{"id":1399,"date":"2018-01-31T12:33:51","date_gmt":"2018-01-31T10:33:51","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=1399"},"modified":"2025-10-27T14:57:09","modified_gmt":"2025-10-27T12:57:09","slug":"5-1-wassily-kandinskyn-taideteoria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/5-1-wassily-kandinskyn-taideteoria\/","title":{"rendered":"5.1 Wassily Kandinskyn taideteoria"},"content":{"rendered":"\n

Ven\u00e4l\u00e4isen taidemaalarin Wassily Kandinskyn (1866\u20131944) teorioiden kaikuja voi tunnistaa l\u00e4hes jokaisen historiallisen avantgardistin ajattelussa. H\u00e4n pyrki ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sommittelun yleisp\u00e4tevi\u00e4 periaatteita tutkimalla kuvan yksinkertaisimpia elementtej\u00e4 ja niiden keskin\u00e4isen vuorovaikutuksen lakeja. H\u00e4nen ajattelunsa laajeni koskemaan kaikkia taidemuotoja ja n\u00e4kyi mm. Bauhaus-koulun opetuksissa.<\/p>\n\n\n\n

Kandinsky l\u00e4hti siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki taide perustui yhteiseen henkiseen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, joka oli per\u00e4isin kosmisesta hengest\u00e4 ja puhutteli suoraan ihmisen sielua. T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6 aineellistui kussakin taidemuodossa sille ominaisella tavalla, mutta aistien v\u00e4linen synestesia osoitti, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli sama ilmi\u00f6. Kun ihminen yhdisti tietyn v\u00e4rin tiettyyn \u00e4\u00e4neen, ne molemmat koskettivat samaa sis\u00e4ist\u00e4 \u201dsointia\u201d (Klang<\/em>) sielussa. T\u00e4h\u00e4n perustui kokonaistaideteos. Taiteilijan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sointi ja aiheuttaa v\u00e4r\u00e4htelyj\u00e4 katsojan sielussa. Maalatessa ei tullut mietti\u00e4, oliko jokin ilmaisu \u201doikein\u201d tai \u201dv\u00e4\u00e4rin\u201d, vaan kuinka sis\u00e4inen sointi paljastui tai k\u00e4tkeytyi teoksessa. Kandinsky kritisoi Wagnerin k\u00e4sityst\u00e4 kokonaistaideteoksesta ulkokohtaiseksi, koska siin\u00e4 eri taidemuotojen oletettiin vahvistavan tai kuvittavan toistensa ilmaisua. Ulkoiset ilmiasut voisivat olla kesken\u00e4\u00e4n ristiriidassakin, jos niill\u00e4 olisi henkisen sis\u00e4ll\u00f6n varaan rakentuva yhteys. Itse asiassa, ne saattaisivat silloin koskettaa sielua jopa tehokkaammin, koska n\u00e4enn\u00e4isen samankaltaisuuden puuttuessa sis\u00e4inen sointi korostuisi. (Kandinsky 1981; 1955)<\/p>\n\n\n\n

