 {"id":53,"date":"2020-10-02T12:28:31","date_gmt":"2020-10-02T09:28:31","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=53"},"modified":"2021-12-01T13:02:10","modified_gmt":"2021-12-01T11:02:10","slug":"4-3-kirkkodraaman-kultakausi-1350-1559","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/4-3-kirkkodraaman-kultakausi-1350-1559\/","title":{"rendered":"4.3 Kirkkodraaman kultakausi (1350\u20131559)"},"content":{"rendered":"\n<h2>Kirkkodraamat jalkautuvat kansan pariin<\/h2>\n\n\n\n<p>Kirkon sis\u00e4ll\u00e4 esitetyt liturgiset draamat olivat alun perin suhteellisen lyhyit\u00e4 seremoniallisia katkelmia. My\u00f6hemmin keskiajalla n\u00e4ytelm\u00e4t kasvoivat huomattavasti, ja 1300-luvulta alkaen esitykset laajenivat yh\u00e4 useammin kirkkotilan ulkopuolelle. Syyn\u00e4 siihen oli muun muassa uuden kristillisen juhlan, Corpus Christin (Pyh\u00e4n ruumiin juhla) yleistyminen eri puolilla Eurooppaa. Siit\u00e4 kehittyikin merkitt\u00e4vin kirkollisten n\u00e4ytelmien esityskausi, joka sijoittui touko-kes\u00e4kuuhun.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4ytelmille annettiin selke\u00e4n opettavainen teht\u00e4v\u00e4: niiden tuli levitt\u00e4\u00e4 Raamatun ja muiden pyhien tarinoiden viesti\u00e4 kansalle. Nyt siis kansankielest\u00e4 tuli n\u00e4iden n\u00e4ytelmien kieli. Corpus Christi -juhlallisuudet mahdollistivat laajan aihevalikoiman. N\u00e4ytelm\u00e4t saattoivat kuvittaa l\u00e4hes mit\u00e4 tahansa Raamatun tapahtumista tai niiden monitahoisia yhdistelmi\u00e4. My\u00f6s esimerkiksi kaupunkien suojeluspyhimyksille omistetut draamat yleistyiv\u00e4t. Katkelmalliset kokonaisuudet muodostivat sarjoja eli ns. syklej\u00e4 (<em>zyklus<\/em>, <em>cycle<\/em>). Ne saattoivat kest\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kausia, jopa viikkoja. Laajimmat kokonaisuudet tulivat taivaineen, helvetteineen ja monine muine paikallisuuksineen kattamaan koko kristillisen universumin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansankielisten kirkkodraamojen levittyminen kansan pariin muutti niiden muotoa. Kirkko ei en\u00e4\u00e4 ollut vastuussa esitysten j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4, joskin sille annettiin niist\u00e4 edelleen kunnia. N\u00e4ytelmien kirjoittajia olivat kirkonmiehet ja niiden s\u00e4velt\u00e4jin\u00e4 kirkkomuusikot. Esitt\u00e4j\u00e4t olivat nyt kuitenkin valtaosin maallikkoja, mutta edelleen miehi\u00e4 ja poikia. N\u00e4ytelm\u00e4t irtaantuivat kiinteist\u00e4 siteist\u00e4\u00e4n keskiaikaiseen kirkkomusiikkiin. Varhaisimmat kirkkodraamathan olivat kasvaneet suoraan kirkkomusiikista eli ne edustivat er\u00e4\u00e4nlaista musiikkidraamaa. Nyt kirkkodraamat muuttuivat musiikkinumeroin h\u00f6ystetyiksi puhen\u00e4ytelmiksi. Liturgisesta viitekehyksest\u00e4\u00e4n irrotettuina niiden seremoniallisuus laimeni. T\u00e4m\u00e4 mahdollisti esimerkiksi koomisten ja kansanomaisten kohtausten lis\u00e4\u00e4misen, joissa useimmiten irvailtiin inhimillisille heikkouksille. Kirkon opettama moraalik\u00e4sitys s\u00e4ilyi kuitenkin keskeisen\u00e4 teemana. Kieli oli viel\u00e4 runomittaista ja paikallisuuksien edest\u00e4 k\u00e4ynnistyv\u00e4 toiminta dramaturgialtaan pelkistetty\u00e4. Samalla kuitenkin tekstien, visualisointien ja erikoistehosteiden realismi lis\u00e4\u00e4ntyi.<\/p>\n\n\n\n<p>Varhaisemmista kirkkodraamoista periytynyt simultaanin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 s\u00e4ilyi periaatteessa muuttumattomana. Siit\u00e4 tosin kehittyi eri muotoja: ensiksi kiinte\u00e4, jo olemassa oleva ulkotila, jossa paikallisuuksilla oli omat paikkansa; toiseksi liikuteltavat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t, eli vankkurien p\u00e4\u00e4lle rakennetut paikallisuudet, joita kuljetettiin ymp\u00e4ri n\u00e4ytt\u00e4viss\u00e4 prosessioissa eli juhlakulkueissa. