Ranskan vallankumousjuhlien perinteess\u00e4 my\u00f6s fasistit uskoivat juhlien ja rituaalien olevan tehokkaita v\u00e4lineit\u00e4 yhteis\u00f6n luomiseksi, siihen sitouttamiseksi sek\u00e4 tietynlaisen kollektiivisen identiteetin uudelleen muokkaamiseksi. Fasismitutkija Emilio Gentile on todennut, ett\u00e4 fasistit olivat tavallaan Rousseaun turmeltuneita seuraajia: he hylk\u00e4siv\u00e4t Ranskan vallankumouksen arvot, mutta seurasivat sen esimerkki\u00e4 maallisen uskonnon rakentamisessa (Gentile 1996, 74).<\/p>\n\n\n\n
Ajatusta voisi jatkaa fasistien massatilaisuuksiin. Tasavallan juhlan universaalien liberaalien arvojen sijaan valoja vannottiin nyt brutaalille \u00e4\u00e4rinationalistiselle ideologialle. Se korotti oman poliittisen tai etnisen viiteryhm\u00e4n muiden yl\u00e4puolelle ja t\u00e4ht\u00e4si ekspansiiviseen sotaan, orjuuttamiseen sek\u00e4 v\u00e4kivallan normalisointiin.<\/p>\n\n\n\n
Fasistisessa estetiikassa sodank\u00e4ynti ja sen estetiikka pyrittiin teatterillistamaan. Samoin inhimillinen pyrittiin koneellistamaan ja koneellisuus inhimillist\u00e4m\u00e4\u00e4n. Molemmat piirteet ilmenev\u00e4t selv\u00e4sti t\u00e4m\u00e4n jakson tapaustutkimuksessa Italian fasistien massateatteriesityksest\u00e4 18 BL<\/em> vuodelta 1934.<\/p>\n\n\n\n Maailmansotien v\u00e4lisen radikaalivasemmiston tavoin my\u00f6s radikaalioikeiston massateatteri ammensi usein keinovalikoimista, joiden juuret ovat viime k\u00e4dess\u00e4 ep\u00e4aristoteelisessa keskiaikaisessa dramaturgiassa sek\u00e4 keskiaikaisissa esitysmuodoissa. Yleisen apokalyptisen ja eskatologisen (lopun ajan oppi) eetoksen lis\u00e4ksi molempien liikkeiden performatiivisuuden keski\u00f6ss\u00e4 oli kiinnostus kaupunkitilan ja julkisen tilan haltuunottoon keskiaikaisten kulkueiden tavoin.<\/p>\n\n\n\n Ajatus kulkueesta, tai tarkemmin marssista, oli fasistisen performatiivin keskeisi\u00e4 piirteit\u00e4 samalla lailla kuin bol\u0161evikeille vallankumouksellisen v\u00e4kijoukon sy\u00f6ksy sortajiaan kohti (Bastiljin tai Talvipalatsin valtaukset). Siin\u00e4 miss\u00e4 sy\u00f6ksy hallinnon symbolia vastaan kuvastaa ajatusta historian kiihdytt\u00e4misest\u00e4 vallankumouksella, fasisteilla marssiminen liittyi paitsi julkisen tilan fyysiseen haltuunottoon my\u00f6s liikkeen ylisukupolvisuuteen. Kansallissosialistien Horst Wessel<\/em> -laulussa viitataan kaatuneisiin tovereihin (Kameraden<\/em>), jotka marssivat hengess\u00e4 muiden mukana t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Se kuvaa paitsi ylisukupolvisuutta my\u00f6s rajan h\u00e4m\u00e4rrytt\u00e4mist\u00e4 el\u00e4vien ja kuolleiden v\u00e4lill\u00e4 kollektiivin nimiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Italian fasistien valtaannousun keskeinen tapahtuma oli kulkue, nimitt\u00e4in \u201dMarssi Roomaan\u201d lokakuussa 1922. Mussolini m\u00e4\u00e4r\u00e4si hallintonsa ensimm\u00e4isen\u00e4 vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 juhlallisuudet Roomaan 31. lokakuuta 1923 (Gentile 1996, 81). Niin kuin Ranskan vallankumoukselliset Tasavallan juhlassa ja bol\u0161evikit lokakuun vallankumouksen yhteydess\u00e4 my\u00f6s fasistit halusivat ottaa kaiken irti \u201dvallankumouksensa\u201d ensimm\u00e4isest\u00e4 vuosip\u00e4iv\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kulkueen k\u00e4rjess\u00e4 oli Mussolini itse. H\u00e4nt\u00e4 seurasivat puoluejohtajat ja kaaderit eri puolilta Italiaa, sitten varusmiesj\u00e4rjest\u00f6jen johtajat, sotainvalidit, \u00e4idit ja kaatuneiden lesket sek\u00e4 miliisi. Kulkuetta jatkoivat poliittisten puolueiden, ammattiyhdistysten ja fasististen nuoriso-organisaatioiden edustajat. Nelj\u00e4sataa lentokonetta saattoi Rooman kaduilla edennytt\u00e4 kulkuetta ilmasta k\u00e4sin. Viisituntinen tapahtuma p\u00e4\u00e4ttyi Piazza Venezian is\u00e4nmaan alttarille, jossa tervehdittiin tuntematonta sotilasta. (Mt. 81.)<\/p>\n\n\n\n Fasistit mielsiv\u00e4t itsens\u00e4 vallankumoukselliseksi liikkeeksi. Vallankumouksellisen dynamiikan imitointi n\u00e4kyi esimerkiksi pyrkimyksess\u00e4 luoda tietoisesti oma mytologia sankareineen, marttyyreineen ja absoluuttisine vihollisineen (mt. 75). My\u00f6s yksitt\u00e4isille tapahtumille ja hetkille liikkeen historiassa annettiin painoarvoa. Erilaiset rituaalit vahvistivat t\u00e4t\u00e4 kaikkea. Benito Mussolinin sanoin:<\/p>\n\n\n\n [Fasistinen vallankumous] luo uusia muotoja, uusia myyttej\u00e4 ja uusia riittej\u00e4; ja vallankumoukselliseksi haluavan t\u00e4ytyy vanhoja traditioita k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n muotoilla ne uudelleen. H\u00e4nen t\u00e4ytyy luoda uusia juhlia, uusia eleit\u00e4, uusia muotoja, jotka itse puolestaan muuttuvat perinteisiksi (\u2026) Roomalainen tervehdys, laulut ja mallit, vuosip\u00e4iv\u00e4muistojuhlat ja vastaavat \u2013 kaikki ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 voimistamaan innostuksen liekki\u00e4, joka pit\u00e4\u00e4 liikkeen elossa. <\/p>(Gentile 1996, 75 mukaan.