{"id":3236,"date":"2019-09-07T15:50:20","date_gmt":"2019-09-07T12:50:20","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=3236"},"modified":"2023-04-06T12:39:05","modified_gmt":"2023-04-06T09:39:05","slug":"7-2-radikaalivasemmisto-saksan-ammattiyhdistysliikkeen-juhlaesitykset-1920-1924","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/7-2-radikaalivasemmisto-saksan-ammattiyhdistysliikkeen-juhlaesitykset-1920-1924\/","title":{"rendered":"7.2 Radikaalivasemmisto \u2013 Saksan ammattiyhdistys\u00ad\u00ad\u00ad\u00ad\u00adliikkeen juhla\u00ad\u00ad\u00ad\u00ad\u00adesitykset, 1920\u20131924"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 aihepiiri\u00e4 raapaisevassa osiossa esittelen Leipzigissa vuosina 1920\u20131924 n\u00e4htyj\u00e4 Saksan ammattiyhdistysten juhla- ja vihkimysesityksi\u00e4 (Fest- und Weihespiel<\/em>). Niit\u00e4 on tutkittu selv\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n kuin bol\u0161evikkien massaesityksi\u00e4. Saatavilla oleva alkuper\u00e4isl\u00e4hdeaineisto vaikuttaa kapealta, samoin tutkimus, sill\u00e4 ainoa aihepiirist\u00e4 julkaistu teos on DDR:n aikaisessa Leipzigissa ilmestynyt 34-sivuinen kirjanen (Pf\u00fctzner 1960). Koska en ole voinut perehty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tutkimukseen, olen ollut siihen pohjautuvien toisen k\u00e4den l\u00e4hteiden varassa (Hoffmann ja Hoffmann-Ostwald 1972 ja Eichberg 1977). Ilmeisesti vain yksi taho, ty\u00f6v\u00e4enliikkeen sanomalehti Leipziger Volkszeitung,<\/em> raportoi esityksist\u00e4 tarkemmin, ja sen kuvaukset esityksist\u00e4 ovat olleet my\u00f6s muiden p\u00e4\u00e4l\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aihepiiri kaipaisi siis p\u00e4ivityst\u00e4 ja uusia korkeita tieteellisi\u00e4 standardeja vastaavia avauksia. My\u00f6s kysymys siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ja miten bol\u0161evikkien massaesitysten keinot ja estetiikat vaikuttivat Saksan ammattiyhdistysliikkeen esityksiin, on kiinnostava. Samalla olisi pohdittava toisaalta vaikutusten ylikansallisuutta ja toisaalta paikallisen kulttuurin, politiikan ja esitysestetiikkojen roolia. Keskeiset erot bol\u0161evikkien massaesityksiin olivat kenties 1920-luvun Saksan avantgardetanssin uusien virtausten mahdollinen vaikutus massakoreografiaan sek\u00e4 puhekuorojen t\u00e4rkeys. Joka tapauksessa Saksan ty\u00f6v\u00e4enliikkeen massaesitykset ovat kiinnostava osa 1920-luvun Saksan kokeellista kulttuuria ja ty\u00f6v\u00e4enliikkeen historiaa. Muutamien massaesitysten taustalla oli tunnettu kommunistinen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija Ernst Toller. Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n tavoin massaesityksi\u00e4 toteuttivat muutama teatteriammattilainen sek\u00e4 harrastajat. My\u00f6s joissain saksalaisissa esityksiss\u00e4 n\u00e4kyy pyrkimys kollektiiviseen luomiseen.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4vakaa yhteiskunta<\/h2>\n\n\n\n

