{"id":48,"date":"2020-10-02T12:32:35","date_gmt":"2020-10-02T09:32:35","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=48"},"modified":"2021-12-01T13:01:35","modified_gmt":"2021-12-01T11:01:35","slug":"3-2-hellenismin-teatterit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/3-2-hellenismin-teatterit\/","title":{"rendered":"3.2 Hellenismin teatterit"},"content":{"rendered":"\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 l\u00e4hestyy yleis\u00f6\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Hellenismiksi kutsutaan kulttuuria, jonka kehitys alkoi Aleksanteri Suuren valtakaudella 336\u2013323 eaa. Se jatkui ajanlaskumme alun vuosikymmenille. Ateenalainen demokratia korvautui yksinvaltiudella ja hallitsija korotettiin jumalalliseksi. Ateena s\u00e4ilyi pitk\u00e4\u00e4n teatterikeskuksena, jossa uusia draamoja esitettiin n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti jo olemassa olleilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4. Hellenismin aikana, jolloin Kreikan kulttuuri levisi Etel\u00e4-Italiaan ja id\u00e4ss\u00e4 aina Intian rajamaille, teatteri uudistui Ateenan ulkopuolella. It\u00e4isin tunnettu hellenistinen teatterirakennus sijaitsee keski-Afganistanissa. Suurin osa nykyisin tunnetuista vajaasta 170 kreikkalaisesta teatterista edustaa hellenistist\u00e4 tyylisuuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Klassisen kauden loppupuolella kehittyneit\u00e4 teatterin peruselementtej\u00e4 omaksuttiin hellenistiseen teatteriin. Niit\u00e4 olivat viuhkamainen katsomo ja py\u00f6re\u00e4 orkhestra<\/em>, jonka koko tosin pieneni teatterin et\u00e4\u00e4nnytty\u00e4 uskonnollis\u2013rituaalisista juuristaan. Kokonaisuudesta tuli selke\u00e4n geometrinen, mink\u00e4 uskotaan johtuvan kreikkalaisen geometrian kehityksest\u00e4. My\u00f6s noin 3 000\u201325 000 katsojan teattereiden poikkeuksellisen hyv\u00e4 akustiikka saattaa selitty\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 yleinen akustiikan tuntemus lis\u00e4\u00e4ntyi (Leacroft 1984, 26).<\/p>\n\n\n\n

Klassisen kauden teatterit oli rakennettu useimmiten rinteisiin, mink\u00e4 vuoksi katsomot kohosivat yl\u00f6sp\u00e4in luonnollisesti. Hellenistiset teatterit puolestaan rakennettiin useimmiten tasaiselle maalle, jolloin kalteva katsomo rakennettiin maasta ja kivest\u00e4. Jos klassisen kauden teatteria voi luonnehtia maisema-arkkitehtuurin k\u00e4sittein, voidaan hellenistinen teatterin kohdalla puhua selvemmin jo varsinaisesta arkkitehtuurista. Vaikka klassisen kauden katsomoa on usein pidetty \u201ddemokraattisena\u201d, se oli todellisuudessa jaettu s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti eri heimoille. Hellenismin aikana katsomoiden ensiriveille rakennettiin kivisi\u00e4 kunniaistuimia arvovieraita varten. Ne ennakoivat my\u00f6hempien teattereiden aitioita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Oropuksen hellenistisen teatterin pienoismalli.
1. Orkhestra (tai orchestra), joka hellenistisell\u00e4 kaudella pieneni lopulta puoliympyr\u00e4n muotoiseksi.
\n2. Proskenion, josta hellenistisell\u00e4 kaudella tuli alan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6.
\n3. Logeion, proskenion p\u00e4\u00e4lle kehittynyt yl\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6.
\n4. Thyromata-aukot, joiden takana saattoi olla maalattuja kulisseja, tai niiss\u00e4 esitettiin huonekohtauksia. Aukkojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihteli.
