00e4 kuilua voitaisiin kaventaa, on katsojat ja n\u00e4yttelij\u00e4t sekoitettava kesken\u00e4\u00e4n \u2013 p\u00e4invastoin kuin saattaisi olettaa. <\/p><cite>(Grotowski 2006, 88\u201389)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p><em>Akropoliin<\/em> voi ajatella kuvaavan Holokaustin traumaa yhteiskunnassa, joka on kyvyt\u00f6n kohtaamaan ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n menneisyytt\u00e4\u00e4n. Keskitysleirien uhrit liikkuivat ihmisten keskuudessa mykkin\u00e4 pystym\u00e4tt\u00e4 kertomaan kokemuksistaan normaalissa arjessa el\u00e4ville nykykatsojille. Sanallisen sis\u00e4ll\u00f6n asemesta teema nousi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tapahtuman muodosta, joka pakotti katsojan kohtaamaan itsens\u00e4 ja n\u00e4yttelij\u00f6iden v\u00e4lisen kuilun.<\/p>\n\n\n\n<p>Grotowski nimesi ryhm\u00e4ns\u00e4 Teatterilaboratorioksi vuonna 1962. Nimen valinta saattoi osittain olla puhdasta taktikointia.  H\u00e4n sai todenn\u00e4k\u00f6isesti paremmin rahoitusta naamioimalla teatterinsa kvasitieteelliseksi, ep\u00e4poliittiseksi tutkimukseksi, joka edellytti pitki\u00e4 harjoitusaikoja ja hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 vaikuttavaa ty\u00f6skentely\u00e4. Sosialistiset viranomaiset saattoivat puolestaan osoittaa suvaitsevaisuutta sallimalla avantgardistisia kokeiluja, jotka eiv\u00e4t suoraan uhanneet yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Laboratorionimitys, jota alkoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s monet muut kokeilevat ryhm\u00e4t, sis\u00e4lsi todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s syvempi\u00e4 merkityksi\u00e4. Se viittasi luonnontieteelliseen koej\u00e4rjestelyyn, miss\u00e4 tutkittava ilmi\u00f6 eristet\u00e4\u00e4n ulkoisista h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4 ja alkuper\u00e4isest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n. Muuttujien m\u00e4\u00e4r\u00e4 minimoidaan, jotta kiinnostuksen kohde ja sit\u00e4 ohjaavat lainalaisuudet tulevat n\u00e4kyviin. Prosessia kontrolloidaan alusta loppuun syy-seuraus-suhteiden havaitsemiseksi. Juuri n\u00e4in laboratorioteatteritkin toimivat. N\u00e4yttelij\u00e4t pyrkiv\u00e4t erilaisten harjoitteiden avulla l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ilmaisun peruselementtej\u00e4, jotka olisivat riippumattomia paikallisista, kulttuurisista tai historiallisista traditioista. Fyysinen ja visuaalinen ilmaisu n\u00e4htiin keinoina tavoittaa kaikille ihmisille yhteisen viestinn\u00e4n taso rationaalisen kielen ulkopuolella. <\/p>\n\n\n\n<p>Vaikeimmin hallittava muuttuja oli ulkopuolisen katsojan reagointi, mik\u00e4 on yksi selitys labotorioteattereiden vet\u00e4ytymiselle pois suuren yleis\u00f6n piirist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli jonkinlainen paradoksi, koska esityksen dynamiikkaa tutkivat ryhm\u00e4t korostivat n\u00e4yttelij\u00e4n ja katsojan vuorovaikutusta kaiken l\u00e4ht\u00f6kohtana. Olemassa olevien yleis\u00f6jen ja julkisen toiminnan tilalle ne rakensivat kontrolloidun fantasian osallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta, joka \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n muistutti kulttia. Grotowskin ajattelussa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ilmaisun oppiminen vertautui henkiseen kasvuun ja sis\u00e4iseen puhdistumiseen, joka saavutettiin vaativilla ruumiintekniikoilla. H\u00e4nen laboratoriok\u00e4sitteess\u00e4\u00e4n on n\u00e4hty viittauksia alkemiaan, miss\u00e4 arvoton aine jalostuu kullaksi esoteeristen eli salaiseen sis\u00e4piirin tietoon perustuvien prosessien tuloksena.