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypeist\u00e4 ainakin Keski-Euroopassa yleisempi oli kiinte\u00e4 tilap\u00e4isn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, joka rakennettiin esitysten ajaksi joko kaupungin torille, keh\u00e4m\u00e4iseen areenaan tai suurelle pihalle. Yleisesti ottaen keskiaikaisista esityksist\u00e4 on olemassa hyvin v\u00e4h\u00e4n visuaalista aineistoa. Muutamista esityksist\u00e4 on s\u00e4ilynyt kuitenkin rekvisiitta- ja pukulistojen lis\u00e4ksi my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n pohjapiirroksia tai huolellisia kirjankuvituksia eli miniatyyrej\u00e4. Seuraavat kolme esimerkki\u00e4 pohjautuvat t\u00e4llaisiin tapauksiin. Ne kaikki ovat my\u00f6h\u00e4iskeskiajalta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large wide\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-11-w.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"318\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-11-w-1024x318.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3560\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-11-w-1024x318.jpg 1024w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-11-w-300x93.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-11-w-768x239.jpg 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-11-w.jpg 1200w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/a><figcaption>Denis van Alslootin maalaus <em>Isabellan triumfi<\/em> kuvaa kuningatar Isabellan kunniaksi Brysseliss\u00e4 vuonna 1615 j\u00e4rjestetty\u00e4 juhlakulkuetta. <b>V&amp;A Images \/ Victoria and Albert Museum <a href=\"https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Denis_van_Alsloot_-_The_Ommeganck_in_Brussels_on_31_May_1615._The_Triumph_of_Archduchess_Isabella.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2>Keh\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/h2>\n\n\n\n<p>Tietyiss\u00e4 osissa Eurooppaa, esimerkiksi Ranskassa, esityspaikkoina hy\u00f6dynnettiin roomalaisia amfiteatterin raunioita. Samoin Cornwallissa, Lounais-Englannissa, keskiaikaiset draamat esitettiin keh\u00e4nmuotoisessa rauniossa. Se oli per\u00e4isin kenties jo esihistorialliselta tai viimeist\u00e4\u00e4n roomalaisajalta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/4-12.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"176\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/4-12.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-365\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/4-12.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/4-12-300x66.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/4-12-768x169.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>St. Piran\u2019s Round (Pyh\u00e4n Piranin keh\u00e4) sijaitsee Cornwallissa, Englannissa. Se lienee per\u00e4isin rautakaudelta, mutta sit\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6s keskiaikaisten kirkkon\u00e4ytelmien esityksiss\u00e4. Se on halkaisijaltaan 45 metri\u00e4, ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i noin kolme metri\u00e4 korkea valli. <b>St. Piran Trust (<a href=\"https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:St_Piran%27s_Round_-_geograph.org.uk_-_69285.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Wikimedia Commons<\/a>)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-13.png\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"482\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-13.