{"id":18,"date":"2020-10-02T11:17:05","date_gmt":"2020-10-02T08:17:05","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=18"},"modified":"2021-12-15T12:24:41","modified_gmt":"2021-12-15T10:24:41","slug":"9-1800-luku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/9-1800-luku\/","title":{"rendered":"9 1800-luku, teollistuminen ja uudet aatteet"},"content":{"rendered":"\n

Valistuksen aikana Ranskassa puhjennut kritiikki aristokratian etuoikeuksia vastaan kulminoitui 1789, kun alempien s\u00e4\u00e4tyjen vaatimus perustuslaillisesta monarkiasta radikalisoitui vallankumoukseksi. Prosessi her\u00e4tti pelkoa muissakin maissa. Se johti Ranskan vallankumoussotiin, joista ensimm\u00e4inen aalto 1792\u20131797 k\u00e4ytiin yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Ranskan sek\u00e4 toisaalta Britannian, Hollannin, Espanjan, It\u00e4vallan, Preussin ja Ven\u00e4j\u00e4n muodostaman liittokunnan v\u00e4lill\u00e4. Vuonna 1792 Ranska julistettiin tasavallaksi ja seuraavana vuonna kuningas Ludvig XVI mestattiin. Ranskassa prosessi huipentui mielivaltaiseen suureen terroriin. Kes\u00e4kuun 1793 ja hein\u00e4kuun 1794 v\u00e4lill\u00e4 annettiin yli 16 000 virallista kuolemantuomiota. Ne nieliv\u00e4t sy\u00f6vereihins\u00e4 lopulta my\u00f6s vallankumouksen johtohahmoja, kuten Maximilien de Robespierren, joka oli vastuussa terrorin k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Napoleon ylitt\u00e4\u00e4 Alpit<\/em>, Napoleonin hovimaalari Jacques-Louis Davidin vuonna 1891 maalaama idealisoitu muotokuva. Mus\u00e9e Nationale du Ch\u00e2teau de Malmaison Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Napoleonin valtaantulo 1799 palautti hallintoon j\u00e4rjestyksen. Napoleonista tuli hetkeksi yleiseurooppalainen kulttihahmo. H\u00e4nen koettiin ruumiillistavan laajalti her\u00e4nneen vapausaatteen, joka heijastui vahvasti my\u00f6s taiteisiin, niin kirjallisuuteen, musiikkiin, kuvataiteisiin kuin teatteriinkin. Vuonna 1804 Napoleon kuitenkin kruunautti itsens\u00e4 keisariksi ja seuraavien vajaan kymmenen vuoden aikana h\u00e4n otti valtaansa suurimman osan Euroopasta. Sodat ajoivat Euroopan sekasortoon, taloudelliseen taantumaan ja vallankumousten hy\u00f6kyyn. Samalla my\u00f6s esimerkiksi saksalainen kansallistunne her\u00e4si ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ranskalaisten invaasion vastustamisessa.<\/p>\n\n\n\n

Wienin kongressissa 1814\u20131815 Euroopan suurvallat ja Napoleonin sotien voittajamaat Preussi, It\u00e4valta-Unkari ja Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunta pyrkiv\u00e4t takaamaan rauhan ja m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n voimatasapainon uudelleen Euroopassa vahvimpien maiden ehdoilla. Se tarkoitti restauraatiota, jossa vanha konservatiivinen eliitti pyrki palauttamaan j\u00e4rjestyksen Ranskan vallankumousta edelt\u00e4neisiin muotoihin. Se ei kuitenkaan ollut en\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 vaihtoehto. Tasavaltalaiset aatteet kansalaisoikeuksien, sananvapauden ja emansipaation vaateiden my\u00f6t\u00e4 olivat tulleet j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen Eurooppaan. Liberaalit oppositioliikkeet ymp\u00e4ri mannerta pyrkiv\u00e4t taistelemaan taantumusta vastaan, mink\u00e4 vuoksi vallankumoukselliset j\u00e4nnitteet leimasivat vuosisadan alkupuolta. Sen lis\u00e4ksi jo ennen Ranskan vallankumousta alkanut niin sanottu ensimm\u00e4inen teollinen vallankumous elpyi uudelleen kaaosten vuosikymmenten j\u00e4lkeen. Se tuli muuttamaan Euroopan historian lopullisesti. Nopea v\u00e4est\u00f6n ja teollisuuden kasvu rikastutti yritt\u00e4ji\u00e4, mutta samalla murros kiihdytti maaltapakoa ja edesauttoi uudenlaisen kaupunkik\u00f6yh\u00e4list\u00f6n synty\u00e4. T\u00e4m\u00e4n murroksen seurauksena syntyi uudenlaisia yhteiskuntarakenteita. Suurkaupungit syntyiv\u00e4t 1800-luvun alussa, kun Lontoo kasvoi miljoonakaupungiksi ja Pariisin v\u00e4kiluku oli l\u00e4hes 700 000.