Kandinsky suhtautui maalauksen pintaan, kuin se olisi ollut n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, jolla eriluonteiset elementit liikkuvat suhteessa toisiinsa. Niiden v\u00e4lille syntyi j\u00e4nnitteit\u00e4 ja vastakohtaisuuksia, er\u00e4\u00e4nlaista draamaa. Kirjoituksissaan h\u00e4n k\u00e4vi systemaattisesti l\u00e4pi kuvan alkutekij\u00f6it\u00e4 ja niiden yhdistelmist\u00e4 syntyvi\u00e4 merkityksi\u00e4. H\u00e4n halusi maalaustaiteen kehittyv\u00e4n puhtaan abstrakteiksi sommitelmiksi, jotka musiikin tavoin toteutuisivat omien lakiensa mukaan esitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tai rakentumatta mink\u00e4\u00e4n toisen varaan. Kandinsky korosti useaan otteeseen, ett\u00e4 taiteessa \u201dteoria ei koskaan kulje edell\u00e4 eik\u00e4 koskaan ved\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 per\u00e4ss\u00e4\u00e4n vaan p\u00e4invastoin.\u201d Ymm\u00e4rt\u00e4minen merkitsi intuitiivista oivallusta ja tunnetta pikemmin kuin rationaalista p\u00e4\u00e4ttely\u00e4. Sielua ei voinut luoda keinotekoisesti eik\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 teorian avulla \u201djollei tunne sit\u00e4 \u00e4kkiarvaamatta luomukseen henk\u00e4ise.\u201d (Kandinsky 1981, 77)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kandinskyn v\u00e4riteoriaa. (Whitford 1984, 105, kuva 74)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maalauksellisen sommitelman rakentamiseen oli Kandinskyn mukaan kaksi v\u00e4linett\u00e4, v\u00e4ri ja muoto. Molemmilla oli omat sis\u00e4iset sointinsa, ja jokaisen v\u00e4rin ominaisluonnetta vastasi tietty muoto. Keltainen oli keskipakoinen, katsojaa kohti tuleva v\u00e4ri, sininen taas keskihakuinen ja katsojasta poisp\u00e4in suuntautuva. Viile\u00e4ss\u00e4 keltaisessa oli mielipuolisuutta, sinisess\u00e4 taas syvenemiskyky\u00e4, joka her\u00e4tti kaipuun ylimaalliseen. Sekoittuessaan kesken\u00e4\u00e4n sinisen ja keltaisen vastakohtaisuudet kumosivat toisensa. Vihre\u00e4ss\u00e4 oli rauhaa, silt\u00e4 puuttui liike ja se vaikutti passivoivasti. V\u00e4ri ja muoto korostivat tai vaimensivat toistensa vaikutusta. Ter\u00e4v\u00e4t v\u00e4rit soivat voimakkaammin ter\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa, py\u00f6re\u00e4t muodot voimistivat syvenem\u00e4\u00e4n taipuvaisia v\u00e4rej\u00e4. P\u00e4\u00e4v\u00e4rit, sininen, punainen ja keltainen vastasivat suoraan perusmuotoja, ympyr\u00e4\u00e4, neli\u00f6t\u00e4 ja kolmiota. <\/p>\n\n\n\n

Kandinskyn yst\u00e4v\u00e4 ja kollega Oskar Schlemmer kertoo, kuinka teoriaa testattiin Bauhaus-koulussa:<\/p>\n\n\n\n

Kandinsky teetti jokin aika sitten kyselyn. Paperinpalalla oli ympyr\u00e4, neli\u00f6 ja kolmio, ja meid\u00e4n piti yhdist\u00e4\u00e4 niihin punainen, sininen ja keltainen v\u00e4ri. (\u2026) Yhteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli: ympyr\u00e4 sininen, neli\u00f6 punainen, kolmio keltainen, en tied\u00e4 kuinka monella \u00e4\u00e4nell\u00e4. Kaikki asiantuntijat olivat yht\u00e4 mielt\u00e4 keltaisesta kolmiosta, mutta eiv\u00e4t muista. Vaistomaisesti min\u00e4 aina tein ympyr\u00e4st\u00e4 punaisen ja neli\u00f6st\u00e4 sinisen. En ole ihan varma Kandinskyn selityksest\u00e4, mutta se menee jotenkin n\u00e4in: ympyr\u00e4 on kosminen, absorboiva, feminiininen, py\u00f6re\u00e4; neli\u00f6 on aktiivinen, maskuliininen. Minun vastakkaiset p\u00e4\u00e4telm\u00e4ni: punainen py\u00f6re\u00e4 pinta (tai pallo) esiintyy aktiivisesti luonnossa: punainen aurinko, punainen omena, punaviinin punainen pinta lasissa. Neli\u00f6 ei esiinny luonnossa, se on abstrakti tai metafyysinen, mihin sininen on sopiva v\u00e4ri. <\/p>(Kirje Otto Meyerille 3.1.1926. Schlemmer 1972\/1958, 188.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Schlemmer ja Kandinsky eiv\u00e4t koskaan p\u00e4\u00e4sseet yksimielisyyteen neli\u00f6n ja ympyr\u00e4n v\u00e4reist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kandinsky tutki my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6sommittelua. H\u00e4n kirjoitti aiheesta esseen ja julkaisi sen jatkona k\u00e4sikirjoituksen Der Gelbe Klang<\/em> (Keltainen sointi<\/em>, Kandinsky 1914, 103\u2013131) Visuaalinen n\u00e4ytelm\u00e4 koostui kuudesta kuvasta, joissa esiintyi viisi j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4, ep\u00e4selvi\u00e4 olentoja, tenori, lapsi, mies, ihmisi\u00e4 v\u00e4ljiss\u00e4 vaatteissa, ihmisi\u00e4 trikoissa sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takana oleva kuoro. Teosta ei esitetty Kandinskyn elinaikana, mutta k\u00e4sikirjoituksen pohjalta on tehty nykyaikana useita esityksi\u00e4, joiden videotallenteita l\u00f6yt\u00e4\u00e4 verkosta. Kandinsky suunnitteli my\u00f6s vihre\u00e4\u00e4, mustavalkoista ja violettia sointia, jotka kaikki perustuisivat musiikin, kuvan ja liikkeen synesteettiseen vuorovaikutukseen.<\/p>\n\n\n\n

