{"id":14,"date":"2020-10-02T12:21:31","date_gmt":"2020-10-02T09:21:31","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=14"},"modified":"2021-12-15T12:17:53","modified_gmt":"2021-12-15T10:17:53","slug":"7-1600-luku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/7-1600-luku\/","title":{"rendered":"7 1600-luku, barokkin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n riemukulku"},"content":{"rendered":"\n

Martin Lutherin teesit vuona 1517 nostattivat laajan reformaation aallon. Katolinen kirkko vastasi siihen kutsumalla koolle Trenton kirkolliskokouksen (1545\u20131563). Siell\u00e4 muotoiltiin katolisen vastauskonpuhdistuksen oppij\u00e4rjestelm\u00e4, nykyisen katolilaisuuden perusta. Kirkolliskokouksella oli merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia my\u00f6s taiteiden kehittymiselle. Esimerkiksi kirkollisen kuvataiteen haluttiin ilment\u00e4v\u00e4n tarkkaan kirkon n\u00e4kemyksi\u00e4 uskonnollisista teksteist\u00e4 liiallista aistillisuutta v\u00e4ltellen. Trenton kirkolliskokousta voikin pit\u00e4\u00e4 Italian renessanssin p\u00e4\u00e4tepisteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Taiteen teht\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4riteltiin opettavaisuus ja n\u00e4in kehittyi retorinen, puhutteleva taide. Sen tuli toisaalta vakuuttaa katsoja ja toisaalta opettaa h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mielikuvitusta ihmeiden tajuamiseen eli mielt\u00e4m\u00e4\u00e4n ei-todellinen todelliseksi (Bergstr\u00f6m 2015b, 227). Renessanssin pyrkimys kirkkauteen ja harmoniaan sai v\u00e4isty\u00e4 voimakkaampien efektien ja korostuneen teatraalisuuden tielt\u00e4. Taiteen tuli vakuuttaa. Aatteet kiteytyiv\u00e4t uudessa taidetyyliss\u00e4, jota 1700-luvulta alkaen on kutsuttu barokiksi. Termi viittaa ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen helmeen.<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehtuurissa hyl\u00e4ttiin antiikin pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmien orjallinen toisto. Klassisia aiheita kyll\u00e4 k\u00e4ytettiin, mutta niit\u00e4 rohkeasti soveltaen. Arkkitehtuurin keinovalikoimaan ilmestyiv\u00e4t muun muassa kuperat ja koverat muodot, taivutetut tai katkotut kaaret sek\u00e4 spiraalimaiset pylv\u00e4\u00e4t. Barokin synnyinsija oli nimenomaan Rooma, katolisen maailman keskus. Rooman barokin pioneeri ja ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin taiteilija oli kuvanveist\u00e4j\u00e4\u2013arkkitehti\u2013maalari Gian Lorenzo Bernini (1598\u20131680). H\u00e4nen luomuksiaan on muun muassa Pietarin kirkon edess\u00e4 avautuva aukio. Sen keskeinen elementti ovat pylv\u00e4sgalleriat, jotka levitt\u00e4ytyv\u00e4t kirkon julkisivusta aukion ymp\u00e4rille. Ratkaisu viittaa katolisen kirkon aatteiden mukaan kirkon avoimeen syliin. Berninin ansiosta Rooman keskusta muuttui teatraalisten eleiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ksi: kadut ja aukiot muodostavat dramaattisia reittej\u00e4, joiden huipennuksia olivat esimerkiksi n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suihkul\u00e4hdeaukiot ja obeliskit.<\/p>\n\n\n\n