\n5. Parodos, orkhestran tasolta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n sivuitse johtavat kulkuv\u00e4yl\u00e4t portteineen. (Bieber 1971, 111)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Orkhestran<\/em> pieneneminen yhten\u00e4isti hellenistisen kauden teatteria. Sen my\u00f6t\u00e4 esiintymisalueeksi vakiintui skene<\/em>, joka rakennettiin nyt kivest\u00e4. Skene l\u00e4heni katsomoa ja sai p\u00e4\u00e4lleen viel\u00e4 toisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kerroksen. Syit\u00e4 muutoksiin olivat kuoron v\u00e4hentynyt tarve, mik\u00e4 johtui teatterin rituaalimaisuuden heikkenemisest\u00e4, sek\u00e4 uusi ohjelmisto, joka edellytti uudenlaista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4. Hellenistisen kauden suosituin n\u00e4ytelm\u00e4laji oli \u201duusi komedia\u201d, jonka t\u00e4rkein kirjailija oli Menandros (n. 342\u2013291 eaa.). Uusi komedia ei klassisen komedian tavoin en\u00e4\u00e4 sivunnut suoraan poliittis\u2013yhteis\u00f6llisi\u00e4 aiheita. Se k\u00e4sitteli muuttumattomia roolityyppej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en samoja teemoja \u2013 esimerkiksi juonitteluja ja rakkaustriangeleita \u2013 kuin commedia dell\u2019arte <\/em>tai my\u00f6hemm\u00e4t tapakomediat. Niiden n\u00e4ytteleminen edellytti tarkkaa kehollista tekniikkaa sek\u00e4 nopeita sis\u00e4\u00e4ntuloja ja poistumisia.<\/p>\n\n\n\n

Uusi, kaksikerroksinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 koostui vanhasta skenen<\/em> fasadista, josta tuli nyt proskenion<\/em>. Sen pilareiden kannattelemassa julkisivussa oli orkhestralle<\/em> johtavia oviaukkoja. Proskenionin<\/em> p\u00e4\u00e4lle syntyi terassimainen logeion<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ja sen taustalla oli episkenion<\/em>-rakennus, josta aukesi thyromata<\/em>-oviaukkoja logeionille<\/em>. Proskenionilla <\/em>k\u00e4ytettiin mahdollisesti my\u00f6s maalattuja pinakes<\/em>-kulisseja. Kokonaisuudessaan skene<\/em> alkoi muistuttaa hellenistist\u00e4 asuinrakennusta pilareineen, ovineen ja terasseineen (Bieber 1971, 114). N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n muotoutuminen tapahtui asteittain ja lukuisat s\u00e4ilyneet hellenistiset teatterit paljastavat eri kehitysvaiheita ja erilaisia ratkaisuja. Vaikka hellenistisi\u00e4 teattereita onkin paljon, emme kuitenkaan tarkalleen tied\u00e4 miten tilaa hy\u00f6dynnettiin esityksiss\u00e4. Brocket ja Hildy ovat koonneet listan edelleen avoimista ydinkysymyksist\u00e4 (2010, 38).<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yttiv\u00e4tk\u00f6 kaikki esiintyj\u00e4t orkhestraa silloin, kun laajaa kuoroa edellytt\u00e4vi\u00e4 vanhoja n\u00e4ytelmi\u00e4 esitettiin, ja oliko korotettu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 tarkoitettu uudemmille n\u00e4ytelmille, joissa kuoro oli pieni tai sit\u00e4 k\u00e4ytettiin vain satunnaisesti? Olivatko n\u00e4yttelij\u00e4t ylemm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ja kuoro orkhestralla? Oliko yl\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 aluksi tarkoitettu vain jumalille ja erityiskohtauksille ja vasta my\u00f6hemmin muuttunut kaikkien kohtausten esityspaikaksi? K\u00e4ytettiink\u00f6 orkhestraa vain ei-dramaattisissa esityksiss\u00e4 (kuten dityrambi-kuoroissa)? Oliko orkhestra pikemminkin muinainen j\u00e4\u00e4nne, jolla ei en\u00e4\u00e4 ollut varsinaista k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta? Jokaiseen kysymykseen l\u00f6ytyy my\u00f6nteisi\u00e4 ja kielteisi\u00e4 vastauksia, joista yht\u00e4k\u00e4\u00e4n ei voi pit\u00e4\u00e4 varmana.