{"id":1814,"date":"2018-02-05T14:10:48","date_gmt":"2018-02-05T12:10:48","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=1814"},"modified":"2021-11-21T08:34:33","modified_gmt":"2021-11-21T06:34:33","slug":"1-1-keskeisia-kasitteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/1-1-keskeisia-kasitteita\/","title":{"rendered":"1.1 Keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ja taustaa"},"content":{"rendered":"\n

Kun tullaan kohti nykyaikaa, taiteen ja teatterin moninaisia ilmi\u00f6it\u00e4 on niputettu sellaisten nimikkeiden alle, kuten moderni, moderniteetti, modernismi, postmodernismi ja avantgarde. Sanat ovat merkitykselt\u00e4\u00e4n v\u00e4lji\u00e4 ja niill\u00e4 voidaan asiayhteydest\u00e4 riippuen tarkoittaa eri asioita. Selkeiden kategorioiden sijasta niit\u00e4 kannattaa ajatella tutkijoiden, kriitikoiden ja taiteilijoiden yrityksin\u00e4 hahmottaa aikakaudelle tyypillisi\u00e4 ajattelutapoja ja toimintamuotoja. Se, mit\u00e4 tyylipiirteit\u00e4 ja tavoitteita esimerkiksi avantgarde-termiin milloinkin liitet\u00e4\u00e4n, ja ketk\u00e4 taiteilijat sen kaanoniin valitaan, riippuu siit\u00e4, mit\u00e4 siin\u00e4 tilanteessa halutaan painottaa. Toisaalta k\u00e4sitys avantgarden luonteesta muuttuu sit\u00e4 mukaan, kun sen piiriin luettujen taiteilijoiden toimintaa tutkitaan. T\u00e4ss\u00e4 voi havaita samankaltaisen syklin kuin taiteen lajityyppien eli genrejen kohdalla: sanan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ohjaa sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6 puolestaan muuttaa sen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Siksi genret eiv\u00e4t ole pysyvi\u00e4, olemuksellisia asioita, jotka sellaisenaan l\u00f6ytyisiv\u00e4t historiasta, vaan niiden sis\u00e4ll\u00f6t ovat jatkuvan neuvottelun kohteena. (Altman 2002) Sama koskee t\u00e4ss\u00e4 oppimateriaalissa k\u00e4ytetty\u00e4 sanastoa. Taiteellisten tapahtumien lis\u00e4ksi ne kuvaavat aina my\u00f6s tutkijoiden halua l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tietynlaisia kokonaisuuksia, kehityskaaria tai eri ilmi\u00f6it\u00e4 yhdist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Modernin k\u00e4sitett\u00e4 <\/strong>on miltei mahdoton m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yksiselitteisesti. Se voi yleiskieless\u00e4 tarkoittaa yksinkertaisesti nykyaikaa tai mit\u00e4 tahansa innovatiivista vaihetta, joka muodostaa selke\u00e4n katkoksen menneeseen. Euroopan historiassa modernin aikakauden alkua on n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen sijoitettu varhaisrenessanssin ja nykyaikaisen kaupunkikulttuurin synnyn v\u00e4lille. Yhten\u00e4 tunnusmerkkin\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 korostunutta tietoisuutta k\u00e4ynniss\u00e4 olevasta kulttuurin murroksesta ja sen vaikutuksista ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Taidetta koskevissa keskusteluissa moderniutta alettiin pit\u00e4\u00e4 keskeisen\u00e4 arvona vasta 1800-luvulla. Siihen asti taideteosten oli ajateltu etsiv\u00e4n jotain ikuista ja muuttumatonta. Modernin aikakauden taiteilijan ei en\u00e4\u00e4 odotettu pit\u00e4ytyv\u00e4n perinteess\u00e4, vaan kuvaavan omaa aikaansa ja l\u00f6yt\u00e4v\u00e4n siihen tarkoitukseen soveltuvia uusia muotoja ja keinoja. <\/p>\n\n\n\n