Leipzigin massaesitysten sykli vuosina 1920\u20131924 syntyi ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 ep\u00e4vakaassa yhteiskunnassa. Saksa oli nujerrettu sodassa, ja radikaalioikeistolaiset ja -vasemmistolaiset ryhmittym\u00e4t yrittiv\u00e4t kaapata vallan ja kumota tasavallan. Poliittinen v\u00e4kivalta, terrori ja vallankaappausyritykset ravisuttivat yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Saksan vasemmisto jakautui jyrk\u00e4sti toisilleen vihamielisiin sosiaalidemokraatteihin (Sozialdemokratische Partei Deutschlands, SPD) ja kommunisteihin (Kommunistische Partei Deutschlands, KPD). V\u00e4lirikko oli tapahtunut jo toisen internationaalin hajotessa, kun sosiaalidemokraatit kannattivat Saksan liittymist\u00e4 ensimm\u00e4iseen maailmansotaan. Saksan luhistuttua maailmansodassa radikaalivasemmisto yritti Ven\u00e4j\u00e4n esikuvan mukaan vallankumousta niin sanotussa marraskuun vallankumouksessa 1918, joka kuitenkin ep\u00e4onnistui. SPD:n johdolla tasavalta julistettiin perustetuksi Weimarin hoviteatterista k\u00e4sin, mist\u00e4 juontaa nimi Weimarin tasavalta (1918\u20131933). Vallankumouksellisen marxilaisen ryhmittym\u00e4n spartakistien kansannousu oli osa laajempaa kommunistien vallankumousyrityst\u00e4 Saksassa, ja se kesti 5.\u201312.1.1919 ennen kuin paikalle h\u00e4lytetty puolisotilaallinen Freikorps-ryhm\u00e4 (vapaajoukot) kukisti sen ja murhasi johtajat Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknechtin.<\/p>\n\n\n\n

Leipzigin massaesitysten juurista<\/h2>\n\n\n\n

Saksassa sosialistisen ty\u00f6v\u00e4enliikkeen teatterissa ilmeni ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana kaksi uudistussuuntausta kohti harrastaja- ja massaesityksi\u00e4 (Eichberg 1977, 71). Leipzigin ammattiliittojen juhlatraditio oli k\u00e4ynnistynyt jo vuonna 1897, ja siihen liittyi ty\u00f6l\u00e4iskuoroja ja -voimistelua. Juhlat laajenivat vuonna 1919, kun niihin lis\u00e4ttiin ulkoilmaesityksi\u00e4. Vuonna 1920 k\u00e4ynnistyiv\u00e4t varsinaiset massaesitykset. (Mt. 74.) Esityksist\u00e4 vastasi Leipzigin ty\u00f6l\u00e4isten oppilaitos (Leipziger Arbeiter-Bildungsinstitut, LAB), joka suunnitteli niit\u00e4 yhdess\u00e4 ammattiyhdistysten kanssa. Molemmat olivat Leipzigin vahvimman ty\u00f6v\u00e4enpuoleen USPD:n vaikutuspiirin alaisia. (Hoffmann ja Hoffmann-Ostwald 1972, 86.)<\/p>\n\n\n\n

Leipzigin massaesityksi\u00e4 ei jatkettu en\u00e4\u00e4 vuoden 1924 j\u00e4lkeen ilmeisesti siksi, ett\u00e4 vuodesta 1922 SDP:hen kuuluneen oppilaitoksen kiinnostus niit\u00e4 kohtaan laimeni. Vuonna 1929 perinnett\u00e4 yritettiin viel\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 henkiin puhe- ja liikekuoroille rakentuvan Prometheus<\/em>-esityksen avulla, muttase ei koskaan toteutunut. (Mt. 87.)<\/p>\n\n\n\n

Saksassa ensimm\u00e4inen pyrkimys massateatteria kohti ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen oli ollut Johannes R. Becherin juhlan\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 \u201dTy\u00f6l\u00e4iset \u2013 talonpojat \u2013 sotilaat. Er\u00e4\u00e4n kansan her\u00e4\u00e4minen jumalaan\u201d (Arbeiter \u2013 Bauern \u2013 Soldaten. Der Aufbruch eines Volkes zu Gott<\/em>) vallankumousvuonna 1918 (Eichberg 1977, 74). Becher oli runoilija, josta tuli my\u00f6hemmin DDR:ss\u00e4 kulttuuriministeri vuonna 1954. H\u00e4n kirjoitti my\u00f6s tekstin Hanns Eislerin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n DDR:n kansallislauluun.<\/p>\n\n\n\n