Kuvaava esimerkki barokkitaiteen teatterinomaisuudesta on Berninin Cornaro-kappeli Roomassa. Kappelin alttarille on pystytetty marmoriveistos. Se esitt\u00e4\u00e4 syvist\u00e4 hurmostiloistaan tunnettua \u00c1vilan Pyh\u00e4\u00e4 Teresaa, joka ekstaasissaan leijuu pilvell\u00e4 enkelin osoittaessa h\u00e4nt\u00e4 kultanuolella syd\u00e4meen. Alttari on reunustettu voimakkain kehyksin, mik\u00e4 tuo mieleen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon<\/a>. K\u00e4tketyist\u00e4 ikkunoista tulvehtiva valo ja kappelin sivustoille kuvatut, ik\u00e4\u00e4n kuin aitioissa istuvat katsojat korostavat tapahtuman teatterimaisuutta. Kokonaisuuden kruunaa kappelin katon maalaus, joka aukeaa illusorisesti taivaisiin. Kappelissa arkkitehtuuri, kuvanveisto ja maalaustaide yhdistyv\u00e4t barokille tyypillisell\u00e4 superteatraalisella tavalla. Kuvatilan rikkominen ja katsojan osallistaminen ovatkin barokin taiteen tunnuspiirteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Berninin marmoriveistos Pyh\u00e4n Teresan Hurmio<\/em> 1600-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 on kuin teatteriesitys pienell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, jota valaisevat katsojilta k\u00e4tketyt yl\u00e4ikkunat. Coronaro-kappeli, Rooma Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Barokin taiteen teatraalisten pyrkimysten voi n\u00e4hd\u00e4 kiteytyv\u00e4n my\u00f6h\u00e4isbarokin jesuiittamaalari Andea Pozzon (1642\u20131709) h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kattomaalauksessa \u201dPyh\u00e4n Ignazion kunnia\u201d. T\u00e4m\u00e4 jesuiittaj\u00e4rjest\u00f6n maailmanlaajuista levi\u00e4mist\u00e4 kuvaava, ik\u00e4\u00e4n kuin korkeimmille taivastasoille ylt\u00e4v\u00e4 n\u00e4kym\u00e4 imaisee katsojan mukaansa. Katsojan on l\u00e4hes mahdotonta tajuta, ett\u00e4 maalaus on toteutettu tasaiselle kattopinnalle eik\u00e4 suinkaan korkeaan kupoliin. Maalauksessa on hy\u00f6dynnetty paitsi ruudukon avulla kattoon luotua keskeisperspektiivi\u00e4 my\u00f6s v\u00e4ris\u00e4vyjen vaihdoksin toteutettua niin sanottua ilmaperspektiivi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 keinot ovat juuri niit\u00e4, joita alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s barokin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 loihtimaan h\u00e4ik\u00e4isevi\u00e4 n\u00e4kyj\u00e4 ja visuaalisia silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6temppuja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Adrea Pozzon kattomaalaus Pyh\u00e4n Ignazion loisto<\/em> 1690-luvulta hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaikki perspektiivin keinot loihtiessaan t\u00e4ysin tasaiselle kattopinnalle taivaisiin aukenevan n\u00e4kym\u00e4n. Aivan kuten barokkin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 maalaus edellytt\u00e4\u00e4 tarkkaan m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 katsomispistett\u00e4, jotta perspektiivin illuusio toteutuisi t\u00e4ydellisen\u00e4. Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Katolisen kirkon ekspansion ja kiihkoisan k\u00e4\u00e4nnytysty\u00f6n ansiosta barokki levisi kansainv\u00e4lisesti hyvin laajalle: Se v\u00e4ritti Espanjan taidetta, se levisi saksalaisen kielialueen katolisille alueille sek\u00e4 my\u00f6s V\u00e4li- ja Etel\u00e4-Amerikkaan ja aina Aasiaan asti. Joka puolella barokki sai omia tyylillisi\u00e4 erityispiirteit\u00e4\u00e4n. Barokista tuli my\u00f6s yksivaltiuden tyyli, kuten Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja my\u00f6s Ranskassa, miss\u00e4 kehittyi hillitympi, renessanssin ihanteita kunnioittava barokkiklassismi. My\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 yh\u00e4 mutkikkaampine laitteistoineen seurasi kehityksen per\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hes kaikkialle, minne barokki levisi.<\/p>\n\n\n\n

Vastauskonpuhdistuksen t\u00e4rkein vaikutus teatterin kehitykselle oli se, ett\u00e4 kansankieliset uskonnolliset draamat kiellettiin. Se j\u00e4tti kansanteatterin puolelle tyhji\u00f6n, jonka commedia dell\u2019arte<\/em> tuli t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Commedia dell\u2019arten<\/em> juurethan olivat Italian eri alueiden paikallisperinteiss\u00e4, mutta juuri Trenton kirkolliskokouksen ajoilta ovat s\u00e4ilyneet ensimm\u00e4iset kirjalliset maininnat siit\u00e4. Samalla on s\u00e4ilynyt my\u00f6s ensimm\u00e4isen tunnetun naisn\u00e4yttelij\u00e4n nimi. Hovin ja oppineiden teatterimuodot puolestaan jatkoivat niill\u00e4 linjoilla, jotka renessanssin aikana vakiintuivat. Aiheista suosituimpia olivat antiikin mytologiaa ja historiaa sivuavat tarinat. My\u00f6h\u00e4isrenessanssin intermezzot s\u00e4ilyttiv\u00e4t suosionsa, ja 1600-luvun alkupuolella ne sulautuivat osaksi uutta taidemuotoa, oopperaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Martin Lutherin teesit vuona 1517 nostattivat laajan reformaation aallon. Katolinen kirkko vastasi siihen kutsumalla koolle […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8,20,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4829,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions\/4829"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}