{"id":50,"date":"2020-10-02T12:32:50","date_gmt":"2020-10-02T09:32:50","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=50"},"modified":"2021-12-15T15:55:16","modified_gmt":"2021-12-15T13:55:16","slug":"3-1-kultakauden-nayttamo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/3-1-kultakauden-nayttamo\/","title":{"rendered":"3.1 Kultakauden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6"},"content":{"rendered":"\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n peruselementit syntyv\u00e4t<\/h2>\n\n\n\n

Varhaisin tunnettu esimerkki kreikkalaisen kulttuurialueen esityspaikasta on per\u00e4isin noin 1600\u20131400-luvuilta eaa. Se liittyy Kreetan saarella kukoistaneeseen varhaiseen ns. minolaiseen kulttuuriin. S\u00e4ilynyt n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n j\u00e4\u00e4nne on suunnikkaan muotoinen ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kahdelta sivulta kiviportaikot noin 400:lle seisovalle katsojalle. Ei kuitenkaan tiedet\u00e4, onko sill\u00e4 ollut esikuvana vaikutusta my\u00f6h\u00e4isempiin kreikkalaisiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ihin. Vaikka t\u00e4llaista suoraa yhteytt\u00e4 Manner-Kreikan my\u00f6hempiin esityspaikkoihin ei voida osoittaa, ovat uudemmat kaivaukset tuoneet siell\u00e4kin esille vanhoja esityspaikkoja. Niiden orkhestra<\/em>-tanner oli suunnikkaan, ei ympyr\u00e4n, muotoinen. (Brockett, Hildy 2010, 25)<\/p>\n\n\n\n

Kreetan minolainen teatteri<\/summary>\n
\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Knossoksen palatsin teatteriksi kutsuttu portaikkorakennelma 1600\u20131400-luvuilta eaa. Ari Huhtala<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kreetan saarella Knossoksen palatsin raunioista (1600\u20131400 eaa.) on kaivettu esille rakennelma, jonka on oletettu toimineen jonkinlaisena teatterina tai ainakin esiintymispaikkana. Se sijaitsee hieman palatsikompleksin ulkopuolella, sen luoteispuolella. Se rakentuu kahdesta kulmittain sijoitetusta portaikosta. Niiden edess\u00e4 on kivetty aukeama, josta alkaa naapurikaupunkiin johtanut tie.<\/p>\n\n\n\n

Rakennelman funktiota ei varmuudella tiedet\u00e4. Knossoksen arkeologisista kaivauksista ja usein mielivaltaisista restauroinneista vuosina 1900\u20131905 vastannut brittil\u00e4inen Arthur Evans nimesi sen teatteriksi ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 se et\u00e4isesti tuo mieleen my\u00f6hemm\u00e4n antiikin Kreikan kiviset ulkoilmateatterit. On kuitenkin mahdollista, ett\u00e4 portaat ovat voineet toimia katsomona esimerkiksi minolaisessa taiteessa usein kuvatulle akrobaattiselle h\u00e4rk\u00e4rituaalille, jossa nuoret miehet hypp\u00e4siv\u00e4t k\u00e4sill\u00e4seisontaan liikkuvan h\u00e4r\u00e4n selk\u00e4\u00e4n. Paikalla on voitu j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s muita yhteis\u00f6llisi\u00e4 tapahtumia kuten urheilukilpailuja.<\/p>\n\n\n\n

Minolaisten uskonnollisista rituaaleista ei ole juurikaan tietoa. Iraklionin arkeologisessa museossa on kuitenkin kiinnostava keraaminen pienoisveistos, jonka on tulkittu kuvaavan jumalattaren laskeutumis- tai ilmestymiskohtausta. Se esitt\u00e4\u00e4 naishahmoa er\u00e4\u00e4nlaisessa keinumaisessa lenn\u00e4tyslaitteessa. Aihe toistuu my\u00f6s monissa Kreetan minolaisissa sinettisormuksissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Jumalattaren ilmestyminen, keramiikkaa, 1500\u20131450 eaa. Iraklionin arkeologinen museo<\/b> Ari Huhtala<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<\/div><\/details>\n\n\n\n