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Rekonstruktioyritys my\u00f6h\u00e4ishellenistisest\u00e4 esityksest\u00e4, jossa n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 my\u00f6s eripuolilla orkhestraa<\/em>. (Leacroft 1984, 23)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tutkimuksessa on usein korostettu sit\u00e4, ett\u00e4 hellenismin aikana pyrittiin toteuttamaan aiempaa enemm\u00e4n illusorisia tehosteita. Klassisen kauden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6laitteista k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat edelleen mechane<\/em>-nosturi, ekkuklema<\/em>-vankkurit, periaktoi<\/em>-kulissiteline sek\u00e4 pinakes<\/em>-lavastepaneelit tai riippukulissit. Espiskenionin<\/em> eli yl\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n taustajulkisivu kehittyi yksinkertaisesta puurakenteesta kivirakenteiseksi. Siihen ilmestyi yh\u00e4 enemm\u00e4n suuria thyromata<\/em>-oviaukkoja (3\u20137 kpl). Aukkoon tai niiden taakse voitiin levitt\u00e4\u00e4 laajoja kulissimaalauksia; ne saattoivat itsess\u00e4\u00e4n her\u00e4tt\u00e4\u00e4 arvostusta korkeatasoisena taiteena. Niin kuin klassisen kauden pienemm\u00e4t kulissit, my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 kulissit viittasivat paitsi n\u00e4ytelm\u00e4n luonteeseen my\u00f6s sen edellytt\u00e4miin tapahtumapaikkoihin.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6h\u00e4ishellenistisist\u00e4 kulisseista parhaimman kuvan saa perehtym\u00e4ll\u00e4 Pompeijin huviloiden sein\u00e4maalauksiin, jotka hy\u00f6dynsiv\u00e4t aikakautensa kulissien aiheita<\/summary>\n
\n\n\n\n
\"\"
Roomalainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, sein\u00e4maalauksen katkelma Kultasep\u00e4n talosta Pompeijista. Napolin Museo Nazionale (Molinari 1975, 66)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kohtaus roomalaisesta sovituksesta Euripideen tragediasta Ifigeneia Tauriissa, Kultasep\u00e4n talo, Pompeiji (Bieber 1971, 221)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Miimi-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. (Cube, G. von: R\u00f6mische Scaenae Frons in den Pompejanischen Wabdbilder IV. Stils. Beitr\u00e4ge zur Bauwissenschaft<\/em>, 1906)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Pantomiimi-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. (Cube, G. von: R\u00f6mische Scaenae Frons in den Pompejanischen Wabdbilder IV. Stils. Beitr\u00e4ge zur Bauwissenschaft<\/em>, 1906)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<\/div><\/details>\n\n\n\n

Yl\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n taustasein\u00e4n thyromata<\/em>-aukkoja voitiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 samalla tavalla kuin itsen\u00e4isi\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkoja. Sein\u00e4maalauksissa ja mosaiikeissa onkin s\u00e4ilynyt kohtauksia, jotka viittaavat esitystoimintaan thyromata<\/em>-aukon takana. Aukoista voitiin vanhemman esitystavan mukaan my\u00f6s siirt\u00e4\u00e4 kuvaelmia tai henkil\u00f6it\u00e4 ekkuklema<\/em>-rattaiden avulla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Yl\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n n\u00e4yttelij\u00e4t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t siirtym\u00e4\u00e4n proskenionin<\/em> tasolle ja sielt\u00e4 edelleen sivuramppien tai portaiden kautta orkhestralle<\/em>. Matka oli kuitenkin suhteellisen pitk\u00e4. Kokonaan uusi rakennelma puolestaan oli Kreikan mytologian manalan lautturin mukaan nimetty Kharonin tunneli. Tunneli mahdollisti roolihahmojen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ilmestymiset n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6rakennuksen sis\u00e4lt\u00e4 keskelle orkhestraa<\/em>. Kharonin tunneli on paikallistettu ainakin kolmesta hellenistisest\u00e4 teatterista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kohtaus Menanderin komediasta. Napolin Museo Nazionale (Bieber 1971, 95)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Useimmat Euroopan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4t teatteritekniset keinot kuten hahmojen \u201dlenn\u00e4tys\u201d, vaihtuvat kulissit ja ilmestymiset n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alta \u2013 juontavat juurensa hellenistiseen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00f6n. Rakennuskustannuksiltaan kalliit teatterit saattoivat toimia er\u00e4\u00e4nlaisina monitoimitiloina, sill\u00e4 ne soveltuivat paitsi n\u00e4ytelmien my\u00f6s monien muunlaisten esitysten ja tilaisuuksien tarpeisiin.<\/p>\n\n\n\n