Becherin massateatteriteoksessa korostuivat jumalan etsiminen, poliittinen vallankumous ja ekspressionismi (mt. 74). Becher kuvasi teoksensa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi olla uusi \u201dgiganttinen\u201d, \u201dylikansallinen\u201d ja \u201dkaikkia kansoja kaikista maanosista yhdist\u00e4v\u00e4\u201d kohtaaminen (Becher l\u00e4hteess\u00e4 Eichberg 1977, 74). Siin\u00e4 kaikkien aikakausien ja maiden taiteenlajit olisivat sulautuneet synteesiksi (mt.). Teosta ei luultavimmin kuitenkaan koskaan esitetty (Eichberg 1977, 74).<\/p>\n\n\n\n

Spartacus<\/em>, 1920<\/h2>\n\n\n\n

Leipzigin ammattiyhdistysliikkeen ensimm\u00e4inen juhlaesitys Spartacus<\/em> n\u00e4htiin elokuussa vuonna 1920. Ajankohta on mielenkiintoinen, sill\u00e4 bol\u0161evikkien suurten massaesitysten sarja oli k\u00e4ynniss\u00e4 samaan aikaan, mutta \u201dTalvipalatsin valtaus\u201d esitettiin vasta kolme kuukautta Spartacuksen <\/em>j\u00e4lkeen. Sortajiaan vastaan orjakapinan nostattanut gladiaattori Spartacus oli keskeinen hahmo sosialistisessa vallankumoushistoriassa. Siit\u00e4 kertoo my\u00f6s hahmon mukanaolo bol\u0161evikkien \u201dVapautetun ty\u00f6n mysteeriss\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Spartacus <\/em>j\u00e4rjestettiin Leipzigin py\u00f6r\u00e4ilystadionilla 1. elokuuta 1920. Esitys oli menestys ja se toistettiin seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Radan sis\u00e4puolelle oli rakennettu valtava, areenanmuotoinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Esitys tapahtui osin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, osin ruohoalueella ja osin korokkeilla sek\u00e4 valtavilla porrasmaisilla rakennelmilla. Esityksen ohjasi Josef von Fielitz, joka ty\u00f6skenteli ohjaajana Leipziger Schauspielhaus -teatterissa (Hoffmann ja Hoffmann-Ostwald 1972, 86). Sanomalehtiarvion mukaan Spartacuksen<\/em> tekemiseen osallistui yli 900 henkil\u00f6\u00e4. Katsojien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ksi lehti arvioi 50 000. (Leipziger Volkszeitung l\u00e4hteess\u00e4 Hoffmann ja Hoffmann-Ostwald 1972, 88.)<\/p>\n\n\n\n

Esitystapahtumat jakautuivat nelj\u00e4\u00e4n kuvaelmaan. Ensiksi voitokkaiden roomalaisten legioonalaisten marssi orjineen; toiseksi orjien k\u00e4rsimys ja samanaikaisesti patriisien voitonjuhlien kuvaaminen; kolmanneksi orjien kapina; nelj\u00e4nneksi orjien ristiinnaulitseminen ja kostolaulu, joka p\u00e4\u00e4tti esityksen. (Eichberg 1977, 75.) Toisin sanoen Spartacus-tarina haluttiin kuvata korostetun ep\u00e4yksil\u00f6llisesti ja painottaa kollektiivia kaikissa nelj\u00e4ss\u00e4 kuvaelmassa. Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n massaesityksist\u00e4 tuttua simultaanikerrontaa k\u00e4ytettiin kuvattaessa sorrettuja ja sortajia toisessa kohtauksessa. Esitys yhdisti messianismia ja kristillist\u00e4 symboliikkaa luokkataistelun historiaan tavalla, jossa menneet historialliset tapahtumat haastavat tulevia sukupolvia tekem\u00e4\u00e4n proletaarisen vallankumouksen.<\/p>\n\n\n\n