Perim\u00e4tiedon mukaan kreikkalainen teatteri olisi kehittynyt py\u00f6re\u00e4st\u00e4 puintitantereesta, jonka ymp\u00e4rille kyl\u00e4l\u00e4iset olisivat kokoontuneet seuraamaan yhteisi\u00e4 rituaaleja ja esityksi\u00e4. Teatterin vanhin osa, py\u00f6re\u00e4 orkhestra<\/em>, olisi kehittynyt my\u00f6hemmin t\u00e4llaisesta tantereesta. Vaikka t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys on hallinnut k\u00e4sityksi\u00e4 kreikkalaisen teatterin kehityksest\u00e4, nykyisten tietojen valossa on kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen muotoinen py\u00f6re\u00e4 orkhestra<\/em> olisi vakiintunut vasta n. 350-luvulla eaa., eli noin sata vuotta kultakauden j\u00e4lkeen. Toinen, teatterin urbaanimpi esimuoto oli kaupunkien julkinen agora, <\/em>eli avoin tori- ja markkinapaikka. Agoran yhteyteen oli rakennettu my\u00f6s porrastettuja katsomoita ja suunnikkaan muotoinen esiintymistaso alttareineen. Draaman eriytyess\u00e4 omaksi taidemuodokseen 500\u2013400-luvuilla eaa. teattereita ryhdyttiin pystytt\u00e4m\u00e4\u00e4n temppelin l\u00e4heisyyteen julkiselle maalle, usein vuoren tai m\u00e4en rinteeseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Dionysos-teatterin varhaisin muoto. Piirros P\u00e4ivi Lempinen<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kreikkalainen teatteri ei ollut yhten\u00e4inen arkkitehtoninen kokonaisuus. Aihetta voikin paremmin l\u00e4hesty\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6arkkitehtuurin n\u00e4k\u00f6kulmasta, sill\u00e4 sellaisilla elementeill\u00e4 kuin kukkulan tai vuoren rinteell\u00e4 ja kyl\u00e4n raitilla oli keskeinen merkitys osana teatterin kokonaisuutta. Draamat esitettiin p\u00e4iv\u00e4saikaan ulkotilassa, jolloin kukkulat, taivas ja usein my\u00f6s kauempana siint\u00e4v\u00e4 meri kehystiv\u00e4t esityst\u00e4. Teatterin eri osat ja elementit, temppeli, orkhestra<\/em>, katsomo, alttari, skene<\/em> sek\u00e4 parodos<\/em>-kulkuv\u00e4yl\u00e4t sen sivuilla, kehittyiv\u00e4t kaikki erikseen itsen\u00e4isin\u00e4 yksikk\u00f6in\u00e4. Klassiselle kaudelle siirrytt\u00e4ess\u00e4 niiden keskin\u00e4inen j\u00e4rjest\u00e4ytyminen mahdollisti varsinaisen kreikkalaisen teatteritilan eriytymisen. Eri elementtien yhdistyminen vahvistui hellenistisell\u00e4 kaudella. Lopulta roomalaisajalla ne hitsautuivat yhteen tavalla, joka mahdollisti varsinaisen teatterirakennuksen muodostumisen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Maljakkomaalauksien perusteella luotu olettamusrekonstruktio Dionysoksen teatterista klassisella kaudella. (Leacroft 1984, 14)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pisimp\u00e4\u00e4n arkeologisia kaivauksia on tehty Ateenan Akropolis-kukkulan rinteess\u00e4 sijaitsevassa Dionysoksen teatterissa, joka oli vuotuisten Dionysos-festivaalien keskeisin tapahtumapaikka. Se oli aktiivisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin vuosituhannen ajan. Kreikkalaisen draaman kehityksen kannalta t\u00e4rke\u00e4 tragedia- ja my\u00f6hemmin komediakilpailujen perinne vakiintui Dionysoksen teatterissa. Kaikki nyky\u00e4\u00e4n tunnetut kreikkalaiset klassisen kauden tragediat kantaesitettiin juuri siell\u00e4. On my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 se oli suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 my\u00f6s muille teattereille. Sen sijaan kysymys siit\u00e4, mink\u00e4lainen Dionysos-teatteri oli kultakaudella, onkin mutkikkaampi: sen historiasta on onnistuttu hahmottamaan ainakin viisi erillist\u00e4 rakennusvaihetta.<\/p>\n\n\n\n

Dionysos-teatterin nyky\u00e4\u00e4nkin n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 kivirakenne alkoi muotoutua vasta 340-luvulla eaa. Sit\u00e4 t\u00e4ydennettiin edelleen roomalaisajalla. Kaivaukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 aiemmin katsomo oli rakennettu puusta, ja orkhestran <\/em>muoto oli ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen suunnikas. Jopa 50-henkiset Dionysos-kulttiin liittyv\u00e4t dityrambi<\/em>-kuorot ja n\u00e4ytelmiss\u00e4 pienemm\u00e4t, noin 15-henkiset kuorot, esiintyiv\u00e4t orkhestralla<\/em>, jolla sijaitsi my\u00f6s thymele<\/em> eli koroke alttaria varten. My\u00f6hemmiss\u00e4 teattereissa thymelen<\/em> paikka saattoi olla orkhestran <\/em>keskell\u00e4, varhaisimmissa teattereissa kuitenkin usein orkhestran<\/em> reunamilla.<\/p>\n\n\n\n