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n Fasismin voi n\u00e4hd\u00e4 poliittisena uskontona, jolla on yhten\u00e4inen uskomus-, myytti-, rituaali- ja symbolij\u00e4rjestelm\u00e4. Fasismin t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 oli sen historiallista p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vahvistavan uuden ihmisen<\/em> ja uuden sivilisaation<\/em> luominen. (Gentile 1996, 74.)<\/p>\n\n\n\n Fasisteja ja kansallissosialisteja yhdisti kiinnostus kuolemankulttiin, mik\u00e4 my\u00f6s ilmeni fasistien eri juhlissa ja makaabereissa rituaaleissa. Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 fasistien kansalaisrituaaleista oli asevelvollisuuden juhlinta, joka oli fasistien nuorisoj\u00e4senien siirtym\u00e4riitti puolueen riveihin. Rituaali tapahtui kaikissa Italian maakunnissa samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 puolueen edustajan edess\u00e4. Kaikista suurin juhla pidettiin Roomassa: fasistinen miliisi ojensi nuorukaiselle aseen, ja eri vaiheiden j\u00e4lkeen syleiltiin ja tervehdittiin itse Il Ducea. (Mt. 82.)<\/p>\n\n\n\n Italia k\u00e4ynnisti laajentumissodan Etiopiaa vastaan vuonna 1935, ja invaasiota on pidetty yhten\u00e4 toisen maailmansodan esin\u00e4yt\u00f6ksist\u00e4. Kokoontumiset, joita j\u00e4rjestettiin Etiopian sotaretken aikana, olivat mittavimpia fasistien massarituaaleja. Vuoden 1935 joulukuussa, 18. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestettiin Uskon p\u00e4iv\u00e4 ymp\u00e4ri Italiaa. Miljoonat italialaiset naiset lahjoittivat rituaalimaisesti vihkisormuksensa maalle ja saivat vastalahjaksi rautasormuksen. Roomassa kuningatar ja joukko sotaleski\u00e4 heittiv\u00e4t vihkisormuksensa suoraan tuleen. (Mt. 84.)<\/p>\n\n\n\n Hitlerin tavoin Mussolini oli kiinnostunut henkil\u00f6kohtaisesti taiteista ja maansa kulttuuripolitiikasta. Mussolinia kiinnosti erityisesti draamallinen teatteri, ja h\u00e4n ty\u00f6skenteli n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija Giovacchino Forzanon kanssa Napoleonista, Cavourista ja Julius Caesarista kertovien historiallisten tragedioiden parissa (Schnapp 1996, 13). Hitlerist\u00e4 poiketen Mussolini oli kiinnostunut itse populistisemman massateatterimuodon kehitt\u00e4misest\u00e4, ja h\u00e4n k\u00e4ynnisti vuonna 1933 hankkeen massateatterin luomiseksi (Gentile 1996, 73). H\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 mukaan uuden massateatterin oli her\u00e4tett\u00e4v\u00e4 kollektiivisia tuntemuksia porvarillisen psykologian sijaan (Foster 1996, xv). Mussolini antoi kutsun luoda \u201dteatteri 15 000\u201320 000\u201d katsojalle (Schnapp 1996, 9). Se tuo mieleen Reinhardtin pyrkimyksen luoda \u201dteatteri 5 000:lle\u201d.<\/p>\n\n\n\n Niin kuin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Saksassa my\u00f6s Italiassa pyrittiin jo ennen fasistien valtaannousua luomaan kollektiivista teatteria, joka ei perustuisi porvarilliseen yksil\u00f6toimijaan. Mussolinin ja fasistien n\u00e4kemykset ulkoilmaesitysten hy\u00f6dyist\u00e4 jatkoivat ja radikalisoivat osin vuosisadan alun el\u00e4m\u00e4nreformin antinaturalistista ja -porvarillista kritiikki\u00e4. Fasistisen kulttuuripolitiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta ulkoilmaspektaakkelit tarjosivat \u201dhygieenisen\u201d vaihtoehdon porvarillisen teatterin \u201dsairaille\u201d sis\u00e4tiloille (mt. 23).<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llaisista pyrkimyksist\u00e4 mainittakoon jo ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa syntynyt liike, joka pyrki saamaan Italian antiikkisia amfiteattereita esitysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ennen fasistien valtaannousua vuonna 1922 vain pieni joukko amfiteattereista oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 toisin kuin 1930-luvun lopulla (mt.). My\u00f6s esitysten painopiste muuttui: Agamemnon<\/em> Syrakusan festivaalilla vuonna 1914 pyrki viel\u00e4 rekonstruoimaan antiikin esitysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 antikvarismin j\u00e4ljiss\u00e4 (mt. 26). Fasistisessa Italiassa puolestaan painotettiin antiikin n\u00e4ytelmien \u201del\u00e4v\u00e4\u00e4\u201d ajankohtaisuutta ja siirryttiin aikakauden hengess\u00e4 tieteest\u00e4 myyttiin (mt. 26\u201327). Areenoilla alettiin esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s oopperakirjallisuutta, erityisesti 1800-luvun Italian nationalistisia teoksia ja v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s Wagneria (mt. 29).<\/p>\n\n\n\n Keskeinen, leimallisesti kiertelev\u00e4 teatterimuoto fasistisessa Italiassa oli Thespiksen autot. Sen esikuvia olivat paitsi Ven\u00e4j\u00e4n vallankumouksen kiertelev\u00e4 agitaatioteatteri my\u00f6s Ranskan esimerkit: siell\u00e4 h\u00f6yrytraktorien vet\u00e4m\u00e4 kokoontaitettava teatteri oli aloittanut Ranskan kiertueen Bastiljin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1911. Fasistisessa Italiassa nelj\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 vaelteli pikkukaupunkien aukioilla esiintym\u00e4ss\u00e4 2 000\u201315 000 katsojan suuruisille yleis\u00f6ille kev\u00e4isin ja kes\u00e4isin l\u00e4hes vuosikymmenen ajan vuodesta 1927 l\u00e4htien. (Mt. 18.)