Edellisess\u00e4 osiossa Jukka von Boehm ajoittaa modernin syntyhetken Ranskan vallankumoukseen.<\/a><\/em> Se merkitsi uudenlaista dynaamista aikak\u00e4sityst\u00e4, jonka mukaan yhteiskunnalliset utopiat olivat toteuttavissa vallankumouksen avulla. Valistusfilosofien luottamus ihmiseen rationaalisena toimijana haaksirikkoutui nopeasti vallankumousten v\u00e4kivaltaisiin k\u00e4\u00e4nteisiin, mutta fantasia maailman radikaalista muuttamisesta on jatkanut el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 l\u00e4pi modernin aikakauden ja n\u00e4kyy monissa poliittisissa liikkeiss\u00e4 ja taidesuuntauksissa.<\/p>\n\n\n\n

Modernin sukulaisk\u00e4sitteell\u00e4 moderniteetilla<\/strong> viitataan teollisen vallankumouksen ja kulutuskapitalismin aikakaudella vallinneisiin historiallisiin ja yhteiskunnallisiin ehtoihin, asenteisiin, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja maailmankuvaan. Niiden kehitys oli k\u00e4ynnistynyt 1500-luvulla tieteellisen ajattelun, teknologian, kaupank\u00e4ynnin ja siirtomaapolitiikan my\u00f6t\u00e4. 1800-luvulle tultaessa massiiviset muutokset alkoivat n\u00e4ky\u00e4 suurten eurooppalaisten kaupunkien arjessa. Uudet kulkuv\u00e4lineet ja viestint\u00e4v\u00e4lineet mullistivat kokemuksen tilasta ja ajasta. Sosiaaliset siteet rapautuivat, vanhat uskomukset romuttuivat, kulttuuri maallistui ja individualisoitui. 1800-luvun kulttuuria leimasi vahva luottamus ihmiskunnan yleiseen vaurastumiseen teknologian ja tieteen ansiosta. Toisaalta kehityksen pel\u00e4ttiin ry\u00f6st\u00e4ytyv\u00e4n k\u00e4sist\u00e4, uudet keksinn\u00f6t her\u00e4ttiv\u00e4t ep\u00e4ilyksi\u00e4, ja teollistumisen haittavaikutukset k\u00e4viv\u00e4t yh\u00e4 ilmeisemmiksi. <\/p>\n\n\n\n

Modernismia<\/strong> voi pit\u00e4\u00e4 reaktiona moderniteetin kriisiin. 1800-luvun loppua kohden yhteiskunnan muuttuminen ja maailmankuvan murros alkoivat tuottaa yh\u00e4 enemm\u00e4n ep\u00e4varmuutta ja ahdistusta. Taiteilijat pyrkiv\u00e4t vastaamaan yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuviin muutoksiin sek\u00e4 niiden her\u00e4tt\u00e4miin tuntemuksiin. Suhtautuminen moderniteettiin oli kaksijakoista. Monet ihailivat kehityksen kiihkeytt\u00e4 ja halusivat muuttaa niin yhteiskunnan kuin ihmisenkin vastaamaan sen vaatimuksia. Toiset etsiv\u00e4t paluuta kadonneeseen menneisyyteen, koska olivat huolissaan kasvavasta vieraantuneisuuden tunteesta ja sosiaalisista ongelmista. (Berghaus 2005, 1\u201335)<\/p>\n\n\n\n