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Lontoon slummeja, Gustave Dor\u00e9n grafiikanlehti 1870-luvulta. Biblioth\u00e8que Nationale, Pariisi (Illustrated History of Europe<\/em> 1992, 297)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kasvava teollisuus vaati yh\u00e4 enemm\u00e4n raaka-aineita, joita alettiin hankkia siirtomaista. Siirtomaiden valtaaminen ja riist\u00e4minen lis\u00e4\u00e4ntyi vuosisadan kuluessa. 1800-luvun loppupuolella, Euroopan imperialismin huippukautena, l\u00e4hes 80% maapallon asutetusta pinta-alasta oli l\u00e4nsimaisten suurvaltojen hallinnassa. Esimerkiksi Englannissa samalla kun parlamentin lakiuudistukset vahvistivat uusien vaurastuneiden luokkien omistusoikeuksia, alimmat yhteiskuntaluokat eliv\u00e4t suurkaupunkien slummeissa kurjuudessa. Yhteiskuntatieteilij\u00e4 Friedrich Engelsin (1820\u20131895) tarkat analyysit Englannin sosiaalisesta muutoksesta ja Manchesterin ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n elinolosuhteista 1840-luvulla loivat perustan Karl Marxin (1818\u20131883) tieteellisen sosialismin teorialle, jossa h\u00e4n kauaskantoisesti anylysoi vallitsevaa yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan poliittinen kartta muuttui 1800-luvun loppupuolella viel\u00e4 Italian yhdistymisen, Ranskan\u2013Saksan sodan ja Saksan keisarikunnan syntymisen my\u00f6t\u00e4. Kaikki n\u00e4m\u00e4 yhteiskunnalliset ja poliittiset mullistukset heijastuivat my\u00f6s taiteisiin. Vapausaate oli pitk\u00e4lti 1800-luvun vallankumousten v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4n alkupuolen taiteen kantava teema, johon yhdistyi viel\u00e4 Napoleonin sotien eri puolilla Eurooppaa kirvoittama kansallisuusaate. Imperialismi puolestaan her\u00e4tti kasvavan kiinnostuksen Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin, kuten L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n, Intiaan, Kiinaan ja my\u00f6hemmin my\u00f6s Japaniin. T\u00e4m\u00e4 orientalismina tunnettu ilmi\u00f6 heijastui vahvasti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6illekin, joille ilmestyi yh\u00e4 useammin satumaisia aasialaisaiheisia fantasioita ja n\u00e4kymi\u00e4. Suurkaupunkien r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4inen kasvu puolestaan toi teatterille uutta yleis\u00f6\u00e4, mik\u00e4 johti populaarimuotojen, erityisesti melodraaman suureen suosioon. Yhteiskunnan uudenlainen kahtiajakautuminen heijastui taiteisiin muun muassa sosiaalisen my\u00f6t\u00e4tunnon her\u00e4\u00e4misen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Vallankumousten aalto vavisutti l\u00e4hes koko Eurooppaa aina 1840-luvulle saakka. Kuvataiteessa vallankumousestetiikan pioneerity\u00f6 on Eug\u00e8ne Delacroix\u2019n maalaus 28. hein\u00e4kuuta, vapaus barrikadeilla<\/em> vuodelta 1830. Louvre, Pariisi Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Teollistuminen ei olisi ollut mahdollinen ilman monia keksint\u00f6j\u00e4, jotka tulivat