<\/p>\n\n\n\n Thespiksen autot pyrkiv\u00e4t edist\u00e4m\u00e4\u00e4n fasismin \u201dhenkist\u00e4 ja \u00e4lyllist\u00e4 valtausta\u201d sek\u00e4 vahvistamaan kansalliskielen asemaa murrealueisiin jakaantuneessa Italiassa (mt.). Autot ja niiden kuljettama moderni n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6- ja valotekniikka symboloivat jo itsess\u00e4\u00e4n fasismin ydinarvoja. Toreille vy\u00f6ryv\u00e4t autot ja teknikkojen armeija, joka pystytti v\u00e4liaikaisen esityspaikan nopeasti, olivat er\u00e4\u00e4nlainen tapahtuma jo itsess\u00e4\u00e4n. My\u00f6s liikenne maaseudun ty\u00f6l\u00e4isten ja talonpoikien kuljettamiseksi esityksiin oli koordinoitua. (Mt. 21). T\u00e4llainen dynaamisuus suhteessa keskiaikaiseen tai renessanssi-arkkitehtuuriin muodosti er\u00e4\u00e4nlaisen kaaren kansakunnan menneisyyden ja nykyisen suurellisuuden v\u00e4lille (mt. 22).<\/p>\n\n\n\n Toisin kuin oli n\u00e4hty Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Leipzigissa tai Hitlerin Saksassa, Italian fasistien massateatterin yhteydess\u00e4 ei voi puhua esitysten sarjasta. Kyse oli l\u00e4hinn\u00e4 yhdest\u00e4, mutta sit\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4st\u00e4 esityksest\u00e4. Massaesitys 18 BL<\/em> esitettiin 29. huhtikuuta 1934 Maggio Musicale -musiikkijuhlan yhteydess\u00e4 Firenzess\u00e4. Esityspaikka oli Cascinen puisto Arnojoen rannalla kaupungin keskustan ulkopuolella, ja katsojam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 20 000 (mt. 7).<\/p>\n\n\n\n Spektaakkelin mittakaava oli megalomaaninen. Esitys koostui 2 000\u20133 000 amat\u00f6\u00f6rin\u00e4yttelij\u00e4n lis\u00e4ksi muun muassa ilmalaivueesta, jalka- ja ratsuv\u00e4kiprikaatista, viidest\u00e4kymmenest\u00e4 kuorma-autosta, kahdeksasta traktoriaurasta sek\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 kentt\u00e4- ja konekiv\u00e4\u00e4ripatterista (Schnapp 1996, 8). Kokonaiskesto oli kaksi tuntia (mt. 69).<\/p>\n\n\n\n 18 BL<\/em> syntyi Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n isoimpien massaspektaakkelien tavoin kollektiivisen luomisen pohjalta. Se oli kahdeksan hengen nuoren kollektiivin yhteistuotos (mt. 7). Alullepanija oli fanaattinen fasistinen poliitikko Alessandro Pavolini. H\u00e4n oli ollut liikkeess\u00e4 mukana sen alkuvaiheista asti ja oli toimelias fasistien kulttuuripolitiikassa, erityisesti Firenzess\u00e4. Ohjaaja oli 33-vuotias Alessandro Blasetti, joka oli 1930-luvun Italian keskeisi\u00e4 elokuvaohjaajia.<\/p>\n\n\n\n Suhteessa muihin sotienv\u00e4lisiin poliittisiin massaspektaakkeleihin 18 BL<\/em>:n ainutlaatuisin piirre liittyi p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00f6n ja siten koko esitykseen: se oli Fiat 18 BL -kuorma-auto. Teos oli siis tarina kuorma-autosta ja sen joviaalista toscanalaisesta kuljettajasta , jota n\u00e4ytteli Ugo Ceseri (mt. 69). Seuraamalla kuorma-auton vaiheita eri kohtauksissa pyrittiin konkretisoimaan niin sanottu fasistisen vallankumouksen kaari. Esitys alkoi ajallisesti ensimm\u00e4isen maailmansodan lopusta ja p\u00e4\u00e4ttyi esitysajankohdan suuriin rakennushankkeisiin.<\/p>\n\n\n\n Fiat 18 BL oli ensimm\u00e4inen massatuotettu kuorma-auto, ja se oli jo aiemmin vakiintunut fasistien ikonografiaan liikkeen postikorteissa ja 1920-luvun taideteoksissa (mt. 55). T\u00e4llainen kuorma-autotyyppi oli kuljettanut italialaisia sotilaita Piavejoelle vuonna 1918 ensimm\u00e4isen maailmansodan voitokkaassa taistelussa It\u00e4valtaa vastaan. Fasistit k\u00e4yttiv\u00e4t sit\u00e4 my\u00f6s Rooman marssillaan vuonna 1922. (Verdone 1996, 137.)<\/p>\n\n\n\n Kuorma-autoista oli tullut kollektiivisuuden symboleja jo modernin liikenteen historian varhaisvaiheissa. Ne yhdistettiin toisaalta modernisoituvaan maatalouteen sek\u00e4 teollisuuteen ja toisaalta kaupunkiproletariaattiin. My\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 populaarikulttuurissa ne assosioituivat pikemminkin \u201dlainsuojattoman\u201d proletariaatin maailmaan kuin yhteiskuntaan. (Schnapp 1996, 54.) Kuorma-auto oli fasistien jokamies ja -nainen: yht\u00e4aikaisesti vaatimaton ja sankarillinen sotilas sek\u00e4 sotilaskuljetusajoneuvo. Sen odotettiin her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n samoja my\u00f6t\u00e4tuntoisia reaktioita kuin fasistien varhaisen \u201dmarttyyriin\u201d, kommunistien vuonna 1921 surmaaman Giovanni Bertan ruumis. N\u00e4in ainakin 18 BL<\/em>:n tekij\u00e4t toivoivat (mt. 55.)<\/p>\n\n\n\n Kuorma-auto p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 kiteytt\u00e4\u00e4 yhden fasistisen ideologian keskeisimmist\u00e4 piirteist\u00e4, nimitt\u00e4in metalloitumisen<\/em> ihanteen. Vaikka neuvostokommunismi ja fasismi molemmat palvoivat teknistymist\u00e4 ja koneellistumista, niiden suhtautuminen ihmiskehoon ja massatuotantotekniikkoihin paljastaa perustavanlaatuisia maailmankatsomuksellisia eroja.