Keskeiseen kysymykseen n\u00e4yttelij\u00f6iden tarkasta esiintymispaikasta ei ole tarkkaa vastausta. Klassisen kauden lopulla n\u00e4yttelij\u00f6iden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 vakiintui kolmeen. Kukin heist\u00e4 esitti useampia rooleja vaihtamalla naamioita ja pukuja. N\u00e4yttelij\u00f6iden pukeutumistilaksi kehittyi skene<\/em>-rakennelma orkhestran<\/em> takana. Se on aluksi voinut olla tilap\u00e4inen telttamainen rakenne. Klassisella kaudella skene <\/em>on voinut olla puinen. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 tragedian varhaisimmassa vaiheessa, jolloin n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 oli vain yksi, kiinte\u00e4\u00e4 skene\u00e4<\/em> ei ollut lainkaan. Siirrett\u00e4v\u00e4t vankkurit saattoivat toimia skenen\u00e4<\/em>, niin kuin oheisessa kuuluisassa maljakkomaalauksessa. My\u00f6hemmiss\u00e4 maljakkomaalauksissa ja niiden fragmenteissa n\u00e4yttelij\u00f6iden takana on puolestaan usein kiinte\u00e4, puinen, tiilinen, tai jopa kivinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6rakennus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Thespiksen vankkurit, kreikkalainen vaasimaalaus. British Museum (Bieber 1971, 18)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yksi tai useampi ovi johti skenest\u00e4<\/em> yleis\u00f6n puolelle orkhestran<\/em> taakse. Keskeinen kysymys liittyy ovien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Er\u00e4\u00e4t tutkijat ovat esitt\u00e4neet, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksi ovi olisi riitt\u00e4nyt tragedian esitt\u00e4miseen, kun taas toiset ovat ehdottaneet lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ksi kahta tai kolmea. Yksimielisyytt\u00e4 skenen<\/em> muodosta ja rakenteesta ei ole saavutettu tutkijoiden keskuudessa. Oheinen piirrossarja Dionysos-teatterin mahdollisista skenen<\/em> muodoista osoittaa, ett\u00e4 vastaus on avoin. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 skene\u00e4<\/em> kehiteltiin niin vauhdikkaasti, ett\u00e4 sille ei ole edes mielek\u00e4st\u00e4 hakea pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yht\u00e4 vakiintunutta muotoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Rekonstruktioehdotuksia Dionysos-teatterin skene<\/em>-rakennuksesta Piirrokset P\u00e4ivi Lempinen<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maljakkomaalausten ja kaivausten perusteella on arveltu, ett\u00e4 Dionysoksen teatterin skene<\/em> laajeni 400-luvulla eaa. Silloin siihen rakennettiin kolme ovea. Reunimmaisten ovien eteen rakennettiin mahdollisesti puusta kevyet paraskenion<\/em>-siivekkeet, joita pilarit kannattelivat. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 koko skenen<\/em> n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6fasadi, joka sai alleen matalan korokkeen, olisi ollut puuta. Siihen viittaa maljakkomaalauksen pohjalta tehty rekonstruktiopiirros. Ovien k\u00e4ytt\u00f6 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti monipuolista ja niill\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti oma arvohierarkiansa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Paraskenion<\/em> eli puinen etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, maljakkomaalaukseen perustuva rekonstruktiopiirros. Bulle, Heinrich: \u201dUnterschuhungen an griechisen Theatern\u201d, Abhandlungen Bayer. Akad. Wissenschaften<\/em>, M\u00fcnchen, 1928. (Bieber 1971, 69)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Roomalainen arkkitehti Vitruvius on todennut 100-luvulla eaa., ett\u00e4 keskimm\u00e4isest\u00e4 oviaukosta avautui n\u00e4kym\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n kotiin tai \u201dpaikkaan\u201d, kun taas sivuovet oli varattu sivuhenkil\u00f6ille. My\u00f6s monissa perinteiss\u00e4 Euroopan ulkopuolella oviaukot ja portit olivat vahvasti \u201drajatilallisia\u201d esiintymispaikkoja (uudemmassa esitystaiteen teoriassa niit\u00e4 kutsutaan liminaalisiksi tiloiksi<\/a><\/em>). T\u00e4ll\u00f6in roolihenkil\u00f6n ilmestyminen yleis\u00f6n eteen ovi- tai porttiaukon takaa, ik\u00e4\u00e4n kuin toisesta maailmasta, oli jo itsess\u00e4\u00e4n kohokohta. Oviaukkoja voitiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 useammalla eri tavalla. Yleisen olettamuksen mukaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistoon kuului py\u00f6rill\u00e4 liikuteltavia ekkuklema<\/em>-korokkeita. Niiden avulla voitiin ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 oviaukosta esille pienen ihmisjoukon tableau<\/em>-kuvaelma tai esimerkiksi valtaistuimella istuva hahmo. Korokkeesta oli mahdollisesti olemassa my\u00f6s py\u00f6riv\u00e4 muunnelma, jonka keskell\u00e4 oli sein\u00e4ke. Sit\u00e4 py\u00f6r\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ilmestyi katsojien eteen esimerkiksi pieni ihmisryhm\u00e4 tai jumalhahmo. Korokkeen v\u00e4lisein\u00e4\u00e4 saattoi koristaa my\u00f6s maalattu kulissi. Mik\u00e4li olettamus pit\u00e4\u00e4 paikkansa, py\u00f6r\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 ekkuklemaa<\/em> on mahdollista pit\u00e4\u00e4 per\u00e4ti py\u00f6r\u00f6n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n idean varhaisimpana tunnettuna esimerkkin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Ekkuklema<\/em>-koroke. Oikealla py\u00f6riv\u00e4 versio ekkuklema-korokkeesta. Piirros P\u00e4ivi Lempinen<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4ytelmien t\u00e4rkeit\u00e4 hetki\u00e4 olivat jumalien ilmestymiset ja sankarien korottamiset jumaliksi. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 t\u00e4llaiset dramaattiset k\u00e4\u00e4nnekohdat toteutettiin mechane<\/em>-nostureilla. Niiden avulla voitiin nostaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6rakennuksen takaa jumalhahmo skenen<\/em> etuosan theologeion<\/em>-tasakatolle tai jopa laskea hahmoja orkhestralle<\/em>. Tehokeinoa suosi n\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n nimenomaan Euripides (480\u2013406 eaa.). Komediat puolestaan parodioivat yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 juonenk\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja loppuratkaisuja. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 efekti tunnetaan sen latinakielisell\u00e4 termill\u00e4 deus ex machina<\/em> eli \u201djumala koneesta\u201d. Sill\u00e4 voidaan my\u00f6s viitata n\u00e4ytelm\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n, usein ep\u00e4uskottavaan loppuk\u00e4\u00e4nteeseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Mechane<\/em>-nostureiden olettamusrekonstruktioita Piirros P\u00e4ivi Lempinen<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tarkkaa tietoa nostureiden teknisest\u00e4 rakenteesta ei valitettavasti ole. Niiden kivisi\u00e4 jalustarakenteita on kuitenkin l\u00f6ytynyt eri teattereiden j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4, ja niiden mekanismia on yritetty rekonstruoida. Mechanet <\/em>ovat osuva esimerkki siit\u00e4, kuinka jo l\u00e4nsimaisen teatteriperinteen ensimm\u00e4isell\u00e4 kultakaudella erilaiset tekniset keksinn\u00f6t ja aikansa \u201dhigh-tech\u201d valjastettiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ilman kehittyneit\u00e4 nosturi- ja vintturilaitteita kreikkalaisten marmoritemppelien rakentaminen ei olisi ollut mahdollista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Hahmotelma antiikin ajan mahdollisesta nosturimekanismista, jollaisia k\u00e4ytettiin esim. temppeleiden rakentamiseen Piirros P\u00e4ivi Lempinen<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Teattereiden j\u00e4\u00e4nteet ja niiden pohjalta tehdyt lukuisat rekonstruktiopiirrokset saattavat yh\u00e4 edelleen yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 virheellist\u00e4 mielikuvaa Kreikan taiteen valkeasta, marmorisesta yksinkertaisuudesta. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 oli kuitenkin my\u00f6s maalattuja lavaste-elementtej\u00e4 ja niiss\u00e4 pyrkimyksi\u00e4 luoda illuusioita. Aristoteles yhdisti Runousopissaan<\/em> k\u00e4sitteen skenografia kultakauden dramaatikko Sofokleehen (n. 496\u2013406 eaa.). Termi skenographia<\/em> viittasi Kreikassa perspektiivikuvien piirt\u00e4misen taitoon, jota hy\u00f6dynnettiin teattereiden kulisseissa (ks. tarkemmin aiheesta l\u00e4hteest\u00e4 Bergst\u00f6m 2015a, 41\u201357). Roomalaiskauden Vitruvius puolestaan piti varhaisempaa Aiskhylosta (n. 525\u2013456 eaa.) skenografian kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Tarkkaa selvyytt\u00e4 ei kuitenkaan ole siit\u00e4, mit\u00e4 aikalaiset tarkoittivat skenografialla. Siit\u00e4 huolimatta kultakauden draamatekstit jo itsess\u00e4\u00e4n viittaavat erilaisten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6illuusioiden kasvaneeseen tarpeeseen.<\/p>\n\n\n\n

Pinakes<\/em>-kulissimaalaukset saattoivat viitata kohtauksen tapahtumapaikkaan. Ne oli levitetty joko kankaalle tai paneeleille ja asetettu todenn\u00e4k\u00f6isesti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ovien v\u00e4liin puupaalujen varaan. Vastaavanlaisia liikuteltavia maalauksia k\u00e4ytettiin varmuudella my\u00f6s temppeli- ja asuinrakennuksissa. Muutaman kulissimaalarin nimet ovat jopa s\u00e4ilyneet (Brocket\u2013Mitchell\u2013Hardberger 2010, 7). On mahdollista, vaikka ei t\u00e4ysin varmaa, ett\u00e4 jo klassisella kaudella oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 periaktoi<\/em>-kulissitelineit\u00e4, jotka olivat prisman muotoisia ja py\u00f6ritett\u00e4vi\u00e4. Kulissimaalaukset ripustettiin niiden kolmelle sivulle. Ne saatiin nopeasti vaihtumaan py\u00f6r\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 telinett\u00e4 sen keskiakselin ymp\u00e4ri. Myyttisist\u00e4 ajoista kertovissa n\u00e4ytelmiss\u00e4 k\u00e4ytettiin rekvisiittaa s\u00e4\u00e4steli\u00e4\u00e4sti. Niiden edellytt\u00e4mi\u00e4 harvoja huonekaluja olivat esimerkiksi valtaistuin, alttari, divaani ja katafalkki. Sen sijaan arkisempaa todellisuutta kuvaavissa komedioissa rekvisiittaan saattoi kuulua huonekalujen lis\u00e4ksi my\u00f6s draaman kulun kannalta olennaisia jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 tarvekaluja kuten astioita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Periaktoi<\/em>-kulissiteline, jota k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 paljastui uusi kulissi. Piirros P\u00e4ivi Lempinen <\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kulissien avulla oli mahdollista viitata n\u00e4ytelm\u00e4n eri tapahtumaymp\u00e4rist\u00f6ihin, kuten kaupunkiin, temppeliin ja maaseutuun. Klassiselta kaudelta on s\u00e4ilynyt etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hes graafisia, hyvin rajallisella v\u00e4riskaalalla toteutettuja maljakkomaalauksia. Niiss\u00e4 esiintyvien lukuisien teatteriaiheisten maalauksien dokumentaariseen arvoon on kuitenkin aiheellista suhtautua varauksella, sill\u00e4 vaikka maalauksissa kuvattiin kohtauksia draamojen tarinoista ja myyteist\u00e4, ne oli toteutettu kuvataiteen sen aikaisin konventioin. Siit\u00e4kin huolimatta monet maalaukset v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa teatterin ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n eri aspekteista.<\/p>\n\n\n\n