Kandinskyn n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teos Keltainen sointi<\/em> alkoi seuraavalla tavalla:<\/summary>\n
\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n tulee olla mahdollisimman syv\u00e4. Aivan kaukana leve\u00e4 vihre\u00e4 kumpu. Kummun takana sile\u00e4, matta, sininen, aika syv\u00e4n v\u00e4rinen esirippu. Pian alkaa musiikki, ensin korkealta. Sitten se v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja nopeasti siirtyy matalalle. Samaan aikaan tausta muuttuu tummansiniseksi ja siihen tulee mustia, leveit\u00e4 raitoja. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takana kuoron \u00e4\u00e4ni kuuluu ilman sanoja, ilman tunnetta puisena ja mekaanisena. Kuorolaulun lopuksi yleinen tauko: ei liikett\u00e4, ei sointuja. Sitten pimeys. My\u00f6hemmin sama n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 valaistaan. Oikealta ja vasemmalta ty\u00f6nnet\u00e4\u00e4n esiin viisi r\u00e4ike\u00e4nkeltaista j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4. Ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t seisomaan aivan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosaan vierekk\u00e4in \u2013 niiden hartiat ovat osittain kohotetut, osittain vaipuneet, niiden erityisen keltaiset kasvot ovat ep\u00e4selv\u00e4t. Ne k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t hitaasti p\u00e4\u00e4ns\u00e4 toisiaan kohti ja tekev\u00e4t yksinkertaisia liikkeit\u00e4 k\u00e4sivarsillaan. Musiikki tulee t\u00e4sm\u00e4llisemm\u00e4ksi. Pian sen j\u00e4lkeen tulee j\u00e4ttil\u00e4isten eritt\u00e4in syv\u00e4 sanaton laulu kuuluvaksi, ja j\u00e4ttil\u00e4iset l\u00e4hestyv\u00e4t eritt\u00e4in hitaasti ramppia. Vasemmalta ja oikealta lent\u00e4\u00e4 nopeasti punaisia ep\u00e4selvi\u00e4 olentoja, jotka hieman muistuttavat lintuja, joilla on suuret p\u00e4\u00e4t, jotka kaukaisesti muistuttavat inhimillist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 lento heijastuu musiikissa. (Kandinsky 1914, 121)<\/p>\n\n\n\n<\/div><\/details>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ven\u00e4l\u00e4isen taidemaalarin Wassily Kandinskyn (1866\u20131944) teorioiden kaikuja voi tunnistaa l\u00e4hes jokaisen historiallisen avantgardistin ajattelussa. H\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[19],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1399"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1399"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1399\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5374,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1399\/revisions\/5374"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1399"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1399"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1399"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}