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-3562\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-13.png 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-13-300x181.png 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-13-768x463.png 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Pyh\u00e4n Piranin keh\u00e4 keskiaikaisen uskonnollisen draaman n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4. Keh\u00e4n reunoille on pystytetty draaman kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 paikallisuuksia keskiaikaisen simultaanin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti. Keh\u00e4 on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, kuinka muinaisia rituaalipaikkoja on omaksuttu my\u00f6hemm\u00e4nkin uskonnon tarpeisiin. <b>(Leacroft 1984, 35)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Yhdess\u00e4 kuuluisimmassa keskiaikaista esityst\u00e4 kuvittavassa miniatyyriss\u00e4, <em>Pyh\u00e4n Apollonian marttyyrikuolema<\/em>, n\u00e4kyy ranskalainen keh\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Se on maalattu 1400-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-14-Sainte_Apolline.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"616\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-14-Sainte_Apolline.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3563\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-14-Sainte_Apolline.jpg 616w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-14-Sainte_Apolline-231x300.jpg 231w\" sizes=\"(max-width: 616px) 100vw, 616px\" \/><\/a><figcaption><em>Pyh\u00e4n Apollonian marttyyrikuolema<\/em>, 1400-luvun puoliv\u00e4lin kirjankuvitusminiatyyri <b>Musee Cond\u00e9, Chantilly, R\u00e9union des Mus\u00e8es Nationaux <a href=\"https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Sainte_Apolline.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>My\u00f6s t\u00e4h\u00e4n maalaukseen tulee suhtautua tietyin varauksin, niin kuin aina kuvataiteeseen teatteritieteellisen\u00e4 l\u00e4hdemateriaalina. Esimerkiksi kuvan tekij\u00e4 on voinut tahallaan kuvata keh\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n katsojan puoleisen reunan matalana aitana. T\u00e4ll\u00e4 lailla h\u00e4n on voinut keskitty\u00e4 kuvaamaan nimenomaan alhaalla <em>platealla<\/em> tapahtuvaa pyhimyksen kidutuskohtausta. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4 Apolloniaa, jolta kuvassa vedet\u00e4\u00e4n hampaita suusta, edustaa nukke tai veistos. Samalla lailla yll\u00e4 mainitussa Elchen mysteerin\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 yl\u00f6snousevaa Mariaa edustaa maalattu ja vaatetettu puuveistos.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n tutkimuksen kannalta puisille tilap\u00e4iskorokkeille rakennettu puolipy\u00f6re\u00e4 paikallisuuksien keh\u00e4 <em>platean<\/em> takana on miniatyyrin kiinnostavin osa. Vasempaan yl\u00e4kulmaan on kuvattu Is\u00e4 Jumala taivaassa. Sinne johtavilla portailla istuu enkeleit\u00e4. Sen vieress\u00e4 oikealla on muusikkojen koroke, sitten valtaistuinsali, ja sen j\u00e4lkeen kaksi aitiota arvokkaille naiskatsojille. Oikeassa reunassa avautuu paholaisen kita helvetin porttina, jonka yl\u00e4puolella elehtii sekasiki\u00f6m\u00e4inen paholaisrykelm\u00e4. Korokkeiden alla ja edess\u00e4 parveilevaan ihmispaljouteen saattaa yleis\u00f6n lis\u00e4ksi kuulua my\u00f6s vuoroaan odottelevia n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. Tapana oli, ett\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4t olivat yleis\u00f6n n\u00e4kyviss\u00e4 silloinkin, kun he eiv\u00e4t esitt\u00e4neet roolejaan. Miniatyyrista saa hyv\u00e4n kuvan esityksen ja yleis\u00f6n v\u00e4lisest\u00e4 joustavasta suhteesta. Katsojat liikkuvat vapaasti ja kokoontuvat tiiviisti <em>platealla<\/em> n\u00e4ytelt\u00e4v\u00e4n draamallisen huippukohtauksen ymp\u00e4rille (ks. tarkemmin Brockett\u2013Mitchel\u2013Hardberger 2010, 44\u201345).