{"id":16,"date":"2020-10-02T12:19:04","date_gmt":"2020-10-02T09:19:04","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=16"},"modified":"2021-12-15T12:22:48","modified_gmt":"2021-12-15T10:22:48","slug":"8-1700-luku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/8-1700-luku\/","title":{"rendered":"8 1700-luku, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikan uusia suuntauksia"},"content":{"rendered":"\n

Espanjan perimyssodan ja Turkkia vastaan k\u00e4ytyjen sotien seurauksena Habsburgien It\u00e4valta nousi Euroopan mahtivaltioksi. Poliittisista takaiskuistaan huolimatta Ranska kuitenkin s\u00e4ilytti asemansa kulttuurisena mahtina. Taidehistoriallisista tyylikausista 1700-luvulla oli vallalla kaksi hyvinkin vastakkaista suuntausta: rokokoo ja uusklassismi. Rokokoolla tarkoitetaan Ranskassa Ludvig XIV kuoleman j\u00e4lkeen kehittynytt\u00e4 barokin intiimimp\u00e4\u00e4 versiota. Alun perin v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4 nimitys juontuu ornamenteista, jotka oli koottu kivist\u00e4 ja simpukoista (ransk. rocaille<\/em>). Uusklassismi puolestaan k\u00e4\u00e4nsi katseensa barokista ja renessanssista takaisin suoraan antiikin kulttuuriin, josta arkeologisen tutkimuksen ja Pompeijin l\u00f6ytymisen my\u00f6t\u00e4 oli nyt saatavilla tarkempaa tietoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Carlo Bibienan lavastuksen rekonstruktio 1740-luvulta Bayreuthin barokkiteatterissa (Markgr\u00e4fliches Theater). Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rokokoo ik\u00e4\u00e4n kuin leikitellen henkev\u00f6itti barokin muotokielt\u00e4. Uusklassismi puolestaan kunnioitti kirkkautta ja j\u00e4rjestyst\u00e4. Se my\u00f6s edellytti jonkin tasoista historiallista autenttisuutta, niin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 kuin muissakin taiteissa. Rokokoo oli p\u00e4\u00e4asiassa aristokraattinen tyyli, joka levisi Ranskasta my\u00f6s Euroopan muihin hoveihin. Uusklassismin puolestaan voi n\u00e4hd\u00e4 1700-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla yleistyneen valistusaatteen rinnakkaisilmi\u00f6n\u00e4. Valistusajattelijat korostivat j\u00e4rjen ja tiedon merkityst\u00e4. N\u00e4in valistus kiihdytti my\u00f6s kriittist\u00e4 yhteiskunnallista ajattelua, mik\u00e4 toimi katalysaattorina 1700-luvun loppupuolen vallankumouksille Amerikassa ja Ranskassa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
1750-luvulta per\u00e4isin oleva, mutta 1950-luvulla sodan tuhojen j\u00e4lkeen rekonstruoidussa Cuvilli\u00e9s Theaterissa M\u00fcncheniss\u00e4 on yksi hienoimpia rokokooajan katsomoita. Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Uusklassismi eli antiikin Kreikan ja Rooman taiteisiin viittaaminen tuli 1700-luvulla keskeiseksi taiteiden tyylisuunnaksi. Sen taustalla vaikuttivat paitsi vastarinta barokin ja rokokoon huikentelevaisia tyylej\u00e4 kohtaan, my\u00f6s uusi tieto antiikin arkkitehtuurista ja kuvataiteista, jota oli saatu 1700-luvun alkupuolella muun muassa Vesuviuksen tulivuoren purkauksessa laavaan hautautuneiden Pompeijin ja Herculaneumin kaupunkien kaivauksissa. Kuvassa Richard Crenvillen ja William Kentin suunnittelema Sopusoinnun ja Voiton temppeli<\/em> Englannissa Buckinghamshiressa 1740-luvun lopusta. Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
1700-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen, kun yl\u00e4luokan Euroopan n\u00e4ht\u00e4vyyksien kiertomatkan idea \u2013 Grand Tour<\/em> \u2013 oli yleistynyt, syntyi uusi esteettinen k\u00e4site ja kategoria, pittoreski eli kuvauksellinen. Huomio suuntautui maalauksellisiin raunioihin ja maalaiskyliin, joiden etualalle kuvattiin usein realistisia yksityiskohtia. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 siirtyi my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuviin. Kuvassa Hubert Robertin maalaus Dianan temppeli Nimes\u2019\u00e4<\/em> vuodelta 1771. Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Italia s\u00e4ilytti asemansa oopperakulttuurin l\u00e4hteen\u00e4, vaikka Wien kohosikin Euroopan t\u00e4rkeimm\u00e4ksi oopperakeskukseksi. My\u00f6s pohjoisessa Euroopassa italia s\u00e4ilyi oopperan hallitsevana kielen\u00e4. Italiassa kehitetty n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyyppi vakiintui kaikkialla, minne ooppera levisi, ja t\u00e4rkeimm\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistojen ja lavastusten suunnittelijat olivat edelleen per\u00e4isin Italiasta. He levittiv\u00e4t my\u00f6h\u00e4isbarokin estetiikkaa Euroopan oopperan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille. Ranskasta, miss\u00e4 italialainen r\u00f6nsyilev\u00e4 barokki oli saanut hillitymm\u00e4n, klassisistisen muodon, tuli puolestaan puheteatterin ja nimenomaan tragedian suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 aina 1700-luvun lopulle saakka. Klassismin my\u00f6t\u00e4 Ranskan draamakirjailijat kehittiv\u00e4t oman variaationsa Aristoteleen m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4st\u00e4 ajan, paikan ja toiminnan kolmiyhteydest\u00e4. Se puolestaan vaikutti puhen\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden kehitykseen, sill\u00e4 niilt\u00e4 ei edellytetty oopperan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden mittoja ja mutkikkaita koneistoja.<\/p>\n\n\n\n

Valistuksen my\u00f6t\u00e4 syntyi uudenlainen draamamuoto, jota kutsutaan porvarilliseksi draamaksi ja Saksassa tarkemmin porvarilliseksi murhen\u00e4ytelm\u00e4ksi (B\u00fcrgerliches Trauerspiel<\/em>). Se alkoi kehitty\u00e4 1700-luvun puoliv\u00e4lin Ranskassa, miss\u00e4 valistuksen my\u00f6t\u00e4 kolmannen s\u00e4\u00e4dyn (l\u00e4hinn\u00e4 porvarit ja talonpojat) oikeudet olivat nousseet keskustelun keski\u00f6\u00f6n. Samalla teatteri sai my\u00f6s uudenlaista yleis\u00f6\u00e4. Porvarilliset draamat sijoittuvat useimmiten intiimimpiin, kotoisampiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin kuin hovien ja aristokraattien suosimat oopperat. Sen vuoksi niiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lliset tarpeet olivat erilaiset. Porvarillinen draama kotiutui my\u00f6s Englantiin sek\u00e4 Saksan ruhtinaskuntiin, joissa her\u00e4si vastustus ranskalaisen tragedian ja ranskan kielen ylivaltaa kohtaan. Samalla Saksassa alkoi kehitty\u00e4 kansallisuusaate, jolla tuli olemaan omat seurauksensa my\u00f6s teatterin kehitykselle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Espanjan perimyssodan ja Turkkia vastaan k\u00e4ytyjen sotien seurauksena Habsburgien It\u00e4valta nousi Euroopan mahtivaltioksi. Poliittisista takaiskuistaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[9,20,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5040,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16\/revisions\/5040"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}