Esityst\u00e4 leimasi kollektiivisen kehon ajatus, mik\u00e4 n\u00e4kyy muutamissa s\u00e4ilyneiss\u00e4 esityskuvissa. Yhdess\u00e4 kuvassa kollektiivi vannoo kostoa oikean k\u00e4den nyrkit ilmassa. Toisessa kuvassa massakollektiivi m\u00f6yrii maassa kiemurrellen ristiinnaulittujen edess\u00e4 esityksen lopussa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Spartacus<\/em> (1920), kostovala. Stadtgeschichtliches Museum Leipzig, Z0077075<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Spartacus<\/em> (1920), ristiinnaulitseminen. Stadtgeschichtliches Museum Leipzig, Z0082979<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\u201dK\u00f6yh\u00e4 Konrad\u201d, 1921<\/h2>\n\n\n\n

Der arme Konrad <\/em>(\u201dK\u00f6yh\u00e4 Konrad\u201d) -massaspektaakkelin aiheena oli Saksan talonpoikaiskapinat 1500-luvulla. K\u00f6yh\u00e4 Konrad oli salainen talonpoikaisj\u00e4rjest\u00f6, joka valmisteli kapinaa. Py\u00f6r\u00e4ilystadionin pientareelle luotiin goottilaisen linnan portit esityspaikaksi. Esitys alkoi illalla pimeyden laskeutuessa, jolloin esityspaikka valaistiin valonheittimill\u00e4. (Eichberg 1977, 75.) My\u00f6s Spartacus <\/em>ja isoimmat bol\u0161evikkien massajuhlat olivat alkaneet pimeyden laskeuduttua.<\/p>\n\n\n\n

Esitys koostui prologista nimelt\u00e4 Kuolemantanssi sek\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 kuvaelmasta: S\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4iv\u00e4t, K\u00f6yh\u00e4 Konrad, Keisarillinen valta ja Verituomioistuin. Esityksen alun s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4iv\u00e4t kuvaavat yl\u00e4luokan elostelua. Sen j\u00e4lkeen siirryt\u00e4\u00e4n talonpoikien veronmaksuun, joka eskaloituu kapinaksi. Seuraavassa kohtauksessa keisarilliset joukot kukistavat kapinan. Lopun verioikeudenk\u00e4ynnin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuolemantanssi. (Mt.).<\/p>\n\n\n\n

Sanomalehtiarviossa kritisoitiin kuolemantanssin ja vallankumousajatuksen yhtym\u00e4kohtaa et\u00e4iseksi. T\u00e4llainen \u201drunollinen oikeudenmukaisuus\u201d j\u00e4i arvioijan mukaan proletaarisille katsojille vieraaksi (Leipziger Volkszeitung l\u00e4hteess\u00e4 Hoffmann ja Hoffmann-Ostwald 1972, 90). Arviossa ylistettiin kuitenkin massakoreografiaa eli sit\u00e4, kuinka 1 800 osallistujaa sulautui orgaaniseksi kehoksi ja ymm\u00e4rsi muotoutua toimivaksi massaksi kuvaten samalla \u201dtodellista kansanel\u00e4m\u00e4\u00e4\u201d (mt. 90). Toisin kuin Spartacuksessa<\/em> esityksess\u00e4 oli Fielitzin apuna kaksi muuta ohjaaja, joista toinen oli Emma Grondona (mt. 89). H\u00e4n oli tanssin ammattilainen ja Leipzigin baletin tanssimestari.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
\u201dK\u00f6yh\u00e4 Konrad\u201d (1921). Stadtgeschichtliches Museum Leipzig, Z0074146<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
\u201dK\u00f6yh\u00e4 Konrad\u201d (1921), muutamia n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 ryhm\u00e4kuvassa. Stadtgeschichtliches Museum Leipzig, Z0074073<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\u201dKuvia Ranskan vallankumouksesta\u201d, 1922<\/h2>\n\n\n\n