<\/p>\n\n\n\n<p>Grotowski uskoi, ett\u00e4 ihmisen todellinen perusilmaisu n\u00e4ytt\u00e4ytyi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiss\u00e4 henkisiss\u00e4 tiloissa, joissa luodaan merkkej\u00e4 rytmisesti, laulaen tai tanssien. T\u00e4llaiseen perusilmaisuun p\u00e4\u00e4stiin poistamalla jokap\u00e4iv\u00e4isen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen vaikutukset ja suodattamalla n\u00e4kyviin sen takana olevat \u201dpuhtaat impulssit\u201d. (Grotowski 2006, 28\u201329) \u201dKyse on paljaaksi asettautumisesta, arkip\u00e4iv\u00e4n naamioiden laskemisesta, sis\u00e4isen n\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4.\u201d (emt., 75) T\u00e4m\u00e4 teko oli kuin \u201dkutsu, johon katsojan tulisi vastata samalla tavoin\u201d. (emt., 45\u201346) \u201dMeit\u00e4 kiinnostaa katsoja, jonka henkinen kehitys on risteyskohdassa, katsoja, joka etsii esityksest\u00e4 avainta tutustuakseen itseens\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen paikkansa maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4.\u201d (emt., 49)<\/p>\n\n\n\n<h2>K\u00f6yh\u00e4 teatteri<\/h2>\n\n\n\n<p>13 Tuolirivin Teatterin k\u00f6yhyys johtui aluksi konkreettisista olosuhteista, mutta siit\u00e4 kehittyi pian Grotowskin toiminnan tietoinen tunnusmerkki. K\u00f6yh\u00e4n teatterin k\u00e4sitteen lanseerasi h\u00e4nen yhteisty\u00f6kumppaninsa, esseisti ja teatterikriitikko Ludwik Flaszen <em>Akropolis<\/em> -esityksen k\u00e4siohjelmassa 1962:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote\"><p>Keskeinen periaatteellinen s\u00e4\u00e4nt\u00f6 on esityksen ehdoton omavaraisuus: toiminnan kuluessa tilaan ei saa tuoda mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 siell\u00e4 ei jo alun alkaen ole. Salissa on tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4 ja esineit\u00e4, ja t\u00e4st\u00e4 materiaalista on voitava rakentaa kaikki esityksen tilanteet ja olosuhteet: muoto- ja \u00e4\u00e4nimaailma, aika ja paikka. (\u2026) K\u00f6yh\u00e4 teatteri: esineiden taianomaisilla muodonmuutoksilla ja moniulotteisella n\u00e4yttelemisell\u00e4 puristetaan mahdollisimman v\u00e4hist\u00e4 pysyvist\u00e4 elementeist\u00e4 suurin mahdollinen teho. Luodaan kokonaisia maailmoja siit\u00e4, mit\u00e4 k\u00e4sill\u00e4 on. <\/p><cite>(Paavolainen 2006, 271.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Grotowskin mielest\u00e4 teatteri kadotti ominaislaatunsa pyrkiess\u00e4\u00e4n j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n \u201drikkaita\u201d ilmaisuv\u00e4lineit\u00e4, kuten televisiota tai elokuvaa. Siksi h\u00e4n luopui kaikista tarpeettomista elementeist\u00e4 ja vaati teatteria valitsemaan k\u00f6yhyyden. Suursiivouksen j\u00e4lkeen j\u00e4ljelle j\u00e4i el\u00e4v\u00e4n n\u00e4yttelij\u00e4n ja katsojan suhde, jota ilman teatteri ei voinut olla olemassa. Kun turhat elementit poistettiin, paljastui n\u00e4yttelij\u00e4n kyky luoda uusia asioita mist\u00e4 tahansa arkip\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 esineest\u00e4: \u201dlattia voi muuttua mereksi, tavallinen tuoli rippituoliksi, metallipala el\u00e4v\u00e4ksi kumppaniksi ja niin edelleen.\u201d (Grotowski 2006, 34)<\/p>\n\n\n\n<p>Toisin sanoen, k\u00f6yhyys tuotti uudenlaisia rikkauksia, jotka syntyiv\u00e4t n\u00e4yttelij\u00e4n teoista. Se edellytti kouluttautumista, joka ei ollut taitojen oppimista, vaan ruumiillisten esteiden eliminoimista, <em>via negativa<\/em>, negatiivinen tie. Kyse ei ollut tahdonalaisesta prosessista, vaan er\u00e4\u00e4nlaisesta \u201dpassiivisesta valmiudesta\u201d ja n\u00f6yryydest\u00e4, \u201djossa jonkin teht\u00e4v\u00e4n suorittamisen sijasta ilmenee ik\u00e4\u00e4n kuin luopuminen sen toteuttamattomuudesta\u201d. (emt., 46.) Grotowskin harjoitteiden tavoitteena ei ollut taitojen kehitt\u00e4minen, vaan passiivinen altistuminen jollekin sellaiselle, joka jo l\u00f6ytyi omasta itsest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Teatteriksi suunnitellut pysyv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6- ja katsomotilat