<\/p>\n\n\n\n<h2>Torin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/h2>\n\n\n\n<p>Toriesitykset olivat yleisi\u00e4 my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla l\u00e4hes kaikkialla Euroopassa. Luzernin kaupungissa Sveitsiss\u00e4 vuonna 1583 esitetty k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4 on yksi parhaiten dokumentoiduista toriesityksist\u00e4. Suuren suunnikkaan muotoisen aukion p\u00e4\u00e4tyyn pystytettiin iso porrastettu tilap\u00e4iskatsomo. Toria reunustamaan rakennettiin korokkeita keskeisi\u00e4 paikallisuuksia varten. Niiden p\u00e4\u00e4lle oli rakennettu viel\u00e4 pienemm\u00e4t katsomot tai aitiot muusikoille ja\/tai yleis\u00f6lle. Keskeisimm\u00e4t liikkumattomat paikallisuudet noin viikon kest\u00e4v\u00e4n esityssyklin ajan olivat tietenkin Taivas ja Helvetti. Kolmikerroksinen Taivas oli aukion toisessa p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 suurta katsomoa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4. Helvetti puolestaan sijaitsi vasemmalla suuren katsomon alapuolella.<\/p>\n\n\n\n<p>Aikalaisl\u00e4hteisiin perustuvassa olettamuspiirroksessa, joka kuvaa k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4n ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4, on havaittavissa kaikkiaan yli kolmekymment\u00e4 paikallisuutta. Useimmat niist\u00e4 sijoittuvat toria reunustaviin rakenteisiin. Sen sijaan pienimm\u00e4t, esityksen kuluessa mahdollisesti vaihdettavat paikallisuudet levi\u00e4v\u00e4t <em>platealle<\/em> eli toritasolle. Sit\u00e4 halkoo Jordanjoki. Todenn\u00e4k\u00f6isesti kyseess\u00e4 oli oikea, vedell\u00e4 t\u00e4ytetty puro. El\u00e4v\u00e4n veden hy\u00f6dynt\u00e4minen jokina, j\u00e4rvin\u00e4 ja merin\u00e4 oli keskiajan ulkoilmaesityksiss\u00e4 suhteellisen yleist\u00e4. Oletuspiirroksesta voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Luzernin k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4n monilukuinen yleis\u00f6 istui etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 sille tarkoitetussa katsomossa ja aitioparvilla. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina mahtunut seuraamaan tapahtumia siirtyess\u00e4\u00e4n paikallisuudesta toiselle.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large wide\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-15.png\"><img loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"752\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-15-1024x752.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-4224\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-15-1024x752.png 1024w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-15-300x220.png 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-15-768x564.png 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-15.png 1200w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/a><figcaption>Aikalaisl\u00e4hteisiin perustuva olettamuspiirros Luzernin k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4n ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n edellytt\u00e4mist\u00e4 paikallisuuksista kaupungin torilla. <b>(Leacroft 1984, 38)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2>Pihan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6<\/h2>\n\n\n\n<p>Parhaiten dokumentoitu keskiaikainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ratkaisu rakennettiin yli kolme viikkoa kest\u00e4nytt\u00e4 k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 varten Pohjois-Ranskan Valenciennesiss\u00e4 vuonna 1547. Esityspaikkana palveli herttuallisen palatsin piha. Esityksest\u00e4 on s\u00e4ilynyt paitsi kirjallinen aikalaiskuvaus, my\u00f6s esityksen lavastajan my\u00f6hemmin maalama poikkeuksellisen havainnollinen kirjankuvitusminiatyyri. Sen perusteella on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli rakennettu korokkeelle, jonka taustana oli rakennuksen sein\u00e4. Usein paikallisuudet konstruoitiinkin juuri pitk\u00e4\u00e4 sein\u00e4\u00e4 tai muuria vasten, jolloin erilaiset nosto- ja muut laitteet oli helpompi k\u00e4tke\u00e4 katsojilta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large wide\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-16-w.