nopeasti vaikuttamaan my\u00f6s ihmisten arkeen. H\u00f6yrykoneiden yleistyminen vaikutti paitsi maanviljelyn ja teollisuuden kehitykseen my\u00f6s liikenteeseen. Rautatieverkostoja alettiin rakentaa ja h\u00f6yrylaivat nopeuttivat ratkaisevasti merenkulkua. H\u00f6yryvoima valjastettiin pian my\u00f6s teatterin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja nopeutuneet liikenneyhteydet puolestaan mahdollistivat t\u00e4htin\u00e4yttelij\u00f6iden ja kokonaisten teatteri- ja oopperaryhmien kansainv\u00e4liset kiertueet.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s tiedonv\u00e4litys nopeutui, kun 1800-luvun puolenv\u00e4lin tienoilla lenn\u00e4tin yleistyi. Painokoneiden kehittyess\u00e4 sanomalehdist\u00f6 kasvoi ja tavoitti yh\u00e4 laajempia kansanosia. Lehtikuvat tehtiin viel\u00e4 erilaisin hitain graafisin tekniikoin, joten kuvataiteiden ja nimenomaan melodraamateatterin yhdeksi teht\u00e4v\u00e4ksi tuli tuoda katsojien silmien eteen lehdist\u00f6ss\u00e4 mielt\u00e4 kuohuttaneita tapahtumia, kuten luonnonkatastrofeja ja suuronnettomuuksia. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n odotettiin tuottavan yh\u00e4 enemm\u00e4n visuaalisia sensaatioita uudelle keskiluokkaistuneelle yleis\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Sankaruuden rinnalla romantiikan taiteiden keskeisi\u00e4 teemoja olivat katastrofiaiheet ja luonnonmullistukset, joissa ihmiset olivat k\u00e4rsivi\u00e4 uhreja. Th\u00e9odore G\u00e9ricaultin maalaus Medusan lautta<\/em> vuodelta 1819 kuvaa taiteilijan n\u00e4kemyst\u00e4 todellisesta haaksirikosta, jonka M\u00e9duse-niminen laiva teki Atlantilla vuonna 1816. Laivan kapteeni oli miehist\u00f6n kanssa paennut ainoalla k\u00e4ytt\u00f6kelpoisella pelastusveneell\u00e4 ja 15 matkustajaa sai selviyty\u00e4 huteralla lautalla henkens\u00e4 uhalla. Maalaus sai myrskyis\u00e4n vastaanoton ja yleis\u00f6 n\u00e4ki siin\u00e4 my\u00f6s allegorian sen hetkisest\u00e4 poliittisesta tilanteesta. Louvre, Pariisi Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Katastrofiaiheet saivat laaja suosiota my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, niin oopperoissa, baleteissa kuin my\u00f6s nimenomaan melodraamoissa. Kuvassa haaksirikkokohtaus melodraamasta The World<\/em> Lontoon Drury Lane -teatterista vuonna 1880. (Stone 2011, kansikuva)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Romantiikaksi luonnehditaan taiteellista suuntausta, joka oli vallalla 1700-luvun lopusta n. 1840-luvulle, joskin termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein laajemminkin luonnehtimaan 1800-luvun taidetta. Termin ottivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saksalaiset taiteilijat ja ajattelijat. Vaikka romantiikka liitet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n etenkin Saksaan, k\u00e4ynnistyi liike kuitenkin Englannissa. Romantiikka ilmeni eri maissa eri muotoisena. Toisinaan se valjastettiin kansallisuusaatteen palvelukseen, vaikka romantikkojen piiriss\u00e4 yksil\u00f6nvapaus koettiin kansakuntaa t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi. Taiteen aihemaailmassa huomio suuntautui pois klassismille ominaisista antiikkiaiheista ja keskittyi sen sijaan l\u00e4hihistoriaan sek\u00e4 paikallisiin kansantaruihin ja mytologioihin. Romantikot taistelivat tietoisesti akateemista, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 uusklassista tyyli\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Romantiikka oli