osoittautuivat turhiksi. Jokaista esityst\u00e4 varten piti voida rakentaa oma esitysymp\u00e4rist\u00f6, joka m\u00e4\u00e4ritti sen katsomisen tapaa:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote\"><p>N\u00e4yttelij\u00e4t voivat toimia katsojien keskelle sijoitetuissa asemissa kuin he \u2019s\u00e4teilisiv\u00e4t\u2019 joukon merkkihenkil\u00f6in\u00e4. He voivat n\u00e4in olla v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 kontaktissa katsomoon, joka on osa esityst\u00e4. Mutta katsojat voidaan my\u00f6s erottaa n\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4. Heid\u00e4n v\u00e4liins\u00e4 voidaan sijoittaa esimerkiksi jonkinlainen korkea aita, jonka takaa n\u00e4kyv\u00e4t vain katsojien p\u00e4\u00e4t; katsojat tarkastelevat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin v\u00e4\u00e4ristyneest\u00e4 perspektiivist\u00e4, niin kuin el\u00e4imi\u00e4 katsellaan el\u00e4intarhassa. (\u2026) Katsojat ovat tirkistelij\u00f6it\u00e4, mink\u00e4 johdosta n\u00e4ytelm\u00e4 saa moraalisen rikkomuksen luonteen. <\/p><cite>(emt., 32)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<div class=\"wp-container-1 wp-block-group fig col2\"><div class=\"wp-block-group__inner-container\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-08.png\"><img loading=\"lazy\" width=\"600\" height=\"414\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-08.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-4910\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-08.png 600w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-08-300x207.png 300w\" sizes=\"(max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><\/a><figcaption>Jerzy Gurawskin luonnos n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tilasta Grotowskin esitykseen <em>Murtumaton prinssi<\/em> 1965. <b><a href=\"https:\/\/grotowski.net\/en\/media\/galleries\/jerzy-gurawski-projects-06\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">the Grotowski Institute Archive<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-09.png\"><img loading=\"lazy\" width=\"600\" height=\"393\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-09.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-4912\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-09.png 600w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-09-300x197.png 300w\" sizes=\"(max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><\/a><figcaption>Jerzy Gurawskin luonnos n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tilasta Grotowskin esitykseen <em>Kordian<\/em>, 1962. <b><a href=\"https:\/\/grotowski.net\/en\/media\/galleries\/jerzy-gurawski-projects-05\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">the Grotowski Institute Archive<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<p>Arkkitehti Jerzy Gurawski (s. 1935) ty\u00f6skenteli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6suunnittelijana Opolessa 13 Tuolirivin Teatterissa. H\u00e4nen lavastuksensa olivat kokonaisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, miss\u00e4 yleis\u00f6n ja n\u00e4yttelij\u00f6iden v\u00e4lille rakennettu suhde vaikutti voimakkaasti siihen, miten esityst\u00e4 katsottiin. <strong><a href=\"https:\/\/grotowski.net\/en\/encyclopedia\/gurawski-jerzy\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/grotowski.net\/en\/encyclopedia\/gurawski-jerzy<\/a><\/strong> (haettu 21.11.2019)<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large wide\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-10A.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"433\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-10A-1024x433.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3990\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-10A-1024x433.jpg 1024w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-10A-300x127.