<\/p>\n\n\n\n Jeffrey T. Schnappin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan t\u00e4t\u00e4 voisi l\u00e4hesty\u00e4 erolla neuvostotaiteen mekanisoitumisen<\/em> ja fasistien metalloitumisen<\/em> v\u00e4lill\u00e4 (mt. 86). Esimerkiksi Vsevolod Meyerholdin biomekaniikkana tunnettu n\u00e4yttelij\u00e4nkoulutusmetodi pyrki mekanisoimaan liikett\u00e4. Samoin konstruktivistinen skenografia pyrki rakentamaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tilasta er\u00e4\u00e4nlaisen koneen. Vaikka biomekaniikan liikett\u00e4 mekanisoiva l\u00e4hestymistapa vaikuttaisi ensi silm\u00e4yksell\u00e4 ep\u00e4inhimillist\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja ep\u00e4yksil\u00f6lliselt\u00e4, sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kuitenkin pohjimmiltaan vapauttava ja emansipoiva. Mekanisaatio olisi itsess\u00e4\u00e4n yhteiskuntautopian eli vieraannuttavan ty\u00f6nteon painolastista vapautumisen p\u00e4\u00e4tepiste, sill\u00e4 teknologia ja edistys palvelisivat koko ihmiskuntaa (mt.). T\u00e4ll\u00f6in mekanisoitunut n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ja n\u00e4yttelij\u00e4 olisivat itsess\u00e4\u00e4n utooppisia luonnoksia.<\/p>\n\n\n\n Sit\u00e4 vastoin fasistien metalloituminen viittasi yksil\u00f6n kovettumiseen, jatkuvaan ponnisteluun ja uupumuksen vastustamiseen (mt. 90). 18 BL<\/em> -esityksess\u00e4 Fiat-kuorma-auto, eli \u201d\u00c4iti Ammuspussi\u201d niin kuin sit\u00e4 esityksess\u00e4 kutsuttiin, symboloi koneena fasistien ihmisihannetta. Ajoneuvosta pyrittiin tekem\u00e4\u00e4n identifikaation ja ideaalin v\u00e4line. Esityksen mittaan ilmenee, ett\u00e4 sill\u00e4 on \u201dsyd\u00e4n\u201d, ik\u00e4, \u201dsukupuoli\u201d, kansallisuus sek\u00e4 tahdonvoiman ja rohkeuden kaltaisia ominaisuuksia (mt. 90). \u00c4itiauto \u201dpalvelee\u201d kansaansa \u201druokkimalla\u201d sotilaita ammuslasteilla ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa tai siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sotilaita ja my\u00f6hemmin fasisteja paikasta toiseen. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kohdassa sen sireeni \u201dulvoo kivusta\u201d, kun lakkoilevat ty\u00f6l\u00e4iset hakkaavat sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Lopussa vanhan kuorma-auton koneiston sammuttua j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n makaaberi hautajaisseremonia. 18 BL ty\u00f6nnet\u00e4\u00e4n suohon tulevan moottoritien rakennusalueelle kannattelemaan sen uusia perustuksia. Ajoneuvo on palvellut fasistista liikett\u00e4 pyyteett\u00f6m\u00e4sti ja uhrannut itsens\u00e4 aatteelle. Esityksen sanoma on, ett\u00e4 jokaisen yksil\u00f6n tulisi toimia samalla tavoin fasistisessa valtiossa vaivoista, tuskista tai oikeuksista piittaamatta. Kyse oli koneen inhimillist\u00e4misest\u00e4 ja inhimillisyyden koneellistamisesta. T\u00e4llainen rajojen tietoinen h\u00e4mment\u00e4minen edusti pohjimmiltaan julmaa ja armotonta ihmiskuvaa.<\/p>\n\n\n\n Cascinen puistossa Firenzen Arnojoen vasemmalla rannalla kaupunkimaisuus ja pastoraalimaisuus kietoutuivat toisiinsa, ainakin ihanteen tasolla. Aikalaisvalokuvat antavat kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuleva esityspaikka, Alberetta dell\u2019Isolotto, olisi ollut l\u00e4hinn\u00e4 kaatopaikka. Sen vuoksi ohjaaja Blasettin rakennusprojekti alueen muokkaamisesta esityskuntoon oli itsess\u00e4\u00e4n ideologinen teko. Fasistien keskeinen pelastusmyytti oli joutomaan elvytt\u00e4minen kansakunnan eheyden nimiss\u00e4. (Mt. 59\u201360.) T\u00e4llainen maaper\u00e4 sopi my\u00f6s hyvin 18 BL<\/em>:n kuvaamien maailmansodan taisteluiden tai fasistien rakennushankkeiden ymp\u00e4rist\u00f6ksi.<\/p>\n\n\n\n Alueelle rakennettiin kentt\u00e4puhelinten verkosto helpottamaan kommunikointia valol\u00e4hteiden, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6alueiden ja ohjaajan p\u00e4\u00e4majan v\u00e4lill\u00e4 (mt. 60\u201361). Keskitetty koordinaatio puhelinlinjoineen oli tuttu jo Talvipalatsin valtauksesta<\/em>. Katsojat saapuivat esityspaikalle v\u00e4liaikaisesti rakennettua sotilassiltaa pitkin. Liminaalinen hetki yksinkertaisella sillalla on liittynyt erottamattomasti sodank\u00e4ynnin historiaan Kserkseest\u00e4 ensimm\u00e4iseen maailmansotaan: aivan kuin katsoja olisi yksi sotilaista matkalla taistelupaikalle (mt. 65). Taivaalle suunnatut kaksi valonheitint\u00e4 leikkasivat toisensa X:n muodossa joen yll\u00e4 (mt. 66). T\u00e4llaiset keinot pyrkiv\u00e4t tietenkin viritt\u00e4m\u00e4\u00e4n katsojaa esityksen maailmaan ennen sen alkua.<\/p>\n\n\n\n Yksikerroksinen katsomo oli suunniteltu suuren suorakaiteen muotoon, mutta takaosa oli kaartuva eik\u00e4 siell\u00e4 ollut aitioita tai parvekkeita. La Tribuna<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistun artikkelin mukaan se pyrki \u201dyhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n tuhannet ja taas tuhannet ihmiset saman ajatusten ja tapahtumien kehikon sis\u00e4lle\u201d (Ruggero Orlando l\u00e4hteess\u00e4 Schnapp 1996, 62, k\u00e4\u00e4nn\u00f6s JvB). Katsomo ei kuitenkaan ollut hierarkiaton, sill\u00e4 jalkapallostadionien tavoin kalleimmat istumapaikat sijaitsivat keskiakselin kohdilla ja halvemmat sivustoilla (Schnapp 1996, 63).