Keh\u00e4muodostelmista suurin on Thornborough Henges, johon kuuluu kolme suurta vallitettua 15 metri\u00e4 korkeaa ja 250 metri\u00e4 leve\u00e4\u00e4 keh\u00e4\u00e4 sek\u00e4 niit\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 leve\u00e4 kulkuv\u00e4yl\u00e4. Pituudeltaan kokonaisuus on 1,7 kilometri\u00e4. Kompleksin uskotaan olleen aktiivisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 3500-luvulta 2500-luvulle eaa. Rakennelma on niin valtava, ett\u00e4 sen voi kokonaisuudessaan hahmottaa vain ilmakuvasta. Ei ole ihme, ett\u00e4 t\u00e4llaiset muodostelmat ovat kiihottaneet monien mielikuvitusta. Niiden on esimerkiksi uskottu olleen ufojen laskeutumiskentti\u00e4 tai kivikautisia observatorioita. Niiden on my\u00f6s oletettu olleen valtavia puolustuslinnakkeitta tai muinaisten kaupunkien muurivallituksia.<\/p>\n\n\n\n Arkeologiset kaivaukset viittaavat kuitenkin siihen, ett\u00e4 keh\u00e4muodostelmien funktio olisi ollut rituaalinen. Voimme vain spekuloida millaisia rituaalit olivat. Keh\u00e4muodostelmien valtavat mittasuhteet viittaavat siihen, ett\u00e4 niiss\u00e4 kokoontuneet joukot olivat olleet hyvinkin suuret. Liittyik\u00f6 n\u00e4ihin rituaalisiin kokoontumisiin my\u00f6s maallisempia aktiviteetteja, kuten markkinoita, on ep\u00e4varmaa \u2013 vaikkakin arki, elinkeinot ja uskonto nivoutuivat esihistoriallisella ajalla erottamattomasti toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 kuvattujen rakennelmien yhteytt\u00e4 astronomiaan on painotettu paljon. Nyky\u00e4\u00e4n ollaankin melko lailla yht\u00e4 mielt\u00e4 ainakin siit\u00e4, ett\u00e4 rakennelmat on asemoitu vuoden seisausp\u00e4ivien mukaan. Se viittaisi siihen, ett\u00e4 niiss\u00e4 kokoonnuttiin kunnioittamaan vuoden taitekohtia ja ehk\u00e4 kunnioittamaan planeettoja, joiden havainnointiin ne sopivat mainiosti. Keh\u00e4t oli vallitettu ja ehk\u00e4 aidattukin siten, ett\u00e4 siirrytty\u00e4\u00e4n niiden sis\u00e4\u00e4n ihmiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 n\u00e4hneet ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maisemaa \u2013 ainoastaan taivaankannen planeettoineen. N\u00e4in rakennelma rajasi ymp\u00e4rist\u00f6n rituaaliseksi maisemaksi. Tiiviin kuvauksen aiheesta voi lukea David Lewis-Williamsin ja David Pearcen kirjasta Inside the Neolithic Mind<\/em> (2015, 175\u201379).<\/p>\n\n\n\n Englannin keh\u00e4muodostelmista kuuluisin on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Stonehenge, jonka nimest\u00e4 koko k\u00e4site henge<\/em> on johdettu. Rakennelma on per\u00e4isin kivikauden viimeisest\u00e4 vaiheesta 2100\u20132000-luvuilta eaa., ajalta hieman ennen pronssikauden alkua. Aikakautta kutsutaan my\u00f6s megaliittiseksi kivikaudeksi, sill\u00e4 silloin rakennusmateriaaliksi otettiin suuria kivipaasia, niin kutsuttuja megaliitteja. Stonehenge on kehittynyt vanhemmasta keh\u00e4m\u00e4isest\u00e4 henge<\/em>-muodostelmasta, johon tuotiin ensin satojen kilometrien p\u00e4\u00e4st\u00e4 19 suurta doleriittikivest\u00e4 louhittua paatta. Noin vuosisata my\u00f6hemmin kompleksiin pystytettiin ulompi keh\u00e4 hiekkakivipaasista, joiden p\u00e4\u00e4lle nostettiin viel\u00e4 poikkipaadet.<\/p>\n\n\n\n Tuskin mist\u00e4\u00e4n muusta arkeologisesta kohteesta on esitetty yht\u00e4 paljon erilaisia olettamuksia ja hurjia spekulaatioita kuin Stonehengest\u00e4, joka palvelee nyky\u00e4\u00e4n monen New Age -lahkon kulttipaikkana. Todelliset tietomme sen funktiosta ovat kuitenkin yht\u00e4 rajalliset kuin varhaisempien henge<\/em>-muodostelmien tarkoituksista. Yleens\u00e4 ollaan yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sen kivipaadet on sijoitettu tarkasti tiettyjen taivaankannen kohtien mukaan siten, ett\u00e4 ne vastasivat omana aikanaan auringonnousua kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisauksena ja auringonlaskua talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksena. Millaisia rituaaleja Stonehengess\u00e4 suoritettiin, on sen sijaan ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. Uuden n\u00e4k\u00f6kulman ovat avanneet akustoarkeologiset