leimallinen suuntaus erityisesti kirjallisuudessa, musiikissa ja maalaustaiteessa. Arkkitehtuurissa ja kuvanveistossa vallalla oli pitk\u00e4lti viel\u00e4 klassismi. Romantiikan voi n\u00e4hd\u00e4 vastareaktiona valistuksen ajan j\u00e4rjen palvonnalle. Romantiikka nosti keski\u00f6\u00f6n kiihke\u00e4t tunteet, voimakkaat el\u00e4mykset ja uudella tapaa koetun luonnon. Taiteilijan uskottiin ylt\u00e4v\u00e4n mielikuvituksellaan universaalisuuteen. Niinp\u00e4 taiteilijuus sai uudenlaisen, l\u00e4hes yli-inhimillisen s\u00e4dekeh\u00e4n, kuten lordi Byronin, Aleksander Pushkinin, Franz Lisztin, Niccollo Paganinin tai Richard Wagnerin esimerkit osoittavat. N\u00e4iss\u00e4 henkil\u00f6iss\u00e4 taiteilijan kuohuva ulkoinen el\u00e4m\u00e4 ja vulkaaninen luomisvoima yhdistyiv\u00e4t toisiinsa tavalla, joka ei ollut mahdollinen mennein\u00e4 vuosisatoina, jolloin taiteilija oli sidottu hovin tai kirkon palvelukseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Caspar David Friedrichin ikoniseksi muodostunut maalaus Vaeltaja sumujen yll\u00e4<\/em> vuodelta 1818 kiteytt\u00e4\u00e4 romantiikan henke\u00e4. Yksin\u00e4inen vaeltaja on kohonnut vuoren huipulle ja syventyy edess\u00e4\u00e4n avautuvaan alppimaisemaan. Ihminen meditoi luontoa, josta tulee luovan ihmisen mielen metafora. Kuvauksen maalauksellisuus, usvaisen taivaan kuvaustapa ja etualan realistinen kallio vastaavat aikakauden lavastusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Kunsthalle, Hampuri Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taiteen n\u00e4htiin korvaavan uskonnon ja kokoavan ihmiset yhteen hiljentym\u00e4\u00e4n taiteilijoiden luomien visioiden \u00e4\u00e4reen. T\u00e4m\u00e4n voi n\u00e4hd\u00e4 liittyv\u00e4n 1800-luvun vahvaan sekularisoitumis-, teknistymis- ja rationalisoitumiskehitykseen. Absoluuttisen taiteen ja taiteilijan kultti 1800-luvulla selittyy osittain vastareaktiona tieteellisen maailmankuvan nousulle ja taian katoamiselle eri el\u00e4m\u00e4nalueilta. Toinen selitys liittyy raadollisemmin taiteilijan ep\u00e4vakaaseen asemaan modernin kapitalismin murroksessa 1800-luvun alussa. Taiteilijat stilisoivat itse\u00e4\u00e4n tietoisesti romanttisiksi, demonisiksi neroiksi erottuakseen taidemarkkinoilla, jossa kilpailtiin porvarillisen yhteiskunnan huomiosta.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen taiteen aihemaailmat muuttuivat v\u00e4hitellen. Valokuvaus loi uudenlaisen, fotorealistisen tavan hahmottaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Samaan aikaan sosiologian synty ja perinn\u00f6llisyysoppi mahdollistivat uudenlaiset tieteelliset tavat hahmottaa ihmist\u00e4 ja yhteiskuntaa. Niiden ja marxilaisuuden my\u00f6t\u00e4 huomio alkoi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 yhteiskunnallisten rakenteiden tarkkailuun, mik\u00e4 1800-luvun lopulla johti yhteiskunnallisen realismin ja naturalismin tyylisuuntien syntyyn niin kirjallisuudessa, kuvataiteessa kuin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteissakin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Valistuksen aikana Ranskassa puhjennut kritiikki aristokratian etuoikeuksia vastaan kulminoitui 1789, kun alempien s\u00e4\u00e4tyjen vaatimus perustuslaillisesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[10,20,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5041,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18\/revisions\/5041"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}