<\/p>\n\n\n\n Esityksen kohtaukset ja tapahtumapaikat vaihtuivat ukkosmaisten \u00e4\u00e4ni- ja valoefektien s\u00e4estyksell\u00e4. Koska valtavan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tilan etu- ja takaosat viettiv\u00e4t jyrk\u00e4sti alas, esitys hy\u00f6dynsi er\u00e4\u00e4nlaista varjoteatterin estetiikkaa: n\u00e4yttelij\u00e4t ja koneet ilmestyiv\u00e4t horisontista tai katosivat sinne, mutta heid\u00e4n pitk\u00e4t varjonsa j\u00e4iv\u00e4t n\u00e4kyville. 18 BL<\/em>:n valoh\u00e4myiset kuvaelmat muistuttivat Adolphe Appian<\/a><\/em> estetiikkaa. (Mt. 61.) T\u00e4llainen ideologista kuumeisuutta ja kohtausten unenomaisuutta painottava valon ja varjon valaistustyyli oli leimallista my\u00f6s yleisemmin fasistiselle teatteriestetiikalle. Hanns Johstin kansallissosialistisen Schlageter<\/em>-n\u00e4ytelm\u00e4n loppukohtaus Hitlerin Saksassa (Preussin valtionteatteri, Berliini 1933) on osuva esimerkki estetiikasta.<\/p>\n\n\n\n 1920-luvun l\u00e4hihistorian tapahtumiin perustuvassa n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 ranskalaiset sotilaat teloittavat pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Leo Schlageterin, joka oli organisoinut Ruhrin alueella vastarinnan ranskalaisia miehitt\u00e4ji\u00e4 vastaan vuonna 1923. Kohtauksessa Schlageter seisoo selk\u00e4 yleis\u00f6\u00f6n p\u00e4in. Teloituskomppania nostaa aseensa Schlageteria, ja samalla yleis\u00f6\u00e4, kohti. Ranskalaissotilas iskee kiv\u00e4\u00e4rin per\u00e4ll\u00e4 Schlageterin maahan polvilleen. Schlageter huutaa \u201dSaksa her\u00e4\u00e4! Muutu tuleksi, tuleksi\u201d, ja sitten kiv\u00e4\u00e4rit ampuvat h\u00e4nt\u00e4 (ja katsojia) kohti, mink\u00e4 j\u00e4lkeen esitys p\u00e4\u00e4ttyy v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n pimeyteen (Strobl 2007, 37\u201338). Niin kuin kohtauksen suunnitelleen Hitlerin Saksan p\u00e4\u00e4skenografin Benno von Arentin lyijykyn\u00e4hahmotelmasta ilmenee, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n auton etuvalot osoittavat teloitettavaa Schlageteria p\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n toiselta laidalta muuten pime\u00e4ss\u00e4 kohtauksessa. Schlageterin suuri varjo heijastuu h\u00e4nen taaksensa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. (Kuva, mt. 38).<\/p>\n\n\n\n Suurin ero esityskeinoissa verrattuna Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n massaspektaakkeleihin oli s\u00e4hk\u00f6isen \u00e4\u00e4nentoiston l\u00e4pimurto 1920-luvulla. Bol\u0161evikkien massaspektaakkeleissa \u00e4\u00e4nielementit olivat koostuneet j\u00e4ttiorkesterista, massakuoron huudoista ja \u00e4\u00e4nist\u00e4, sotilaskaluston ja ammusten \u00e4\u00e4nist\u00e4 sek\u00e4 joissain tapauksissa selostuksesta megafonin kautta. 1930-luvulla mikrofoni ja s\u00e4hk\u00f6inen \u00e4\u00e4nentoisto monipuolistivat keinovalikoimaa merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n 18 BL<\/em> rakentui akustisesti ukkosmaisen \u00e4\u00e4nimaiseman ja hiljaisuuden vaihtelujen varaan. Joitain mikrofoneja asennettiin ymp\u00e4ri esityspaikkaa vahvistamaan monologeja, dialogeja ja kuorohuutoja. Ne tukivat n\u00e4yttelij\u00f6iden kuuluvuutta ja mahdollistivat siten n\u00e4yttelij\u00f6iden vapaamman liikkuvuuden. Musiikki \u00e4\u00e4nitettiin etuk\u00e4teen ja l\u00e4hetettiin kova\u00e4\u00e4nisist\u00e4. Esityksess\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6iden, aseiden ja kuorma-autojen \u201dluonnolliset\u201d live-\u00e4\u00e4net sekoittuivat etuk\u00e4teen \u00e4\u00e4nitettyihin \u201dkeinotekoisiin\u201d \u00e4\u00e4niin, kuten musiikkiin, muihin \u00e4\u00e4niin ja kone\u00e4\u00e4niin. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 ratkaisu vahvisti ep\u00e4vakaata rajaa todellisen ja kuvitteellisen v\u00e4lill\u00e4. (Mt. 62.)<\/p>\n\n\n\n Jo suunnitteluvaiheessa hahmottui lopulta toteutunut p\u00e4\u00e4kohtausjaottelun konsepti. Ensimm\u00e4inen n\u00e4yt\u00f6s keskittyisi ensimm\u00e4isen maailmansodan taisteluihin, toinen n\u00e4yt\u00f6s fasistisen vallankumouksen \u201dsuuruuteen\u201d ja kolmas ponnisteluihin maan uudelleenrakentamiseksi. Konseptin rakenne \u2013 oikeudenk\u00e4ynti ja voitto, kuolema ja yl\u00f6snousemus \u2013 on tyypillinen kansalliselle epiikalle. (Foster 1996, xiv.)<\/p>\n\n\n\n Esityksen alussa maisema on valkoisen savun peitossa. Kova\u00e4\u00e4nisist\u00e4 kantautuva j\u00e4rjest\u00e4ytymisk\u00e4sky k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 esityksen, jolloin valot sammuvat. H\u00e4lvenev\u00e4n savun takaa paljastuu valtava n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maisema ja y\u00f6llinen taivas. Trumpetin kutsut kaikuvat ja seuraa ensimm\u00e4isen maailmansodan hymni. (Schnapp 1996, 69.)