Polluxin ensyklopediaan Onomastikon<\/em> on kirjattu yl\u00f6s ainutlaatuinen, varhainen kirjallinen kuvaus kreikkalaisesta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4 ja sen koneistosta. Pollux oli kreikkalainen oppinut 100-luvulta jaa. Kuvauksen ongelma tutkijalle on se, ett\u00e4 sen pohjalta ei voi sanoa, liittyyk\u00f6 se klassisen kauden vai hellenismin ajan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00f6n. Yleisesti kuitenkin uskotaan, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on hellenistinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ratkaisu. Ohessa mukaillen suomentamani lyhennelm\u00e4 h\u00e4nen tekstist\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 on monia ristiriitaisuuksia sek\u00e4 ongelmallisia termej\u00e4, joiden k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen on vaikeaa. Suomennosta voi verrata tarvittaessa englanninkieliseen k\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen l\u00e4hteest\u00e4 Nagler 1952, 8\u201310. Joka tapauksessa teksti kuvaa v\u00e4rikk\u00e4\u00e4sti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n monipuolista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 sen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teknisi\u00e4 mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4yttelij\u00f6iden paikka oli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ja kuoron orkhestralla, jossa sijaitsi thymele, er\u00e4\u00e4nlainen kumpare tai alttari. Samoin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, oviaukkojen edess\u00e4, seisoi pyhitetty alttari ja pyh\u00e4 p\u00f6yt\u00e4, theoris, jolla oli kuivattuja kakkuja. Eleos puolestaan oli muinainen p\u00f6yt\u00e4, jonka p\u00e4\u00e4lle ennen Thespiksen aikoja noustiin vastaamaan kuorolaisille. N\u00e4kyviss\u00e4 olleet n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6rakennuksen (skene) siivekkeet olivat koristetut pylv\u00e4in ja maalauksin (pinakes). N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kolmesta ovesta keskimm\u00e4inen aukesi joko palatsiin, luolaan, halliin tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, joka kulloinkin oli n\u00e4ytelm\u00e4lle keskeinen. Oikeanpuoleinen ovi aukesi seuraavaksi t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4n paikkaan, kun taas vasemmanpuolinen, pahaenteinen ovi, johti hyl\u00e4ttyyn temppeliin tai tyhjyyteen.<\/p>

Tragediassa muukalaiset tulivat esiin oikeanpuoleisesta ovesta ja vasemmanpuoleinen oli vankila. (\u2026)<\/p>

Keskiovien molemmin puolin oli viel\u00e4 kaksi ovea, joihin oli kiinnitetty py\u00f6r\u00e4laitteet (prismamaiset periaktoi-telineet), joista oikeanpuoleinen esitti maaseutun\u00e4kym\u00e4\u00e4 ja vasemmanpuoleinen et\u00e4ist\u00e4 kaupunkia. P\u00e4\u00e4asiassa niiden teht\u00e4v\u00e4 oli kuitenkin tuoda portista esiin merijumaluuksia, tai mit\u00e4 muuta tahansa, mit\u00e4 (ekkuklema-) rattaat eiv\u00e4t pystyneet kantamaan. Periaktoi-telineit\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 molemmissa vaihtui n\u00e4kym\u00e4. My\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kujista oikeanpuoleinen johtaa maaseudulle, satamaan tai kaupunkiin, mutta kaukaa saapuvat henkil\u00f6t tulivat sis\u00e4\u00e4n vasemmalta, ylitt\u00e4v\u00e4t orkhestran ja nousivat raput n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. (\u2026)<\/p>