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"463\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-16-w-1024x463.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3565\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-16-w-1024x463.jpg 1024w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-16-w-300x136.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-16-w-768x348.jpg 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-16-w.jpg 1200w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/a><figcaption>Hubert Gailleaun suunnittelema simultaanin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n, joka esitettiin Valenciennesiss\u00e4 vuonna 1547. <b>Manuscrits occidentaux\u2013Francais 12536, Fol 1V.2RV, Biblioth\u00e8que Nationale de France. (Brocket\u2013Mithcell\u2013Hardberger, 42)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Joidenkin arvioiden mukaan maalauksessa kuvatulla noin 30 metri\u00e4 leve\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 on kymmenen paikallisuutta. Vasenta reunaa hallitsee suuri hallirakennus, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ovat Paratiisi ja Taivaan portti. Siit\u00e4 oikealle sijaitsee Nasaret, Temppeli, Jerusalem, palatsi kivijalan vankityrmineen, Piispojen talo sek\u00e4 Kultainen portti, jonka edess\u00e4 levitt\u00e4ytyy Galileanj\u00e4rve\u00e4 edustava vesiallas. Oikeassa reunassa sijaitsee liekehtiv\u00e4lt\u00e4 vankilalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Kiirastuli. Kaikkein laitimmaisena aukeaa Helvetin porttina paholaisen kita, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 paholaiset ilakoivat; helvettiin tuomittuja, luultavasti nukkien muodossa, kidutetaan. Viikkoja kest\u00e4neen esityksen kiinte\u00e4t paikallisuudet olivat j\u00e4lleen Taivas ja Helvetti. Muut paikallisuudet voitiin vaihtaa vastaamaan syklin eri jaksojen tarpeita. T\u00e4t\u00e4 ainutlaatuista visuaalista dokumentaatiota on tutkittu ahkerasti ja sen tarkempaan analyysiin voi perehty\u00e4 esimerkiksi l\u00e4hteest\u00e4 Brockett\u2013Mitchel\u2013Hardberger 2010 (42\u201343).<\/p>\n\n\n\n<p>Edell\u00e4 k\u00e4sitelty\u00e4 maalausta t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 viel\u00e4 harvinainen aikalaiskronikoitsijan raportti n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4, joka on t\u00e4ss\u00e4 vapaasti suomennettu teoksesta Nagler 1959 (47\u201349).<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote\"><p>(\u2026) vuonna 1547 Valenciennesin johtavat asukkaat esittiv\u00e4t Archofin herttuan huvilan pihalla meid\u00e4n Herramme el\u00e4m\u00e4n, kuoleman ja k\u00e4rsimyksen. Spektaakkeli kesti 24 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja jokaisena niist\u00e4 n\u00e4imme outoja ja ihmeellisi\u00e4 asioita. Paratiisin ja Helvetin laitteet (secrets) olivat kerrassaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vi\u00e4 ja ne valloittivat yleis\u00f6n taioillaan. N\u00e4imme Totuuden, enkelien ja muiden olentojen yht\u00e4kki\u00e4 laskeutuvan korkeuksista milloin n\u00e4kyvin\u00e4, milloin n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6min\u00e4. Paholainen nostettiin Helvetist\u00e4 lohik\u00e4\u00e4rmeen sel\u00e4ss\u00e4 siten, ett\u00e4 emme n\u00e4hneet kuinka se tapahtui. Mooseksen kuiva ja eloton sauva puhkesi yht\u00e4kki\u00e4 kukkimaan ja tuottamaan hedelmi\u00e4. Pirut kantoivat