Niin kuin Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s Leipzigissa massaesitysten mittakaava kasvoi esitys toisensa j\u00e4lkeen. Kolmantena esitysvuonna 1923 Ernst Tollerin kirjoittama \u201dKuvia Ranskan vallankumouksesta\u201d (Bilder aus der Franz\u00f6sischen Revolution<\/em>) oli kasvanut edellisest\u00e4 tuntuvasti: kuvaelmia oli nyt yhteens\u00e4 viisitoista.<\/p>\n\n\n\n

Esitykseen osallistui per\u00e4ti 3 000 n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4, laulajaa ja tanssijaa (Eichberg 1977, 76). Esityspaikka oli Probstheidan messualue (Davies 1996, 633) keskustan ulkopuolella. Katsojat pystyttiin nyt istuttamaan katsomoon, joka oli pystytetty ty\u00f6v\u00e4envoimistelujuhlia varten (Leipziger Volkszeitung l\u00e4hteess\u00e4 Hoffmann ja Hoffmann-Ostwald 1972, 91).<\/p>\n\n\n\n

Esityst\u00e4 kritisoitiin liian suuresta et\u00e4isyydest\u00e4 esiintyjien ja katsojien v\u00e4lill\u00e4, josta seurasi my\u00f6s kuulemisongelmia. Kriitikko totesikin huomionarvoisesti, ett\u00e4 massaesityksiss\u00e4 \u00e4\u00e4nimaailman tulisi keskitty\u00e4 massan huutoihin tai sitten mykk\u00e4elokuvista tutun kirjoitetun sanan pit\u00e4isi korvata puhuttu sana. (Mt.)<\/p>\n\n\n\n

Esityksen kuvaelmat Ranskan vallankumouksesta eteniv\u00e4t alkupuolen kuninkaan vuonna 1789 toimeenpanemasta kenraalis\u00e4\u00e4tyjen koollekutsumisesta vuoden 1792 tasavallan julistamiseen ja lopulta kuninkaan teloitukseen (Eichberg 1977, 76). Bastiljin valloituskohtauksessa Tollerin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ohjeet kuuluivat seuraavasti, vaikka ei ole tietoa, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin esitys toteutti niit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tollerin hahmotelma Bastiljin valtauksesta<\/summary>\n
\n\n\n\n

Desmoulins nousee areenan korotetulle kohdalle innostaen ihmisi\u00e4 vahvalla puheellaan. Alkuvoimaisesti purkautuen ihmiset rynt\u00e4\u00e4v\u00e4t areenalta pois sy\u00f6ksy\u00e4kseen asevarastoon \u2013 ei n\u00e4kyviss\u00e4, mutta oletusarvoisesti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takana \u2013 ja ennen kaikkea Bastiljiin. Areena j\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4ksi. Punainen, palava hehku, laukaukset, kanuunan pauke ja kellon \u00e4\u00e4ni viittaavat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ulkopuolisiin taisteluihin aseistautuneen kansan ja kuninkaallisten v\u00e4lill\u00e4. Voiton riemunhuudot antavat varmuuden, ett\u00e4 kansa on voittanut ja valta on heid\u00e4n k\u00e4siss\u00e4\u00e4n.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

(L\u00e4hde: Davies 1996, 634.)<\/p>\n\n\n\n<\/div><\/details>\n\n\n\n

Leipzigin ammattiyhdistysliikkeen viimeiset massaesitykset<\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iseen maailmansotaan liittyv\u00e4st\u00e4 \u201dSota ja rauha\u201d -esityksest\u00e4 (Krieg und Frieden<\/em>), joka ei liittynyt Tolstoin romaaniin, on s\u00e4ilynyt v\u00e4hemm\u00e4n tietoa kuin aiemmista Leipzigin massaesityksist\u00e4. Vaikka esityspaikka oli sama kuin Tollerin vallankumousspektaakkelissa, esitys oli luultavasti v\u00e4hemm\u00e4n massiivinen. Messukent\u00e4ll\u00e4 oli viisi lipputankoa, joissa oli Ranskan, Ven\u00e4j\u00e4n, Englannin, It\u00e4vallan ja Saksan liput. Tankojen suhteesta esitystilaan ei ole varmuutta. Jokaisen lipun edess\u00e4 oli ryhm\u00e4 ihmisi\u00e4 edustamassa kansansa \u201dmassaa\u201d tai \u201darmeijaa\u201d. Ilmeisesti kunkin maan johtajat seisoivat rapuilla ja massa sijaitsi alhaalla. (Davies 1996, 635.)<\/p>\n\n\n\n