tutkimukset, jotka esitt\u00e4v\u00e4t sen mahdollisuuden, ett\u00e4 kivipaasia olisi k\u00e4ytetty instrumentteina. Siin\u00e4 tapauksessa Stonehenge olisi saattanut muodostaa valtavan soivan tilan<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Tietomme tai k\u00e4sityksemme esihistoriallisista esityspaikoista ovat pitk\u00e4lti spekulatiivisia; ne voivat muuttua ja tarkentua tulevaisuudessa arkeologisten l\u00f6yd\u00f6ksien ja uusien tutkimusmetodien my\u00f6t\u00e4. Hataria ovat tiedot esityspaikoista my\u00f6s varhaisissa niin sanotuissa korkeakulttuureissa, kuten Mesopotamiassa ja Egytiss\u00e4. Molemmissa alettiin kehitell\u00e4 kirjoitusj\u00e4rjestelmi\u00e4 noin 3400 eaa. My\u00f6hemm\u00e4t kirjoitetut tekstit antavat viitteit\u00e4 siit\u00e4, millaisia olivat suurten valtiollisten vuotuisrituaalien aiheet, mutta niiden esitysymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 ne eiv\u00e4t anna tietoa.<\/p>\n\n\n\n Jos avuksi ottaa s\u00e4ilyneen arkkitehtuurin ja kuvataiteen tarjoaman informaation, voimme ehk\u00e4 ainakin yritt\u00e4\u00e4 hahmottaa n\u00e4iden varhaisten korkeakulttuurien t\u00e4rkeimpien rituaalidraamojen esitysymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Sek\u00e4 Mesopotamiassa ett\u00e4 Egyptiss\u00e4 uskonnollinen ja maallinen valta sekoittuivat, ja molemmissa rakennettiin valtavia temppelikomplekseja, joissa oli esityksille soveliaita suuria halleja, k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 ja pihoja. Sek\u00e4 Mesopotamian ett\u00e4 Egyptin runsaat temppelireliefit kuvaavat monasti pitki\u00e4 ja ankaran muodollisesti suoritettuja prosessioita eli juhlavia kulkueita sek\u00e4 el\u00e4inp\u00e4isi\u00e4, ihmisvartaloisia hahmoja, jotka ovat eri jumalien manifestaatioita.<\/p>\n\n\n\n Egyptiss\u00e4 on s\u00e4ilynyt lyhyit\u00e4 esityksiin viittavia kirjallisia katkelmia, jotka tukevat sit\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 suuret rituaaliset draamat tai kuvaelmat kuuluivat temppelien vuotuisseremonioihin. Niiden aiheista t\u00e4rkein lienee ollut Osiris-myytti, joka liittyi kiinte\u00e4sti faraon vallan legitimointiin. Katso tarkemmin Phillip B. Zarrillin artikkeli Religious and civic festivals: Early drama and theatre in context<\/em> (2010, 52\u201358). Zarrillin mukaan my\u00f6s Mesopotamiassa j\u00e4rjestettiin vuosittain kuninkaan valtaa p\u00f6nkitt\u00e4v\u00e4 jumalallista h\u00e4\u00e4juhlaa kuvittava rituaaliesitys. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 Mesopotamian alueella joskus 2000-luvun alussa kirjallisen muotonsa saanut ja my\u00f6hemmin laajalle levinnyt sankarieepos Gilgamesh<\/em> olisi tarjonnut aiheita erilaisille draamallisille esityksille.<\/p>\n\n\n\n Samankaltainen perinne el\u00e4\u00e4 edelleen esimerkiksi Etel\u00e4- ja Kaakkois-Aasiassa, miss\u00e4 intialaisper\u00e4isi\u00e4 eepoksia on yli kaksituhatta vuotta k\u00e4ytetty ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleen lukemattomien erilaisten teatterillisten ja rituaalisten esitysmuotojen juonimateriaalina. Eepoksista johdettuja n\u00e4ytelmi\u00e4, kuten muitakin perinteit\u00e4, esitet\u00e4\u00e4n Aasiassa monilla erilaisilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypeill\u00e4, jotka ovat kehittyneet ennen kuin l\u00e4nsimainen kulttuuri levisi alueille. Seuraava luku onkin omistettu Aasian n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Neoliittisen eli uudemman kivikauden aikana noin 6000\u20133500 eaa. (ajoitukset vaihtelevat suuresti paikasta ja kulttuurista riippuen) […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[2,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=39"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5112,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39\/revisions\/5112"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=39"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=39"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=39"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/1-06.jpg\")
<\/a><\/a><\/a>Esihistoriasta eteenp\u00e4in…<\/h2>\n\n\n\n