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-10A-768x325.jpg 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-10A.jpg 1200w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/a><figcaption>Kuvia <em>Kordianin<\/em> esityksest\u00e4. <b>(Burzy\u0144ski &amp; Osi\u0144ski 1979, 38, kuvat 18\u201320)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-10B.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"484\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-10B.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3991\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-10B.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-10B-300x182.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-10B-768x465.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption><em>Kordianin<\/em> esityksest\u00e4. <b>(Burzy\u0144ski &amp; Osi\u0144ski 1979, 38, kuva 21)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2>Pyh\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>K\u00f6yh\u00e4\u00e4n teatteriin sis\u00e4ltyi vahva hengellinen lataus, vaikka Grotowski ei ollut varsinaisesti uskonnollinen, vaan otti teoksissaan jatkuvasti yhteen katolisten perinteiden ja arvojen kanssa. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n nykyihminen ei en\u00e4\u00e4 kyennyt samastumaan vanhojen uskontojen kollektiivisiin myytteihin, universaaleihin totuuksiin tai yhteisiin arvoihin. Teatterissa voitiin kuitenkin ylitt\u00e4\u00e4 rajoja, jotka edelleen koettiin tabuiksi, esimerkiksi loukkaamalla n\u00e4yttelij\u00e4n intimiteetti\u00e4 tai totuttuja katsomistapoja. T\u00e4st\u00e4 aiheutuvat shokit auttoivat paljastamaan vaikeasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4\u00e4 totuutta. Ne palauttivat myyttisen tilanteen alkuper\u00e4isen konkreettisuuden, johtivat totuuden kokemiseen ja \u201dlopullisen inhimillisen olennon, l\u00e4himm\u00e4isen\u201d syntymiseen (emt., 36\u201340)<\/p>\n\n\n\n<p>Grotowski puhuu pyh\u00e4st\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4st\u00e4 vastakohtana prostituoidun kaltaiselle kurtisaanin\u00e4yttelij\u00e4lle. Ensin mainittu kykeni ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki kuviteltavissa olevat rajat ja uhraamaan itsens\u00e4, j\u00e4lkimm\u00e4inen ainoastaan parantamaan taitojaan ja voittamaan vastuksia. Pyh\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4 pystyi suorittamaan \u201dkokonaisia tekoja\u201d, jos h\u00e4n hallitsi elimist\u00f6ns\u00e4 mahdollisuudet t\u00e4ydellisesti ja vapautui kehonsa vastuksista. Fyysisyys oli siis v\u00e4line, joka \u00e4\u00e4rimmilleen vietyn\u00e4 eliminoi n\u00e4yttelij\u00e4n ruumiillisuuden. T\u00e4ss\u00e4 kohdin Paavolainen kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota ristiriitaan Grotowskin ajattelussa. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pyrki kokonaisvaltaisuuteen, \u201dkokonaiseen tekoon\u201d, miss\u00e4 jako ajatuksen ja tunteen, hengen ja ruumiin, tietoisuuden ja alitajunnan v\u00e4lilt\u00e4 katoaa. Toisaalta h\u00e4n puhui ruumiista pyhyyden esteen\u00e4, mik\u00e4 asetti ne taas kaksijakoisesti vastakkain. (Paavolainen 2006, 292)<\/p>\n\n\n\n<p>Grotowski edellytti n\u00e4yttelij\u00f6ilt\u00e4\u00e4n ankaraa kurinalaisuutta ja asetti luovalle ty\u00f6lle s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, joissa oli hengellisten harjoitusten piirteit\u00e4. N\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6n metodien avulla ei etsitty ainoastaan esteettisi\u00e4 tuloksia vaan pyrittiin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n inhimillisen kasvun mahdollisuuksia ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4misen v\u00e4lineit\u00e4. T\u00e4lle ty\u00f6skentelylle tuli omistautua t\u00e4ydellisesti. N\u00e4yttelij\u00e4t eiv\u00e4t saaneet osallistua muihin taiteellisiin