{"id":43,"date":"2020-11-02T12:34:58","date_gmt":"2020-11-02T10:34:58","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=43"},"modified":"2021-12-03T15:59:33","modified_gmt":"2021-12-03T13:59:33","slug":"1-1-luolat-monitaiteellisina-esityspaikkoina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/1-1-luolat-monitaiteellisina-esityspaikkoina\/","title":{"rendered":"1.1 Luolat monitaiteellisina esityspaikkoina"},"content":{"rendered":"\n

Tutkittaessa varhaisia esityspaikkoja tulemme hieman varmemmalle maaper\u00e4lle, kun tarkastellaan niin sanottua my\u00f6h\u00e4ispaleoliittista kivikautta noin 35\u00a0000 vuotta sitten. Niihin aikoihin ihmiset alkoivat ottaa rituaaliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suuria luolastoja, joiden seiniin he kuvioivat raaputtamalla ja maalaamalla erilaisia merkkej\u00e4 ja kuvia, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 el\u00e4inhahmoja. Euroopan varhaisimmat tunnetut kivikautiset luolat sijaitsevat Espanjan ja Ranskan alueilla. Niit\u00e4 alettiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 1800-luvun loppupuolella, ja l\u00f6yd\u00f6t mullistivat k\u00e4sityksemme ihmisen esihistoriasta. My\u00f6hemmin samankaltaisia luolia on l\u00f6ydetty muun muassa Amerikasta, Australiasta, Kiinasta, Keski-Aasiasta ja L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Lascaux\u2019n luolaston maalauksia, joista vanhimmat on tehty noin 36 000 vuotta sitten. Maalaukset esitt\u00e4v\u00e4t enimm\u00e4kseen el\u00e4imi\u00e4, keskeisimp\u00e4n\u00e4 niist\u00e4 hevonen ja biisoni. N. Aujoulat (Lewis-Williams 2002)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aluksi tiedot maalauksista levisiv\u00e4t arkeologien ja taiteilijoiden tekemin\u00e4 kuvituksina ja my\u00f6hemmin tietenkin valokuvina. N\u00e4in v\u00e4littyi k\u00e4sitys, ett\u00e4 sein\u00e4maalaukset olisi toteutettu ik\u00e4\u00e4n kuin suorakulmion muotoisina, taulunomaisina teoksina. Nyky\u00e4\u00e4n ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kivikautiset luolat olisivat olleet er\u00e4\u00e4nlaisia muinaisia taidegallerioita, on pitk\u00e4lti hyl\u00e4tty. Nyt painotetaan enemm\u00e4n luolien rituaalisia funktioita ja maalausten merkityst\u00e4 osana rituaalisia esityksi\u00e4, joita n\u00e4iss\u00e4 laajoissa luolastoissa on mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin esitetty. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyskantaa perustelee painokkaasti k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteellisesti suuntautunut arkeologi Yann-Pierre Montelle kirjassaan Palaeoperformance: The Emergence of Theatricality as Social Practice<\/em> (2009).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Altamiran luolaston pohjapiirros. Kokonaisuudessaan sen pituus on noin kilometri. Korkein halli on korkeudeltaan kuusi metri\u00e4, mutta halleja yhdist\u00e4v\u00e4t kapeat k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t voivat olla hyvin matalia ja ahtaita. (Lewis-Williams 2002, 30)<\/b> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luolien rituaalista funktiota h\u00e4n perustelee muun muassa sill\u00e4, ett\u00e4 laajat luolastot eiv\u00e4t olleet asuttuja. Ihmiset asuivat pikemminkin luolien suuaukoilla kuin sis\u00e4ll\u00e4 mutkikkaissa, pilkkopimeiss\u00e4 ja paikoin eritt\u00e4in kapeissa ja vaikeakulkuisissa luolissa itsess\u00e4\u00e4n. Altamiran (Espanja) ja Lascaux\u2019n (Ranska) luolastot, jotka ovat kauden luolista laajimmat ja tunnetuimmat, ovat kalkkikiviluolia. Niille ovat tyypillisi\u00e4 luolatilojen monimuotoiset, labyrinttimaiset verkostot sek\u00e4 suuria korkeitakin luolahalleja yhdist\u00e4v\u00e4t kapeikot ja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t, jotka haarautuvat j\u00e4lleen uusiksi halleiksi. Tilallisesti luolat tarjoavat dramatiikkaa, sill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t ja aukot tarjoavat niin sanottuja liminaalisia v\u00e4litiloja<\/a><\/em>, jotka ovat kaikkialla olleet ja ovat edelleen teatterillisen esityksen kannalta t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ihin l\u00f6ydettyihin luonnontiloihin alettiin luoda kuvastoa maalausten, kaiverrusten ja sein\u00e4\u00e4n painettujen k\u00e4denj\u00e4lkien muodossa. Siten luolat muuttuivat v\u00e4hitellen kulttuurisiksi tiloiksi. Kuvista valtaosa esitt\u00e4\u00e4 el\u00e4imi\u00e4, niist\u00e4 keskeisimpin\u00e4 hevonen ja biisoni. Ihmishahmoja joukossa on vain murto-osa, niist\u00e4kin monet el\u00e4imiksi naamioituneita ja niiden olemusta ja liikkeit\u00e4 imitoivia hahmoja. Mik\u00e4 luolamaalausten funktio oli? Montelle esitt\u00e4\u00e4 kirjassaan keskeiset teoriat kuvien tulkinnoista eri aikakausilta. Itse h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy painottamaan maalausten merkityst\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisen kollektiivisena tietopankkina tai \u201dkuvin kirjoitettuna kirjana\u201d (Montelle 2009, 208). H\u00e4n korostaa my\u00f6s luolien kognitiivis\u2013psykologista tutkimusn\u00e4k\u00f6kulmaa, josta saa kattavan kuva David Lewis-Williams kirjasta The Mind in the Cave: Conciousness and the Origins of Art<\/em> (2002).<\/p>\n\n\n\n

Lewis-Williamsin tulkinnan mukaan luolat maalauksineen muodostavat ik\u00e4\u00e4n kuin \u0161amanistisen kokemuksen tai tajunnan matkan kartan. Ovatko luolamaalaukset poikkeusyksil\u00f6iden eli er\u00e4\u00e4nlaisten alku\u0161amaanien luomia, vai ovatko ne ehk\u00e4 kollektiivisempia luomuksia? Montelle kuitenkin painottaa, ett\u00e4 tarkoituksena vaikuttaa olleen luoda tietoisesti ymp\u00e4rist\u00f6, johon tallennettiin informaatiota ja jossa voitiin suorittaa initiaatiorituaaleja (Lewis-Williams 2002, 56).<\/p>\n\n\n\n

Miten t\u00e4llainen initiaatiorituaali sitten luolastossa j\u00e4rjestettiin, kun ainoina valol\u00e4htein\u00e4 palvelivat k\u00e4dess\u00e4 liikuteltavat kauhamaiset rasvalamput. Esimerkiksi Lascaux\u2019n luolasta niit\u00e4 on l\u00f6ydetty noin 170 kappaletta. Niit\u00e4 on mahdollisesti ollut varastoituina pitk\u00e4n luolamatkan varrella, jotta matka kokonaisuudessaan olisi ollut mahdollinen. Todenn\u00e4k\u00f6isesti matkaa johti yksi tai useampi henkil\u00f6, joukossa ehk\u00e4 \u0161amaani. Kierros saattoi jatkua yhdess\u00e4 tai niin, ett\u00e4 initiaatiorituaaliin osallistujat jaettiin ryhmiin, jotka hajaantuivat luolalabyrintin eri halleihin. Esimerkiksi Montelle kokee, ett\u00e4 maalaukset on kaikesta mutkikkuudestaan ja osittaisista p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksist\u00e4\u00e4n huolimatta sijoiteltu luolatiloihin suunnitelmallisesti.<\/p>\n\n\n\n