<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4isen n\u00e4yt\u00f6ksen alussa valonheitin paljastaa ruumiita, piikkilankoja, juoksevia sotilaita, hiekkas\u00e4kkej\u00e4, laukkaavia hevosia sek\u00e4 aseistusta, jota sijoitetaan asemiin. Kuuluu Fiat 18 BL:n \u00e4\u00e4ni, ja auto ylitt\u00e4\u00e4 horisonttilinjan. Sotilaat huutavat kuorma-auton lis\u00e4nime\u00e4 \u201d\u00c4iti Ammuspussi\u201d (Mamma Giberna<\/em>). Vihollisten avattua rakettitulen auto l\u00e4htee liikkeelle; dialogi ja laulun p\u00e4tk\u00e4t kietoutuvat mekaanisiin \u00e4\u00e4niin ja r\u00e4j\u00e4hdyksiin. (Mt. 69.)<\/p>\n\n\n\n Maailmansodan tapahtumista siirryt\u00e4\u00e4n vuoden 1922 ty\u00f6l\u00e4islakkoihin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6vaihdoksen j\u00e4lkeen, jonka aikana esitettiin pyrotekninen show. Toisen n\u00e4yt\u00f6ksen uusi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6paikka kuvaa r\u00e4hj\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6maata. Tehtaansireenien ulvonta muuttuu ruostuneen laitteiston r\u00e4\u00e4k\u00e4isyksi. \u201d\u00c4iti Ammuspussin\u201d kuski Ceseri ja h\u00e4nen mekaanikkonsa pyrkiv\u00e4t purkamaan 18 BL -kuorma-auton lastin. He vastustavat lakkoa ja kutsuvat apua. Mutta ty\u00f6l\u00e4iset raivostuvat ja alkavat pahoinpidell\u00e4 kuorma-autoa kepeill\u00e4 ja kivill\u00e4. Auton moottori k\u00e4ynnistyy, ja sen \u201dulvonta\u201d kantaa huutokuoron yli. Lakkoilijoiden ympyr\u00e4 avautuu ja Ceserin voi kuulla vannovan kostoa samalla kun kuorma-auto pakenee rotkoon. (Mt. 70\u201371.)<\/p>\n\n\n\n Seuraava kohtaus pyrkii n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n demokratian ja parlamentarismin naurettavina ja tehottomina sek\u00e4 legitimoimaan fasistien vallan j\u00e4rjestyksen takaajina. Kohtauksessa kumpareelle ilmestyy bankettip\u00f6yt\u00e4. P\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 on nimi \u201dparlamentti\u201d, ja sen \u00e4\u00e4rell\u00e4 on liberaaleja, sosialisteja, kansanpuoluelaisia sek\u00e4 vapaamuurareita. Osa on pukeutunut mustiin smokkeihin ja ylisuuriin mustiin hattuihin. He kuiskuttelevat salaliittomaiseen tyyliin. Toiset ovat lihavia, huolimattomasti kirkkaisiin v\u00e4reihin pukeutuneita ja t\u00e4ynn\u00e4 retorista uhoa. (Mt. 71.)<\/p>\n\n\n\n Lakkolaiset kokoontuvat seurueen ymp\u00e4rille hiljaa. Heid\u00e4n satunnaiset iskusanansa vaimenevat. Ainoastaan banketin \u00e4\u00e4net kuuluvat. Niit\u00e4 ovat haarukoiden ja veitsien kilin\u00e4 sek\u00e4 vanhojen miesten pureskelusta, r\u00f6yht\u00e4ilyist\u00e4 ja naurun h\u00e4h\u00e4tyksest\u00e4 syntyv\u00e4t \u00e4\u00e4net. Sosialistipoliitikko aloittaa puheen, mutta h\u00e4nen suustaan kantautuu ainoastaan posetiivin soittama Seitsem\u00e4n hunnun tanssi<\/em> Richard Straussin oopperasta Salome<\/em>. Ilmapallot, joihin on kiinnitetty satoja valheellisia lupauksia, l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n ilmaan. Posetiivi vaikenee ja lehdenmyyj\u00e4 huutaa uutisotsikoita fasististen ryhmien perustamisesta. Sitten \u201d\u00c4iti Ammuspussi\u201d ilmestyy odottamatta paikalle nuoria fasisteja kyyditen. (Mt. 71\u201372.)<\/p>\n\n\n\n Ceseri pit\u00e4\u00e4 palopuheen v\u00e4kijoukolle: \u201dSeitsem\u00e4n miljoonaa palkkasuoritusta kadonnut rautatielakon takia! 130 miljoonaa maatilojen vaurioihin kiitos Bolognan alueen sosialistisen diktatuurin! Kaikkialla kuolleita miehi\u00e4 uhrattuina demagogisille pedoille! Ty\u00f6l\u00e4iset, milloin vapautatte itsenne mystifioivista johtajistanne? Italialaiset, vapautumisenne riippuu uskalluksestanne!\u201d (Schnapp 1996, 72\u201373 mukaan, k\u00e4\u00e4nn\u00f6s JvB.)<\/p>\n\n\n\n Palosireenit ulvovat. Kuorot laulavat fasistisia hymnej\u00e4 kaukana ja l\u00e4hell\u00e4. Ceserin viesti ei ole kuitenkaan mennyt viel\u00e4 kaikille perille, sill\u00e4 kulmassa oleva tehdas on tulessa. Ceserin 18 BL t\u00e4ynn\u00e4 mustapaitoja saapuu pelastust\u00f6ihin mutta saa kimppuunsa aseistautuneen sosialistien v\u00e4kijoukon. Luodit lent\u00e4v\u00e4t joka suuntaan. Pimeyden laskeuduttua iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paljastuvat kuolleet ja haavoittuneet fasistit, joita on aseteltu kuorma-auton lavalle kuin alttarille. Auto liikkuu keskelle esitystilaa, ja 200 fasistia suuntaa sit\u00e4 kohti ja asettuu neli\u00f6m\u00e4iseen muodostelmaan tarkkaillen tilannetta \u00e4\u00e4neti. (Mt. 73.)<\/p>\n\n\n\n Vaalea valo voimistuu, ja Mussolinin \u201dmetallinen ja kirkas \u00e4\u00e4ni\u201d katkaisee hetken kest\u00e4neen haudanhiljaisuuden. \u00c4\u00e4net n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n eri puolilta huutavat vastakuorona \u201dmeille\u201d, kun Mussolini kysyy, kenelle Italia ja Rooma kuuluvat. Huutokuoroon liittyy \u00e4\u00e4ni\u00e4 katsomosta. Toinen n\u00e4yt\u00f6s p\u00e4\u00e4ttyy Rooman marssin alkuun, kun kymmenien kuorma-autojen kulkue ylitt\u00e4\u00e4 horisonttilinjan ja niiden siluetit katoavat vaaleaan valoon. (Mt. 73.)