Maailmansodan syttyess\u00e4 kaikkien viiden maan massat j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n armeijaksi. Ryhm\u00e4t s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t erillisen kansallisen identiteettins\u00e4 sodan ajan, kunnes sodan lopussa ne yhdentyv\u00e4t Ilon ja veljeyden juhlassa. Sit\u00e4 ennen kaikissa viidess\u00e4 maassa on samanaikaisesti tapahtunut vallankumous agitaattoreiden avulla. Lopulta massat sy\u00f6ksyv\u00e4t sodanjohdon ja poliittisen johdon paikoille ja pystytt\u00e4v\u00e4t vapaudenpatsaan, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 he j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t juhlan. (Mt.)<\/p>\n\n\n\n

Viimeinen Leipzigin ammattiyhdistysliikkeen juhlaesityksist\u00e4 oli \u201dHer\u00e4\u00e4minen\u201d (Erwachen<\/em>) vuonna 1924. Kyseess\u00e4 oli vesin\u00e4ytelm\u00e4, jossa k\u00e4ytettiin valonheittimi\u00e4 ja ilotulitteita. Se esitettiin Auenseelammen ymp\u00e4rille levitt\u00e4ytyv\u00e4ss\u00e4 Luna Park -puistossa, Leipzigin keskustan ulkopuolella. Esiintyji\u00e4 oli yli tuhat, ja lis\u00e4ksi mukana oli ty\u00f6l\u00e4islaulajia ja -vesiurheilijoita. (Eichberg 1996, 77.)<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s t\u00e4m\u00e4n esityksen perusajatus oli saaren ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n veden hy\u00f6dynt\u00e4minen. Kaksi merellist\u00e4 suurvaltaa taistelee kesken\u00e4\u00e4n paratiisimaisesta saaresta levitt\u00e4en sen asukkaiden keskuuteen rauhattomuutta ja kyseenalaisia eurooppalaisia kulttuuriarvoja. Vastapuolet taistelevat viimeiseen laivaan ja valheeseen asti, kunnes eloonj\u00e4\u00e4neen miehist\u00f6n kesken puhkeaa vallankumous. T\u00e4m\u00e4 johtaa rauhaan ja sovintoon. (Leipziger Volkszeitung l\u00e4hteess\u00e4 Hoffmann ja Hoffmann-Ostwald 1972, 96.)<\/p>\n\n\n\n

Esitys ja sen pasifistinen sanoma ei kuitenkaan tehnyt vaikutusta katsojiin: \u201dSadat k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t pettynein\u00e4 esityspaikalle selk\u00e4ns\u00e4\u201d (mt.). Kriitikon mukaan syyt ep\u00e4onnistumiseen olivat lammen tilank\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 puutteellinen tekniikka, erityisesti valaistus, sill\u00e4 esitys k\u00e4rsi pimeydest\u00e4. Lis\u00e4ksi laivojen olisi pit\u00e4nyt olla isompia ja ilotulitteita olla enemm\u00e4n. (Mt.)<\/p>\n\n\n\n

Esitys muistutti Petrogradin Kivisaarella esitetty\u00e4 \u201dVen\u00e4j\u00e4n piirityst\u00e4\u201d, mutta ei ole tietoa, tunsiko sit\u00e4 kukaan. Toisin kuin Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 Saksan ammattiyhdistysten massaspektaakkeleihin ei ilmeisesti kaivattu viihteellisi\u00e4 esitysmuotoja tai leikittely\u00e4. Kriitikon melko tosikkomaisen kommentin mukaan vesipantomiimin voi yhdist\u00e4\u00e4 sosialistiseen aatteeseen vain vaivoin (mt.).<\/p>\n\n\n\n