Maalausten havainnoinnissa rasvalyhdyt olivat keskeisi\u00e4. Uudempi tutkimus (kuten Lewis-Williams ja Montelle) onkin painottanut, ett\u00e4 luolamaalaukset on maalattu ep\u00e4tasaisille luolan sein\u00e4mille ja siksi jotkin maalaukset jatkavat tai t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t sein\u00e4n omassa kolmiulotteisessa topografiassa jo hahmotettavia muotoja. N\u00e4in valol\u00e4hteen suunta ja liike voivat paljastaa ja tarkentaa hahmoja, jotka esimerkiksi piirroksissa ja valokuvissa vaikuttavat vain sekavilta viivojen verkostoilta. Maalausten luoma vaikutelma lepattavien ja liikuteltavien lamppujen valossa on siten voinut muistuttaa animaatiota<\/a><\/em>. Oletettujen rituaalisten esitysten monitaiteelliset tehokeinot eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 rajoittuneet t\u00e4h\u00e4n, vaan niihin kuului mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin my\u00f6s auditiivisuus. Siihen viittaavat luolista l\u00f6ytyneet monet soitinten j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
P\u00e4\u00e4llekk\u00e4isesti toteutettuja el\u00e4inhahmoja Les Trois Fr\u00e8res -luolasta Ranskasta (Lewis-Williams 2002, 195)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Soittimiin kuuluu luista valmistettuja pillej\u00e4 ja huiluja sek\u00e4 erilaisia ilmassa kieputettavia r\u00e4ikki\u00e4. On havaittu, ett\u00e4 monissa luolissa tippukiven muodostamissa pilarimaisissa muodostelmissa on kulumaj\u00e4lki\u00e4, jotka viittaavat siihen, ett\u00e4 pilarimuodostemia on voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ly\u00f6m\u00e4soittimina \u2013 er\u00e4\u00e4nlaisina j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isin\u00e4 litofoneina. Arkeologian otettua uudeksi apuv\u00e4lineekseen akustoarkeologian eli akustisen tutkimuksen on ilmennyt sekin, ett\u00e4 luolien kuvitukseltaan rikkaimmat sein\u00e4m\u00e4t ovat my\u00f6s akustisesti aktiivisimpia: luolaston eri osissa tuotetut \u00e4\u00e4net heijastuvat niihin hyvin. Animistisessa, luontoa elollistavassa kokemusmaailmassa on ehk\u00e4 syntynyt vaikutelma, ett\u00e4 juuri niiss\u00e4 kohdissa \u201dkallio puhuu\u201d. My\u00f6s Suomen kivikautisia kalliomaalauksia on tutkittu akustisesti<\/a><\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 kivikautisten luolien funktioiden ymm\u00e4rt\u00e4misen yksi edellytys on se, ett\u00e4 niit\u00e4 tarkastellessa hylk\u00e4\u00e4mme perinteiset taidekategoriamme, kuten \u201dkuvataide\u201d, \u201dteatteri\u201d, \u201dtanssi\u201d, \u201dmusiikki\u201d jne. Hedelm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 lienee l\u00e4hesty\u00e4 luolia siten, ett\u00e4 miell\u00e4mme kaikki niiss\u00e4 tehdyt l\u00f6yd\u00f6kset osina luolien yleisemp\u00e4\u00e4 tarkoitusta. Se vaikuttaa olleen esityspaikan ja monitaiteellisen ymp\u00e4rist\u00f6n tarjoaminen kollektiivisille rituaaleille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkittaessa varhaisia esityspaikkoja tulemme hieman varmemmalle maaper\u00e4lle, kun tarkastellaan niin sanottua my\u00f6h\u00e4ispaleoliittista kivikautta noin 35\u00a0000 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[2,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=43"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4828,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43\/revisions\/4828"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=43"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=43"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=43"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}