<\/p>\n\n\n\n Rooman marssin \u00e4\u00e4nimaiseman haihduttua seuraa v\u00e4lin\u00e4yt\u00f6s, jonka aikana siirryt\u00e4\u00e4n ajallisesti 1920-luvun alusta vuoteen 1932. Sen aikana valonheittimet suuntautuvat y\u00f6taivaalle kuin hermostuneesti jotain etsien. N\u00e4kyviin ilmestyy muodostelmassa etenev\u00e4 lentosaattue, joka pudottaa lentolehtisi\u00e4 Mussolinin valtaannoususta. Sanomalehtipojiksi pukeutuneet nuoret fasistit juoksevat penkkirivien v\u00e4liss\u00e4, huutavat otsikoita ja jakavat sanomalehti\u00e4. Pojat ja lentokoneet katoavat n\u00e4kyvist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kohtauspaikkavaihdon j\u00e4lkeen. (Mt. 73\u201374.)<\/p>\n\n\n\n Kolmannen n\u00e4yt\u00f6ksen alussa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 t\u00e4yttyy sadoista puolialastomista lapsista sankarillisen tanssimusiikin tahdissa. He astelevat kohti horisonttia pitkin uurroksia, jotka viel\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4 olevat talonpoikien vaunut ovat maahan painaneet. Lapsia seuraa sadan voimistelijan muodostelma, joka esitt\u00e4\u00e4 liikuntatanssin peitsien ja jousipyssyjen kanssa. (Mt. 74.)<\/p>\n\n\n\n Suo valaistaan n\u00e4kyviin valonheittimen viile\u00e4n vihre\u00e4ll\u00e4 valolla esitystilan vasemmalla laidalla. Suon h\u00f6yryt ja sammakkomainen kurnutus \u00e4\u00e4nimaisemana kietoutuvat juorupuheiden, panettelun ja ep\u00e4ilyn \u00e4\u00e4niin. Voimistelijoiden l\u00e4hdetty\u00e4 yksi sammakko\u00e4\u00e4ni p\u00e4ivittelee mumisten, kuinka miljardeja on k\u00e4ytetty rodun rumentamiseen ja kuinka v\u00e4kivaltaiset ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t sukupolvet on saatu kiihotettua sotaan, teurastukseen ja ylily\u00f6nteihin. Sammakko\u00e4\u00e4net vaihtavat tietoja siit\u00e4, ett\u00e4 Milanon ja Napolin nuoriso on noussut kapinaan \u201dpakanatyrannin\u201d nimiss\u00e4. Horisonttiin, esitystilan korkeimmalle kohdalle valon risteyspisteeseen ilmestyy monumentaalinen hahmo, komentaja, joka saapuu hevosen sel\u00e4ss\u00e4 johtamaan j\u00e4tt\u00f6maan ehostusty\u00f6t\u00e4. H\u00e4n sanoo kaksi sanaa: \u201dt\u00e4ss\u00e4\u2026t\u00e4ytt\u00f6maa\u201d. Kuorma-autot alkavat t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suota. Lopulta komentaja julistaa, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n y\u00f6t\u00e4 my\u00f6ten, jotta kolmen p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 tyhji\u00f6n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tie Littoriaan. (Mt. 75.)<\/p>\n\n\n\n Koko n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 valaistuu. Suon t\u00e4ytt\u00f6operaatio ja agitaatio jatkuvat. Ty\u00f6l\u00e4iset kylv\u00e4v\u00e4t maata, kunnes tehtaan pilli vaihtaa y\u00f6vuoroa. Ty\u00f6kalut on hyl\u00e4tty, kuorma-autot ajavat vajaan, sota- ja vallankumouslauluja lauletaan. Ainoastaan pari henkil\u00f6\u00e4 j\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle laskemaan leikki\u00e4 ja odottamaan kyyti\u00e4 \u201d\u00c4iti Ammuspussilta\u201d, joka on nimetty uudelleen \u201dVanhaksi Ammuspussiksi\u201d. (Mt.75.)<\/p>\n\n\n\n Ceseri ajaa yh\u00e4 kuorma-autoa, joka saapuu paikalle kolhiintuneena ja rikki revittyn\u00e4. Puolitiess\u00e4 moottori hajoaa, ja auto alkaa sy\u00f6st\u00e4 savua ja h\u00f6yry\u00e4. 18 BL ei k\u00e4ynnisty en\u00e4\u00e4 yrityksist\u00e4 huolimatta, mutta sit\u00e4 ei hyl\u00e4t\u00e4, vaan se ty\u00f6nnet\u00e4\u00e4n suon reunalle. Kaksi kuorma-autollista ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 saapuu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle ja ymp\u00e4r\u00f6i vanhan ajoneuvon. Hautajaisasetelman keskelt\u00e4 Ceseri julistaa: \u201dH\u00e4n on taistellut sodan, vallankumouksen sek\u00e4 taistelun maan uusiok\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Nyt h\u00e4n haluaa halukkaasti tukea moottoritiet\u00e4 Littoriaan.\u201d Vanha kuorma-auto ty\u00f6nnet\u00e4\u00e4n suohon ja haudataan mutaan, mink\u00e4 j\u00e4lkeen Ceseri profetoi fasistiseen tapaan: \u201dKolmessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n palaa hoitamaan velvollisuutensa uudenlaisella tavalla, vanha naiseni. Ikuisesti!\u201d (mt. 75\u201376. K\u00e4\u00e4nn\u00f6kset JvB.)<\/p>\n\n\n\n Valot pimenev\u00e4t ja suuntautuvat uudelleen ajoneuvon j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin. Kuorma-autojen kaksoisrivist\u00f6 ajaa yli haudattavan auton, jota tuskin en\u00e4\u00e4 n\u00e4kyy. Marssirumpujen kumina yhdistyy musiikkiin. Valkoisten rakennusten kuvat lepattavat kaukaisuudessa, kun fasistinen Italia marssii kohti Littoriaa, ensimm\u00e4ist\u00e4 uutta fasistista kaupunkia ja samalla tulevaisuuden kaupunkia kohti. Kaukaa kuuluva sankarillinen trumpettikutsu kaikuu takaisin kaksinkertaisella voimalla. Stadionin valot syttyv\u00e4t. (Mt. 76.)<\/p>\n\n\n\n Sota, vallankumous ja j\u00e4lleenrakennus olivat 18 BL<\/em> -massaesityksen kolme keskeist\u00e4 teemaa (Schnapp 1996, 77). Se esitti fasistisen liikkeen historian kolme vaihetta kolmessa n\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan loppuvaiheista Rooman marssiin ja lopulta aina esitysajankohdan kaupunki- ja yhteiskuntasuunnitteluun.