 {"id":20,"date":"2020-11-02T12:35:29","date_gmt":"2020-11-02T10:35:29","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=20"},"modified":"2021-12-20T12:28:41","modified_gmt":"2021-12-20T10:28:41","slug":"1-esihistoria","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/1-esihistoria\/","title":{"rendered":"1 Esihistoria"},"content":{"rendered":"\n<p>Emme milloinkaan tule tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n tarkalleen millaisia olivat ihmisen ensimm\u00e4iset esitykset ja niiden esityspaikat. Ihmisen historia ylt\u00e4\u00e4 miljoonien vuosien taakse (t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 esitetyt aika-arviot ovat kauttaaltaan summittaisia olettamuksia). Perinteinen teatterintutkimus kattaa siis tuosta p\u00e4\u00e4t\u00e4huimaavan pitk\u00e4st\u00e4 aikajanasta vain murto-osan, sill\u00e4 teatteri on aiemmin mielletty p\u00e4\u00e4asiassa kirjalliseksi taidemuodoksi. Puheen kaltaisen kommunikaation uskotaan kuitenkin kehittyneen vasta noin 150 000 vuotta sitten ja tarkan puheen eli \u201dkielen\u201d kehityksen noin 35 000 vuotta sitten, kun ihmiset muodostivat jo pieni\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoituksen kuvalliset ja merkinkaltaiset esimuodot alkoivat yleisty\u00e4 suunnilleen 100 000 vuotta sitten. Niihin kuuluu luonnonelementtej\u00e4, kuten aurinkoa ja kuuta, kasveja ja el\u00e4imi\u00e4 kuvaavia merkkej\u00e4 eli aiheita, joita toistuu esihistoriallisissa esineiss\u00e4 ja luolamaalauksissa ymp\u00e4ri maailmaa. Paleoliittisen eli vanhan kivikauden mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u2013ker\u00e4ilij\u00e4t eiv\u00e4t siis viel\u00e4 tunteneet varsinaisia kirjoitusj\u00e4rjestelmi\u00e4. Ne alkoivat kehitty\u00e4 vasta noin 3400 eaa., kun maanviljelyn ja karjanhoidon yleistytty\u00e4 oltiin siirtym\u00e4ss\u00e4 varhaisiin niin kutsuttuihin korkeakulttuureihin. Tiiviin katsauksen ihmisen varhaisvaiheista teatterin n\u00e4k\u00f6kulmasta saa esimerkiksi Phillip B. Zarillin artikkelista <em>Performance and theatre in oral and writing cultures before 1700<\/em> (2010a, 3\u201314).<\/p>\n\n\n\n<p>Lienee siis mahdotonta saada tarkkaa tietoa siit\u00e4, mink\u00e4laisia esitysmuotoja kirjoitustaitoa edelt\u00e4vin\u00e4 aikoina harjoitettiin. Ei ole kuitenkaan syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4, etteiv\u00e4tk\u00f6 ihmiset silloinkin olisi esitt\u00e4neet tai suorittaneet erilaisia rituaaleja. Kun tarkastelemme esihistoriaa uudemman esitt\u00e4vien taiteiden tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta emmek\u00e4 vain perinteisen teatterihistorian valossa, n\u00e4kym\u00e4t laajenevat. Silloin tutkimuksen kohteeksi tulee paljon moninaisempi kirjo esityksen muotoja: el\u00e4imi\u00e4 imitoivia esityksi\u00e4, taistelutaitojen varhaisia muotoja sek\u00e4 \u0161amaanien transsissa suorittamia loveen lankeamisia ja muita esitystyyppej\u00e4, jotka nyky\u00e4\u00e4n niputamme \u201drituaaleiksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomennetussa kirjassaan <em>Johdatus esitystaiteeseen<\/em> (2016, 110) Richard Schechner jakaa rituaalit kolmeen (usein toisiinsa sekoittuvaan) ryhm\u00e4\u00e4n: sosiaalisiin, uskonnollisiin ja esteettisiin rituaaleihin. H\u00e4nen mukaansa sosiaalisia rituaaleja esiintyy my\u00f6s el\u00e4inkunnassa (lintujen soidinmenot, mehil\u00e4isten tanssimat reittiohjeet jne.), kun sen sijaan uskonnollisia ja esteettisi\u00e4 rituaaleja esitt\u00e4v\u00e4t vain ihmiset. Miss\u00e4 kehitysvaiheessa rituaalit tulivat osaksi ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4, on tietenkin vaikea arvioida, mutta mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin ainakin sosiaaliset rituaalit syntyiv\u00e4t jo kauan ennen puhutun kielen kehittymist\u00e4. Mutkikas ja paljon pohdittu kysymys rituaalin ja teatterin v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta voitaneen t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 sivuuttaa. Hyv\u00e4n kuvan aiheesta saa Schechnerin edell\u00e4 mainitusta kirjasta (2016, 97\u2013147).