Saksan jakaantuneen vasemmiston muita massateatterikokeiluja<\/h2>\n\n\n\n

Leipzigin ammattiyhdistysliikkeen esityssarjan p\u00e4\u00e4ttyminen ei kuitenkaan lopettanut kokonaan vasemmiston massaesityksi\u00e4 Weimarin tasavallassa. Sosiaalidemokraatit jatkoivat ty\u00f6l\u00e4iskulttuuri- ja urheiluliikkeen esityksiss\u00e4 Leipzigin massaesitysten antinaturalistista esitystraditiota, johon yhdistyi my\u00f6s kulttimaisia piirteit\u00e4. Kommunistit keskittyiv\u00e4t pikemminkin pienmuotoihin: kabareehen, agitprop-revyyseen ja katuteatteriin. Kommunistien puhekuoroteokset, p\u00e4\u00e4asiassa Neuvostoliiton ylistykseksi, jatkoivat massaesitysten kollektiivista traditiota. (Eichberg 1977, 78.)<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalidemokraatit olivat poliittisesti Leipzigin massaesitysten takana olleen poliittisen tahon, USPD-puolueen perillisi\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n massateatterin taustalla n\u00e4kyi puna-armeija ja sotaharjoitukset, sosiaalidemokraattien massaesitykset alkoivat siirty\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6v\u00e4enurheilun yhteyteen. Frankfurt am Mainissa j\u00e4rjestett\u00e4vien ensimm\u00e4isten ty\u00f6v\u00e4enliikkeen olympialaisten yhteydess\u00e4 vuonna 1925 esitettiin Alfred Auerbachin \u201dTaistelu maasta\u201d (Kampf um die Erde<\/em>) (mt. 87). Se jatkaa tuttua dramaturgiaa portaista keskeisen\u00e4 vallankumouksen liminaalitilana, joka erottaa hallitsijat ja alistetut.<\/p>\n\n\n\n

\u201dTaistelu maasta\u201d \u2013 tapahtumakuvaus<\/summary>\n
\n\n\n\n

Ekspressionistisessa ja mystisess\u00e4 alkukohtauksessa manataan voiman, hengen ja antiikin stadionin myytin nimeen, joka esityksen mukaan olisi rappeutunut Rooman aikana ja keskiajalla. Varsinainen toiminta tapahtuu temppelim\u00e4isen rakennuksen portailla. Yl\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 majailevat hallitsijat, ja portailla kapinoiva kansa on valmiina sy\u00f6ksym\u00e4\u00e4n porteille. Kansan puheenjohtaja Maailmanparantaja, joka puhuu maailmanviisauden puolesta, otetaan kiinni. Maailman hallitsijat aloittavat maailman jakamisen juhlan, mutta he riitaantuvat kesken\u00e4\u00e4n ja sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6t alkavat lietsoa kansoja keskin\u00e4iseen sotaan. Seuraa r\u00e4ike\u00e4t\u00e4 musiikkia, myrkkyh\u00f6yryj\u00e4, villej\u00e4 demonitansseja, mutta kansat ovat apaattisia. Uskoa ja toimintaa uhkuva nuorten kuoro kuitenkin saapuu areenalle kuin kiila ja katkaisee kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tilanteen. Nuorten puhekuoro maailmanj\u00e4rjelle p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 esityksen.<\/p>\n\n\n\n