<\/p>\n\n\n\n Esitystekniikan hybridi yhdistettiin tyylillisesti allegorian kautta hyperrealismiin ja aina poliittiseen karikatyyriin asti. Esitys pyrki t\u00e4ysin eroon 1800-luvun yksil\u00f6psykologiasta ja t\u00e4htij\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Keinovalikoimat olivat moderneja, ja esitys koostui p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isist\u00e4 \u00e4\u00e4nimaisemista, elokuvallisista valotempuista sek\u00e4 montaasista ja kohtausten nopean risteytt\u00e4misen tekniikoista. (Mt.)<\/p>\n\n\n\n Ohjaaja Blasetti painotti, kuinka esityksen tuli vastata yleis\u00f6n tottumiin elokuvallisiin keinoihin, kuten suureen mittakaavaan, tietynlaiseen realismiin, nopeisiin kohtausvaihtoihin sek\u00e4 perinteist\u00e4 teatteria laajempaan tilaan (Blasetti l\u00e4hteess\u00e4 Schnapp 1996, 77). Toinen 18 BL:n<\/em> tekij\u00e4 Corrado Sofia vertasi esityst\u00e4 tunnelmaan urheilustadioneilla, joilla katsojat her\u00e4\u00e4v\u00e4t aina uudelleen vastaavanlaiseen innostukseen. Ihmishahmojen, -\u00e4\u00e4nten ja ulkoilmaymp\u00e4rist\u00f6n ansiosta kokemus olisi viel\u00e4kin viettelev\u00e4mpi kuin elokuvissa (Sofia l\u00e4hteess\u00e4 Schnapp 1996, 77). Siin\u00e4 miss\u00e4 ”Talvipalatsin valtaus” rakensi tulevaa elokuvaestetiikkaa muun muassa montaasimaisilla leikkauksilla, 18 BL<\/em> ammensi teatteriin jo takaisin vakiintuneesta estetiikasta.<\/p>\n\n\n\n Neuvostoestetiikasta poiketen 18 BL<\/em> -teoksessa eli kaksi dramaattista rinnakkaisuniversumia yhdess\u00e4: toisaalta miesten ja johtajien vuorovaikutus sek\u00e4 toisaalta \u201d\u00c4iti Ammuspussin\u201d ja 50 kuorma-auton \u201dkuoron\u201d mekaaninen olemus. Huolimatta ihmisten ja koneiden jatkuvasta vuorovaikutuksesta esityksess\u00e4 koneet pysyv\u00e4t kokonaisina eik\u00e4 niit\u00e4 pureta osiin tai yhdistell\u00e4. (Mt. 89.) Vaikka fasismi pyrki my\u00f6s teolliseen massayhteiskuntaan, se otti et\u00e4isyytt\u00e4 marxismin materialismista, utilitarismista ja kollektivismista ja korvasi ne hengen, kauneuden, sankaruuden tai roomalaisuuden kaltaisilla ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isill\u00e4 termeill\u00e4 (mt. 84).<\/p>\n\n\n\n Neuvostoven\u00e4l\u00e4iseen sek\u00e4 saksalaiseen (kommunistien ja kansallissosialistien) esitystraditioon verrattuna sen ainutlaatuinen piirre oli pyrkimys tehd\u00e4 koneesta p\u00e4\u00e4henkil\u00f6. Futuristien kone-estetiikka ja teknoutopismi n\u00e4kyiv\u00e4t taustalla voimakkaammin kuin muissa massateatteritraditioissa. Massojen oli paljon vaikeampi sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista kohdetta historian uutena subjektina kuin proletariaattia (Foster 1996, xviii). Kuitenkaan ajatus koneen ja henkil\u00f6n v\u00e4lisest\u00e4 psykologisesta kommunikaatiosta ei ollut tavaton maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Esimerkiksi Bertolt Brecht oli radiofonisessa teoksessaan \u201dLindberghin lento\u201d (Der Lindberghflug<\/em>, 1929) kokeillut t\u00e4llaisia ajatuksia. Teokseen kuului esimerkiksi \u201dduetto\u201d Lindberghin ja lentokoneen moottorin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Fasismi oli laaja poliittinen ilmi\u00f6 ymp\u00e4ri Eurooppaa 1920- ja 1930-luvuilla, ja se on liitetty kaikkein […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[18],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2733"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2733"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2733\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5343,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2733\/revisions\/5343"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2733"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2733"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2733"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Kulkue ja marssi<\/h2>\n\n\n\n
Fasistien rituaaleja<\/h2>\n\n\n\n
Fasistisen massateatterin juurilla<\/h2>\n\n\n\n
18 BL<\/em>: kone p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/09\/JB7-18.jpg\")
<\/a>18 BL<\/em>: koneen inhimillistyminen ja inhimillisen koneellistuminen<\/h2>\n\n\n\n
18 BL:<\/em>n esityspaikka: joutomaasta taistelutantereeksi<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/09\/JB7-19.jpg\")
<\/a>18 BL:<\/em>n valo- ja \u00e4\u00e4nimaisemat<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/09\/JB7-20b.jpg\")
<\/a>Schlageterin<\/em> loppukohtaus<\/summary>\n
![\"\"](\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/09\/JB7-21-duo.jpg\")
<\/a>18 BL<\/em>:n tapahtumat<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/09\/JB7-22b.jpg\")
<\/a>![\"\"](\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/09\/JB7-23.jpg\")
<\/a>![\"\"](\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/09\/JB7-24.jpg\")
<\/a>Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/09\/JB7-25.jpg\")
<\/a>