Herodeksen ja Juudaksen sielut ilman halki. Paholaiset karkotettiin ja p\u00f6h\u00f6tystautiset ja muut rammat parantuivat ihailtavalla tavalla. Samalla Paholainen kantoi Jeesuksen Kristuksen muuria my\u00f6ten kymmenen metrin korkeuteen, miss\u00e4 H\u00e4n katosi n\u00e4kyvist\u00e4. Lopulta H\u00e4n ilmestyi Taborin vuorella. N\u00e4imme veden muuttuvan viiniksi niin mystisell\u00e4 tavalla, ettemme voineet uskoa n\u00e4kem\u00e4\u00e4mme, ja yli sata katsojaa halusi maistaa t\u00e4t\u00e4 viini\u00e4. N\u00e4ytti kuin viisi leip\u00e4\u00e4 ja kaksi kalaa olisivat monistuneet, ja kaikki jaettiin yli tuhannelle katsojalle. Kuitenkin yli 12 korillista j\u00e4i j\u00e4ljelle. Herramme kiroama viikunapuu n\u00e4ytti kuihtuvan silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 sen lehtien haalistuessa. Auringonpimennys, maanj\u00e4ristys, vuorten halkeamiset ja muut Herramme kuoleman ihmeet esitettiin viel\u00e4 uusin taioin.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n<h2>Liikuteltavat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t<\/h2>\n\n\n\n<p>Englannissa, Alankomaissa ja Espanjassa oli yleist\u00e4, ett\u00e4 paikallisuuksia edustavia rakennelmia n\u00e4yttelij\u00f6ineen kuljetettiin ymp\u00e4ri kaupunkia vankkureilla (en. <em>wagon<\/em>). Liikkuessaan ne muodostivat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kulkueen (en. <em>pageant<\/em>), joka saattoi mainostaa varsinaista esityst\u00e4. Seremonialliset kulkueet ovat olleet yleisi\u00e4 eri kulttuureissa aina muinaisen Egyptin ajoista alkaen. Ne ovat yh\u00e4 edelleen olennainen osa uskonnollisia rituaaleja esimerkiksi katolisissa maissa ja eri puolilla Aasiaa. Katolisissa maissa nimenomaan espanjalaisessa kulttuuripiiriss\u00e4, ne nauttivat yh\u00e4 edelleen suurta kansansuosiota.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-11-detail.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"487\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-11-detail.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3566\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-11-detail.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-11-detail-300x183.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-11-detail-768x468.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Yksityiskohta Denis van Alslootin maalauksesta <em>Isabellan triumfi<\/em>, joka kuvaa kuningatar Isabellan kunniaksi Brysseliss\u00e4 vuonna 1615 j\u00e4rjestetty\u00e4 juhlakulkuetta. <b>V&amp;A Images \/ Victoria and Albert Museum <a href=\"https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Denis_van_Alsloot_-_The_Ommeganck_in_Brussels_on_31_May_1615._The_Triumph_of_Archduchess_Isabella.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Eri puolilla Espanjaa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n edelleen p\u00e4\u00e4si\u00e4isviikolla mahtavia kulkueita, joissa valtavilla, tonneja painavilla lavoilla esitet\u00e4\u00e4n kuvaelmia p\u00e4\u00e4si\u00e4isviikon keskeisist\u00e4 tapahtumista. Samalla lavojen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s henkil\u00f6it\u00e4 esitt\u00e4vi\u00e4 eritt\u00e4in realistisia, vaatetettuja puuveistoksia. Kuuluisa on Guatemalassa, Antiguan kaupungissa vuosittain j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 Semana Santan (Pyh\u00e4 viikko) prosessio. Sen erikoisuus ovat niin sanotut matot, havunneulasista, kukista ja muista kasvikunnan tuotteista kootut v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t kadun p\u00e4\u00e4llysteet. Ne kootaan suurella vaivalla juuri ennen kulkuetta, ainoastaan tuhoutuakseen, kun veistoslavat kannetaan niiden yli ja prosessiota seurannut yleis\u00f6 poimii niist\u00e4 kukkia kotialttareille viet\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Uskonnolliset