Meid\u00e4n tulee my\u00f6s huomioida teatterin osina rattaat, vaunu, kone, vahtitorni, muuri, puolustustorni, majakka, kaksoiskatto, salamatorni, ukkonen, taivaallinen teline, valtiollinen hautajaiskatafalkki, puoliympyr\u00e4, Kharonin portaat sek\u00e4 salaovet. Rattaat (ekkuklema) on koroke, jolle johtavat portaat ja jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on valtaistuin. Sill\u00e4 rullataan esiin salaisia tapahtumia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n alapuolisista tiloista. Nostolaite (mechane) puolestaan esittelee ilmassa lent\u00e4vi\u00e4 jumalia ja sankareita. Se on sijoitettu vasemmanpuoleiselle kujalle, korkealle n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6rakennuksen yl\u00e4puolelle. (\u2026)<\/p>

Vartiotorni oli tarkoitettu vartiosotilaille ja muille vahdeille. Muuri ja puolustustorni viittasivat niin ik\u00e4\u00e4n et\u00e4isiin n\u00e4kymiin. Majakan merkitys lienee selv\u00e4. Kaksoiskatto saattoi tarjota paikan huoneille, josta esimerkiksi Antigone tarkkailee armeijaa. Komediassa se tarjosi tirkistelypaikan parittajille tai uteliaille eukoille. Salamatorni oli korkea torni, kun taas ukkonen sijaitsi skenen alapuolella. Siell\u00e4 kaadettiin vierinkivi\u00e4 pronssiastiaan. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6rakennuksen yl\u00e4puolisesta taivaallisesta telineest\u00e4 (theologeion) ilmestyiv\u00e4t salaper\u00e4isesti jumalat, kuten Jupiter ja muut h\u00e4nen kaltaisensa. Nostolaite laskettiin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin n\u00e4yttelij\u00e4n nostamiseksi. K\u00f6ysi\u00e4, joilla sankarit ja jumalat nostettiin siten ett\u00e4 n\u00e4ytti kuin he lent\u00e4isiv\u00e4t, voisi kutsua lentovaljaiksi. Prismamaisiin py\u00f6ritett\u00e4viin periaktoi-telineihin kulissit maalattiin kankaille tai paneeleille, ja niiden aiheet vastasivat n\u00e4ytelm\u00e4n tarpeita. Ne laskettiin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas periaktoi-telineisiin ja saattoivat esitt\u00e4\u00e4 vaikkapa vuorta, merta, jokea ja niin edelleen. Puoliympyr\u00e4n nimi viittaa sen muotoon. Se sijaitsi orkhestrassa. Sen tarkoitus oli esitt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tahansa et\u00e4ist\u00e4 kaupunginosaa tai vaikkapa meress\u00e4 kylpevi\u00e4 ihmisi\u00e4. Valtiollisella hautajaiskatafalkilla tuotiin esiin henkil\u00f6it\u00e4, jotka on korotettu jumaliksi, tai myrskyss\u00e4 tai sodassa menehtyneit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Penkkirivien v\u00e4lisiss\u00e4 kujissa sijainneet Kharonin portaat oli tarkoitetut haamujen sis\u00e4\u00e4ntuloille. (\u2026)<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Liev\u00e4st\u00e4 sekavuudestaan huolimatta Polluxin teksti antaa kuvan siit\u00e4, ett\u00e4 antiikin Kreikan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 oli jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n melkoinen tekninen arsenaali draamatekstin visualisointiin. Perimmilt\u00e4\u00e4n monet l\u00e4nsimaisen teatterin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4teknisist\u00e4 keinoista voidaankin johtaa aina antiikin Kreikkaan saakka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 l\u00e4hestyy yleis\u00f6\u00e4 Hellenismiksi kutsutaan kulttuuria, jonka kehitys alkoi Aleksanteri Suuren valtakaudella 336\u2013323 eaa. Se jatkui […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[4,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=48"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4358,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/48\/revisions\/4358"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=48"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=48"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=48"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}