<\/p>\n\n\n\n<p>Eri esitysmuodot rituaaleista teatteriin ovat usein edellytt\u00e4neet omanlaisiaan esityspaikkoja. Tunnettu esimerkki el\u00e4inten sosiaalisen rituaalin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4 on paratiisilintujen soidinmenojen edellytt\u00e4m\u00e4 py\u00f6re\u00e4 \u201dtanssiareena\u201d, jonka koiraslintu ensin huolellisesti puhdistaa oksista ja korsista. Sitten se suorittaa areenalla l\u00e4mmittelytanssin, jota nuorempi koiraslintu saattaa vierell\u00e4 imitoida. Naaraslintujen ker\u00e4\u00e4nnytty\u00e4 ylemmille oksille seuraamaan tapahtumaa koiraslintu esitt\u00e4\u00e4 hurjaan kliimaksiin huipentuvan tanssinsa. T\u00e4ss\u00e4 sosiaalisessa pariutumisrituaalissa esityspaikan valmistelulla ja puhdistuksella on t\u00e4rke\u00e4 merkitys.<\/p>\n\n\n\n<p>Uskonnollisissa rituaaleissa esityspaikkojen on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 erilaisia uskonnollisia ja maagisia vaatimuksia. Animistisissa kulttuureissa, joissa suhde ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon on l\u00e4heinen, luonto itsess\u00e4\u00e4n on tarjonnut erityisell\u00e4 voimalla ladattuja esityspaikkoja. Viimeist\u00e4\u00e4n noin 6000-luvulla eaa. alkaneella neoliittisella eli nuoremmalla kivikaudella luolien lis\u00e4ksi my\u00f6s maanp\u00e4\u00e4llisi\u00e4 luonnonmuodostelmia alettiin muokata massiivisiksikin rituaalin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi keino yritt\u00e4\u00e4 hahmottaa varhaisia esitysmuotoja ja niiden esityspaikkoja on vertaileva kansatiede eli erilaisten edelleen olemassa olevien ja perinteisen el\u00e4m\u00e4nmuotonsa s\u00e4ilytt\u00e4neiden niin sanottujen luonnonkansojen perinteiden tutkimus ja vertailu. Sill\u00e4 tavoin saamme edes aavistuksen perinteist\u00e4 ajoilta ennen kuin l\u00e4nsim\u00e4inen traditio alkoi yhdenmukaistaa eri kulttuurien ominaispiirteit\u00e4 \u2013 kuten juuri n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4. Afrikkalaiset teatterintutkijat Ousmane Diakht\u00e9 ja Hansel Ndumbe Eyoh tiivist\u00e4v\u00e4t esikoloniaalisen ajan afrikkalaisen rituaaliesityksen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n piirteet artikkelissaan <em>Of Inner Roots and External Adjuncts<\/em> (1997, 18\u201319):<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote\"><p>Tilan kannalta katsottuna on (\u2026) selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muinaisessa Afrikassa mill\u00e4\u00e4n rituaalisella teolla ei ollut merkityst\u00e4 erill\u00e4\u00e4n sen esityspaikasta ja osanottajista. Rituaalinen tila oli olemassa vain johtuen niist\u00e4 yliluonnollisista voimista ja olennoista, jotka manifestoituivat siin\u00e4. Se ei koskaan ollut neutraali ja se perustui tietynlaiseen sosiaalipsykologiseen k\u00e4sitykseen maailmasta. Jokainen rituaalinen teko \u2013 niin aiemmin kuin nyky\u00e4\u00e4nkin \u2013 viittaa kosmiseen todellisuuteen ja nimenomaan tilaan, joka edustaa tiivistetyss\u00e4 muodossa kosmoksen \u00e4\u00e4rett\u00f6myytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena kaikki, mit\u00e4 siin\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n tai sanotaan, on erityisell\u00e4 voimalla ladattu. N\u00e4in rituaalinen tila saa samankaltaisen taikavoiman kuin koroken\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 muualla maailmassa.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Vaikka kuvaus koskee nimenomaan Afrikkaa, hyvin samankaltaisia esityspaikkoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleen vaikkapa Aasiassa. Esimerkiksi Sri Lankassa ja Etel\u00e4-Intiassa rituaaliesityksille voidaan rakentaa tilap\u00e4isn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 tarkkojen kosmologisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan merkitsem\u00e4ll\u00e4 se erilaisin kasvinlehdist\u00e4 ja kukista valmistetuin k\u00f6ynn\u00f6ksin ja symbolein. Ennen varsinaista rituaalia esityspaikka pyhitet\u00e4\u00e4n ja sille suoritetaan uhreja. Rituaalin j\u00e4lkeen k\u00e4ytetyt koristeet ja rekvisiitta saatetaan h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 vaikkapa polttamalla. Maaginen voima siis ladataan esityspaikkaan, mutta tapahtuman j\u00e4lkeen paikka menett\u00e4\u00e4 erityisyytens\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Emme milloinkaan tule tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n tarkalleen millaisia olivat ihmisen ensimm\u00e4iset esitykset ja niiden esityspaikat. Ihmisen historia [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":5100,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[2,20,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5101,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions\/5101"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5100"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}