(L\u00e4hde: Eichberg 1977, 87\u201388.)<\/p>\n\n\n\n<\/div><\/details>\n\n\n\n

Vaikka KPD on tunnettu pikemminkin pienemmist\u00e4, ketter\u00e4mmist\u00e4 ja iskevist\u00e4 agitaatio-esityksist\u00e4, my\u00f6s sen suojissa tehtiin massateatteria. Keskeinen tekij\u00e4 oli n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija Berta Lask, jonka ensimm\u00e4inen massan\u00e4ytelm\u00e4 oli Thomas M\u00fcnzer.<\/em> Se esitettiin vuonna 1925 Saksin osavaltion Eislebeniss\u00e4. Teos oli KPD:n tilausty\u00f6 juhlistamaan 1500-luvun talonpoikaiskapinan johtajan 400-vuotisjuhlaa. Esitykseen osallistui 150 esiintyj\u00e4\u00e4 ja 15 000 katsojaa. (Smale 2020, 365\u2013366.)<\/p>\n\n\n\n

Thomas M\u00fcnzer<\/em> -esitys oli keskeinen osa muistojuhlallisuuksia, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t my\u00f6s johtavien kommunistien puheita sek\u00e4 massakuoron ja draamaryhmien esityksi\u00e4. Teoksen avulla oli mahdollista tuoda n\u00e4kyviin yhtym\u00e4kohtia Saksan talonpoikaiskapinoiden ja nykyhetken v\u00e4lill\u00e4 ja t\u00e4ll\u00e4 tavalla tukea 1920-luvun vallankumouksellista taistelua. (Mt. 366.)<\/p>\n\n\n\n

Esityksen ohjasi Ilse Berend-Groa, joka kuului Kasselin Proletkultiin. Se, ett\u00e4 puolueen keskeisess\u00e4 muistojuhlassa p\u00e4\u00e4ty\u00f6parina oli kaksi naista \u2013 dramaturgina ja ohjaajana \u2013 kertoo, ett\u00e4 vasemmistolaisten naisteatteritaiteilijoiden asema oli tasa-arvoisempi kuin Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Saksan vasemmistolla oli t\u00e4ss\u00e4 suhteessa jo vahva perinne, sill\u00e4 Clara Zetkin ja Rosa Luxemburg olivat Saksan ty\u00f6v\u00e4enliikkeen keskeisi\u00e4 poliitikkoja.<\/p>\n\n\n\n

Berta Lask kirjoitti viel\u00e4 kaksi massaesityst\u00e4. Niist\u00e4 ensimm\u00e4isen oli \u201dVapautus. 16 kuvaa saksalaisten ja ven\u00e4l\u00e4isten naisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 1914\u20131920\u201d (Die Befreiung. 16 Bilder aus dem Leben der deutschen und der russischen Frauen 1914\u20131920<\/em>), ja siin\u00e4 h\u00e4n k\u00e4sitteli vallankumousta sukupuolen n\u00e4k\u00f6kulmasta. L\u00e4ht\u00f6kohta oli ilmeisesti ainutlaatuinen muuten huomattavan miehisess\u00e4, sotilaallisessa ja toiminnallisessa sotienv\u00e4lisen poliittisen massateatterin maailmassa. Laskin toinen n\u00e4ytelm\u00e4 oli nimelt\u00e4\u00e4n \u201dLeuna 1921. Tosiasioiden draama\u201d (Leuna 1921. Drama der Tatsachen<\/em>), ja se esitettiin vuonna 1927.<\/p>\n\n\n\n

Saksassa ty\u00f6l\u00e4isten juhlakulttuuri katosi 1930-luvulla sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ett\u00e4 muistista. Se l\u00f6ydettiin uudelleen vasta 1970-luvulla ja silloinkin ainoastaan rajallisesti, sill\u00e4 se ei oikein vastannut uuden vasemmiston nostalgista kuvaa ty\u00f6l\u00e4isist\u00e4 (Eichberg 2008, 3).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 aihepiiri\u00e4 raapaisevassa osiossa esittelen Leipzigissa vuosina 1920\u20131924 n\u00e4htyj\u00e4 Saksan ammattiyhdistysten juhla- ja vihkimysesityksi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[18,1],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3236"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3236"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3236\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5272,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3236\/revisions\/5272"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3236"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3236"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3236"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}