Merkillepantavaa on, ett\u00e4 kreikkalaiset eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet niin sanottua keskeisperspektiivi\u00e4, eli yhdest\u00e4 pisteest\u00e4 avautuvaa johdonmukaista tilailluusiota. Keskeisperspektiivi kehitettiin vasta renessanssin aikana geometristen mallien avulla. Keskeisperspektiivi ei kuitenkaan ole ainoa perspektiivin laji. Kreikkalaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 perspektiivi edustaa tyyppi\u00e4, jossa kuvatut elementit kuten esimerkiksi rakennukset, kuvattiin kuten ne tiedettiin olleen rakennetut. Ne kuvattiin kuitenkin itsen\u00e4isin\u00e4 yksikk\u00f6in\u00e4, useimmiten hieman eri n\u00e4k\u00f6kulmista n\u00e4htyin\u00e4. Syvyysvaikutelma toteutettiin keskeisperspektiivi\u00e4 muistuttavalla menetelm\u00e4ll\u00e4, joskin katoamispisteen sijainti vaihteli. Roomalaisajan sein\u00e4maalaukset, joista lis\u00e4\u00e4 tuonnempana, v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n parhaiten kulissien todenn\u00e4k\u00f6isesti luomaa vaikutelmaa.<\/p>\n\n\n\n

Antiikin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6illuusiot eiv\u00e4t luultavimmin pyrkineet yhden kokonaisvaltaisen illuusion luomiseen. Se vakiintui konventioksi Euroopassa vasta renessanssin aikoihin. Kreikan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 illusionistiset elementit olivat p\u00e4invastoin viitteellisi\u00e4 suhteessa n\u00e4ytelm\u00e4n keskeisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Kokonaisvaltainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6illuusio olisikin ollut l\u00e4hes mahdoton toteuttaa suurissa, avoimissa ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukottomissa teattereissa. Varsinkin kun ottaa huomioon viel\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n luonnon ja skenen<\/em> edess\u00e4 sijaitsevan orkhestran <\/em>tuomat rajoitukset. Kuitenkin viimeist\u00e4\u00e4n 400-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 skene<\/em> julkisivurakenteineen, <\/em>siihen kiinte\u00e4sti liittyvine elementteineen ja koneistoineen (oviaukot, kulissielementit, rullattavat ekkuklema<\/em>-korokkeet ja mechane<\/em>-nosturit) mahdollistivat n\u00e4yttelij\u00e4n rajaamisen kapeahkoon tilaan skene<\/em>-rakennelman edess\u00e4. Aikaa my\u00f6ten tila kasvoi matalaksi korokkeeksi, jolta n\u00e4yttelij\u00f6ill\u00e4 oli kuitenkin vaivaton p\u00e4\u00e4sy orkhestralle<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta n\u00e4yttelij\u00e4t esiintyiv\u00e4t paitsi varsinaisella skenell\u00e4<\/em>, my\u00f6s sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevalla tasakatolla sek\u00e4 orkhestralla<\/em> kuoron joukossa. N\u00e4yttelij\u00e4t saattoivat nousta jopa thymele<\/em>-korokkeen p\u00e4\u00e4lle kuoron keskell\u00e4. Jotkin sis\u00e4\u00e4ntuloista ja poistumisista toteutettiin orkhestran<\/em> tasolla olevista parodoi<\/em>-sivuporteista. T\u00e4ll\u00e4 tavalla saatettiin viitata esimerkiksi siihen, ett\u00e4 henkil\u00f6 saapuu kaukaa tai poistuu maaseudulle. N\u00e4yttelij\u00e4 on saattanut markkeerata pitk\u00e4\u00e4 matkaa kiert\u00e4m\u00e4ll\u00e4 koko orkhestran<\/em>. Tilank\u00e4ytt\u00f6 oli mahdollisesti hyvinkin monipuolista niin kuin Bruce McConahie on havainnollistanut: \u201dMik\u00e4li k\u00e4sitteet sis\u00e4puolella\/ulkopuolella ja keskusta\/periferia s\u00e4\u00e4teliv\u00e4t klassisen kauden kreikkalaisten teatteriproduktioita, historioitsija odottaisi n\u00e4iden orientaatioiden l\u00f6ytyv\u00e4n my\u00f6s monista muista Ateenan 400-luvun kulttuurin osa-alueista\u201d.<\/em> (s 95) Toisin sanoen h\u00e4nen mukaansa perehtyminen kreikkalaisen kulttuurin muihin ilmentymiin auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s kreikkalaisen teatterin tilak\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n peruselementit syntyv\u00e4t Varhaisin tunnettu esimerkki kreikkalaisen kulttuurialueen esityspaikasta on per\u00e4isin noin 1600\u20131400-luvuilta eaa. Se […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[4,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50"}],"version-history":[{"count":47,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5397,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50\/revisions\/5397"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=50"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=50"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}