On vaikeaa osoittaa selke\u00e4\u00e4 ajankohtaa, jolloin modernismi olisi vaihtunut postmodernismiksi eli j\u00e4lkimodernismiksi.<\/strong> Alasta ja asiayhteydest\u00e4 riippuen sanojen sis\u00e4lt\u00f6 voi painottua eri tavoin. Yksi mahdollisuus on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 postmodernismi j\u00e4lkiteollisen yhteiskunnan kulttuuriksi, miss\u00e4 suurin osa ihmisist\u00e4 ty\u00f6llistyy palvelusektorilla, perinteinen ty\u00f6v\u00e4enluokka pienenee tai h\u00e4vi\u00e4\u00e4, ja keskiluokkainen v\u00e4est\u00f6 kasvaa. Tavaroiden sijasta tuotetaan ja kulutetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n aineettomia hy\u00f6dykkeit\u00e4, kuten tietoa, kulttuuria, viihdett\u00e4 ja el\u00e4myksi\u00e4. Puhutaan informaatioyhteiskunnasta, koska tiedon tuottamisella ja jakelulla on kasvava merkitys.<\/p>\n\n\n\n

Tyypillisi\u00e4 postmodernin taiteen piirteit\u00e4 ovat luopuminen teoksen yhten\u00e4isest\u00e4 estetiikasta, erilaisten ja kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisten elementtien vapaa yhdistely, populaarin ja korkeakulttuurin rajan h\u00e4lventyminen, viittaukset toisiin taideteoksiin sek\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6jen ja muotojen lainailu eri l\u00e4hteist\u00e4. Monia n\u00e4ist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4 \u2013 tai ainakin niiden ituja \u2013 voi kuitenkin tunnistaa jo 1900-luvun alun kokeilevasta taiteesta. Kirjallisuuden piiriss\u00e4 postmodernismista alettiin puhua 1960-luvulla, ja yleiseen tietoisuuteen se nousi arkkitehtuurin tyylisuuntana 1970-luvun loppupuolella. Teatterissa postmoderni suuntaus n\u00e4kyi muun muassa tekstin ja johdonmukaisen tarinan hylk\u00e4\u00e4misen\u00e4 sek\u00e4 visuaalisuuden ja ruumiillisuuden korostumisena viimeist\u00e4\u00e4n 1980-luvulta alkaen. Joidenkin tutkijoiden mielest\u00e4 modernismin valtakausi kuitenkin jatkuu teatterissa edelleen (Zarrilli & al. 341).<\/p>\n\n\n\n

1900-luvulla esitt\u00e4v\u00e4n taiteen kentt\u00e4 jakautui yh\u00e4 jyrkemmin pienen piirin avantgardistisiin kokeiluihin ja hitaasti muuttuvaan valtavirtaan. Avantgarde<\/strong> voi yleisell\u00e4 tasolla tarkoittaa mink\u00e4 tahansa aikakauden kulttuurista liikehdint\u00e4\u00e4, joka pyrkii erottumaan vallitsevista traditioista luodakseen uusia taiteellisen toiminnan ja ajattelun tapoja. Taiteellisena tyylikautena avantgarde jaetaan 1880-luvun ja toisen maailmansodan v\u00e4lille sijoittuvaan historialliseen avantgardeen<\/strong> sek\u00e4 osin samoja perinteit\u00e4 1960-luvulla jatkaneeseen uusavantgardeen. <\/strong>Osa tutkijoista pit\u00e4\u00e4 avantgardea poliittisena vastareaktiona taiteen autonomiaa puolustaneille liikkeille (mm. Hautam\u00e4ki 2018). Osa sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 poliittiset ett\u00e4 esteettiset taidesuuntaukset avantgarden piiriin. Poliittiset avantgardistit rakensivat ohjelmansa valistusfilosofian varaan ja halusivat edist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallisia uudistuksia taiteen avulla. Esteettiset avantgardistit vastustivat taiteen v\u00e4lineellist\u00e4mist\u00e4. He sitoutuivat romantiikan yksil\u00f6keskeiseen ajatteluun ja kannattivat itseisarvoista ”taidetta taiteen vuoksi”, jonka poliittiset avantgardistit tuomitsivat porvarillisena. (Reiners, Sepp\u00e4 & Vuorinen 2009)<\/p>\n\n\n\n