projekteihin, etenk\u00e4\u00e4n elokuva- ja televisiotuotantoihin niiden turmelevan vaikutuksen takia. Grotowskia on my\u00f6hemmin syytetty alistavasta ja autorit\u00e4\u00e4risest\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4, psykologisesta manipuloinnista ja jopa sadismista. Monet h\u00e4nen n\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4\u00e4n ovat my\u00f6hemmin k\u00e4rsineet mielenterveysongelmista. Kaikki eiv\u00e4t seuranneet mestariaan vapaasta tahdostaan eiv\u00e4tk\u00e4 olisi olleet valmiita luopumaan menestymisen mahdollisuuksista Teatterilaboratorion ulkopuolella. (emt., 287\u2013289)<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-11.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"848\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-11.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3992\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-11.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-11-283x300.jpg 283w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/LG6-11-768x814.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Grotowskin harjoitteita. <b>(Burzy\u0144ski &amp; Osi\u0144ski 1979, 64, kuvat 47\u201352)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2>Parateatteri<\/h2>\n\n\n\n<p>Niin sanottu Parateatterin kausi kesti suurin piirtein 1969\u20131976. T\u00e4n\u00e4 aikana Grotowski luopui yh\u00e4 enemm\u00e4n varsinaisten teatteriesitysten tekemisest\u00e4, mutta alkoi etsi\u00e4 uusia keinoja kokeilujensa tuomiseksi useampien ihmisten ulottuville. H\u00e4nen toimintaansa on kuvattu ty\u00f6pajan ja harjoitusten v\u00e4limuodoksi. Se tapahtui syrj\u00e4isiss\u00e4 paikoissa, pieniss\u00e4 kyliss\u00e4 kaukana muusta asutuksesta. Tarkoituksena oli toteuttaa juhlan (<em>\u015awi\u0119to<\/em>) ajatusta vet\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 pois arkip\u00e4iv\u00e4n sosiaalisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja rutiineista sek\u00e4 ajallisesti ett\u00e4 paikallisesti. Tapahtumat seurasivat toisiaan, ja eri toiminnot sekoittuivat kesken\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaiseksi virtaavaksi dramaturgiaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Parateatterin avulla Grotowski pyrki asteittain muuttamaan kulttuuria, h\u00e4ivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sosiaalisia rooleja, tunnistamaan yleisinhimillisi\u00e4 ulottuvuuksia sek\u00e4 kokemaan ihmisen ja luonnon v\u00e4lisi\u00e4 kohtaamisia. Osallistujia sitoivat tietyt k\u00e4ytt\u00e4ytymiss\u00e4\u00e4nn\u00f6t, kuten pid\u00e4tt\u00e4ytyminen alkoholin ja huumeiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 seksuaalisesta kanssak\u00e4ymisest\u00e4 toistensa kanssa. He kutsuivat toisiaan etunimill\u00e4 ja puhuivat vain, kun se oli ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaksivaiheisessa ty\u00f6pajassa osa ryhm\u00e4\u00e4 saapui ensin paikalle tekem\u00e4\u00e4n valmisteluja. He muokkasivat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, kaatoivat puita, kaivoivat ojia, sek\u00e4 suunnittelivat muun ryhm\u00e4n kanssa toteutettavaa yhteist\u00e4 toimintaa. Ohjelmaan kuului leikillisi\u00e4 aktiviteetteja, joiden tarkoitus murtaa j\u00e4\u00e4t\u00e4, luoda turvallisuuden tunnetta ja rikkoa normaalia, arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 olemisen tapaa. Osallistujat muun muassa meloivat joella, tanssivat nuotion ymp\u00e4rill\u00e4, kieriv\u00e4t mudassa, kaivoivat maata, hyppiv\u00e4t korkealle pingotettuun verkkoon, \u201duivat\u201d viljapellossa ja tervehtiv\u00e4t nousevaa aurinkoa. Tavoitteena oli luoda kohtaamisia luonnon, toisten ihmisten ja erilaisten elementtien kanssa.