Avantgarden, modernismin ja valtavirran suhdetta on kuvattu jatkumoksi, jonka toisessa \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 on vision\u00e4\u00e4rinen innovaattori, ja toisessa konventioihin kritiikitt\u00f6m\u00e4sti mukautuva massaviihteen tekij\u00e4. Niiden v\u00e4liss\u00e4 modernisti pyrkii tunnistamaan muutoksen paineet ja uudistamaan instituutioita kyseenalaistamatta niiden olemassaoloa. (Berghaus 2005, 39) <\/p>\n\n\n\n

Niin sanottu korkea modernismi (high modern<\/em>) puolestaan viittaa 1950- ja 60-luvuilla etenkin kuvataiteen kent\u00e4ll\u00e4 vaikuttaneisiin kriitikoihin ja teoreetikkoihin, jotka suosivat abstrakteja suuntauksia, pyrkiv\u00e4t erottamaan taiteen kaikista yhteyksist\u00e4\u00e4n ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan ja halusivat tehd\u00e4 selke\u00e4n pes\u00e4eron populaariin viihteeseen. Korkeamodernismi oli vastakkainen avantgardeksi luonnehdituille pop-taiteelle ja maataiteelle, joiden tekij\u00e4t vastustivat elitistist\u00e4 galleriataidetta. <\/p>\n\n\n\n

Kuten edell\u00e4 k\u00e4y ilmi, moderni, modernismi, postmoderni ja avantgarde ovat monimuotoisia, ristiriitaisia ja tulkinnanvaraisia k\u00e4sitteit\u00e4. Sama sana saattaa eri yhteyksiss\u00e4 tarkoittaa vastakkaisia asioita, ja eri termit saattavat menn\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in toistensa kanssa. Kulttuurisia suuntauksia ei ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 kannata ajatella selke\u00e4rajaisina kategorioina, eik\u00e4 taiteen ilmi\u00f6it\u00e4 useinkaan voi luokitella yksiselitteisten tuntomerkkien mukaan. Kyse on pikemmin yrityksist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 taiteilijoiden ja yleis\u00f6jen toimintaa etsim\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4n aikakaudelleen tunnusomaisia ajattelutapoja, pyrkimyksi\u00e4, tavoitteita ja asenteita. N\u00e4m\u00e4 yritykset m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t aina sen mukaan, kuka, miss\u00e4, koska ja mit\u00e4 varten niit\u00e4 tekee. Aina joitain asioita sivuutetaan ja toisia korostetaan. Ajan kuluessa n\u00e4k\u00f6kulmat vaihtuvat ja eri kysymykset nousevat pintaan. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 oppimateriaalissa modernilla viitataan ensisijaisesti aikakauteen ja sen vallitseviin ajattelutapoihin.  Avantgardea ei rajata tiettyihin ryhmittymiin, vaan sill\u00e4 tarkoitetaan yleisesti niit\u00e4 taiteilijoita, jotka ensimm\u00e4isin\u00e4 pyrkiv\u00e4t tietoisesti tuottamaan kokonaan uudenlaisia teoksia tekemisen ja vastaanoton tapoja. Modernisteiksi lasketaan viel\u00e4 laajemmin kaikki teatterintekij\u00e4t, jotka ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n toteuttivat modernin hengen mukaisia uudistuksia ja sovelsivat avantgardistien ideoita. Koska oppimateriaalissa keskityt\u00e4\u00e4n esityksen paikkaan, tilaan ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6llisiin ratkaisuihin, osa avantgarden keskeisist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4 j\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4, muun muassa n\u00e4ytelm\u00e4n dramaturgiaan ja henkil\u00f6hahmoihin liittyv\u00e4t kysymykset. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun tullaan kohti nykyaikaa, taiteen ja teatterin moninaisia ilmi\u00f6it\u00e4 on niputettu sellaisten nimikkeiden alle, kuten […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[19],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1814"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1814"}],"version-history":[{"count":71,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1814\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4621,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1814\/revisions\/4621"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1814"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1814"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1814"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}