<\/p>\n\n\n\n<h2>Alkul\u00e4hteiden teatteri<\/h2>\n\n\n\n<p>Vuoden 1976 j\u00e4lkeen Grotowski alkoi irrottautua parateatterista ja palasi sulkeutuneempaan toimintaan k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Alkul\u00e4hteiden teatterin projektin. Alkul\u00e4hde tarkoitti jotain, joka oli yhteist\u00e4 kaikille ihmisille syntym\u00e4st\u00e4 alkaen, mutta jonka kokemus oli menetetty l\u00e4nsimaisessa sivilisaatiossa. Alkul\u00e4hteiden teatterissa yritettiin tavoittaa t\u00e4m\u00e4 kaikkia eroavaisuuksia edelt\u00e4v\u00e4 ykseys. Yksil\u00f6llisyyden ja hetkellisyyden rajat tuli ylitt\u00e4\u00e4, ihminen tuli liitt\u00e4\u00e4 osaksi luontoa, havainnot ja kokemukset tuli vapauttaa kulttuurisista ennakko-oletuksista niin ruumiin kuin ajattelun suhteen.<\/p>\n\n\n\n<p>Ryhm\u00e4 matkusti maihin, miss\u00e4 draamallisten ja esityksellisten alkul\u00e4hdetekniikoiden uskottiin olevan yh\u00e4 voimissaan. Grotowski vieraili mm. Nigeriassa, Meksikossa, Intiassa ja Haitilla, miss\u00e4 osallistui voodoorituaaliin. Projektin osallistujat eristiv\u00e4t tekniikoita alkuper\u00e4isist\u00e4 yhteyksist\u00e4\u00e4n ja opettivat niit\u00e4 toisista kulttuureista tuleville henkil\u00f6ille. Siten he kokeilivat, mik\u00e4 oli sosiaalisesti ehdollistunutta. Matkojen tuloksena l\u00f6ytyneit\u00e4 tekniikoita oli mm. juokseminen mets\u00e4n l\u00e4pi silm\u00e4t sidottuina sek\u00e4 erityiset k\u00e4velemisen ja liikkumisen tavat, jotka tehtiin suurella tarkkuudella. Grotowski korosti moneen otteeseen, ett\u00e4 n\u00e4iden kokeilujen tavoitteena ei ollut kulttuurien synteesi, vaan eroavaisuuksia edelt\u00e4vien elementtien l\u00f6yt\u00e4minen. Paavolainen kuvaa Alkul\u00e4hteit\u00e4 universaaleiksi teoiksi ja olemisen tavoiksi, joita voi harjoittaa kontekstista riippumatta. Yksil\u00f6llinen ja kollektiivinen osuivat niiss\u00e4 yhteen samassa pisteess\u00e4. (Paavolainen 2006, 294)<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1982 Grotowski muutti Yhdysvaltoihin palaamatta en\u00e4\u00e4 koskaan pysyv\u00e4sti Puolaan. H\u00e4n sai avok\u00e4tisen rahoituksen <em>Objektiivinen draama<\/em> -nimiselle ohjelmalle Irvinen yliopistosta Kaliforniassa. Sit\u00e4 varten rakennettiin puinen jurtta er\u00e4maan laidalle, koska Grotowski halusi ty\u00f6skennell\u00e4 asumattomalla alueella. Ohjelman tavoitteena oli erist\u00e4\u00e4 muinaisten rituaalien elementtej\u00e4 sek\u00e4 tutkia niiden t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4, objektiivista, uskonnollisista tai symbolisista merkityksist\u00e4 riippumatonta vaikutusta osallistujiin. Eri kulttuureista tulevien rituaalinharjoittajien piti kokoontua Irvineen puolen vuoden ajaksi kouluttamaan osallistujia, mutta aie ei t\u00e4ysin toteutunut.<\/p>\n\n\n\n<p>Grotowskin viimeinen tukikohta oli pieness\u00e4 Pontederan kyl\u00e4ss\u00e4 Italiassa, minne h\u00e4n vuonna 1986 perusti ulkopuolisilta suljetun, tarkasti kontrolloidun ty\u00f6keskuksen (Centro di Lavoro di Jerzy Grotowski) yhdess\u00e4 Thomas Richardsin kanssa. Se toimii edelleen Richardsin johdolla, vuodesta 1996 l\u00e4htien nimell\u00e4 Workcenter of Jerzy Grotowski and Thomas Richards.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Puolalaista Jerzy Grotowskia (1933\u20131999) on luonnehdittu profeetan kaltaiseksi hahmoksi. H\u00e4nen ajattelunsa on ollut eritt\u00e4in vaikutusvaltaista, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[19],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1334"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1334"}],"version-history":[{"count":29,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1334\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5383,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1334\/revisions\/5383"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1334"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1334"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1334"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}