kulkueet yleistyiv\u00e4t katolisissa maissa renessanssin j\u00e4lkeen, kun taas varsinaiset uskonnolliset draamat v\u00e4hitellen kiellettiin. Kulkueiden juuret ovat kuitenkin keskiajalla, jolloin esimerkiksi kirkon sis\u00e4ll\u00e4 esitettyj\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4 edelsi musiikin s\u00e4est\u00e4m\u00e4 juhlakulkue kaupungin halki jalkaisin ja\/tai ratsuin. T\u00e4llaiset kulkueet saattoivat olla alkumuoto liikuteltavien n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden perinteelle, tosin sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 el\u00e4vist\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4 koostuvat kuvaelmat (<em>tableaux vivants<\/em>) vankkureiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 korvasivat aiemmat lavoilla seisovat veistokset.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 tavasta, jolla kuvaelmavankkureita k\u00e4ytettiin, ei ole. Er\u00e4iden tutkijoiden mukaan vankkurit paikallisuutta edustavine rakennelmineen olivat itsess\u00e4\u00e4n esityksen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4. Toisen teorian mukaan vankkurit kuljetettiin kiinte\u00e4n lavan taakse, jolloin pelkk\u00e4 lava toimi <em>plateana<\/em>. Lavan puuttuessa toiminta saattoi levit\u00e4 toritasollekin. T\u00e4ll\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 yleis\u00f6 saattoi kokoontua esimerkiksi tietylle aukiolle, joka oli varsinainen esityspaikka. Yhden paikallisuuden esitt\u00e4misen j\u00e4lkeen uudet vankkurit paikallisuuksineen ja n\u00e4yttelij\u00f6ineen siirrettiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n taakse. T\u00e4ll\u00e4 lailla vaihdettavat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvat korvasivat keskiaikaisen simultaanin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n. Vaikka yleens\u00e4 yhdet vankkurit vastasivat yhdest\u00e4 paikallisuudesta, er\u00e4iden tutkijoiden mukaan suurimmissa vankkureissa saattoi olla kolmekin eri paikallisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Vankkurit koostuivat usein kankain verhoillusta alaosasta, jossa er\u00e4\u00e4n k\u00e4sityksen mukaan voitiin kuljettaa tarpeistoa. Se oli mahdollisesti olla my\u00f6s n\u00e4yttelij\u00f6iden pukeutumistila. Vankkurien pieni etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 sopi asetelmamaisille kohtauksille. Varsinaista paikallisuutta edustavan lavasteen takana oli kapea, verhon erist\u00e4m\u00e4 takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, jolla n\u00e4yttelij\u00e4t odottivat vuoroaan. Suurimmissa kokonaisuuksissa saattoi olla my\u00f6s pieni esirippu ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6luukku yll\u00e4tt\u00e4ville sis\u00e4\u00e4ntuloille ja poistumisille sek\u00e4 oma nostolaite. Sen avulla voitiin toteuttaa tarpeelliset taivaaseen astumiset ja enkelten puuttumiset tapahtumien kulkuun. Rakenteeltaan vaunun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 on l\u00e4hes identtinen aiemmin toreille pystytettyjen tilap\u00e4isten niin sanottujen kioskin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden kanssa. Niit\u00e4 k\u00e4ytettiin l\u00e4hinn\u00e4 kansanteatterin esityksiss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyyppi\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6hemminkin, esimerkiksi renessanssin aikana kehittyneess\u00e4 <em>commedia dell\u2019artessa<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/4-17.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"661\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/4-17.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-368\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/4-17.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/4-17-300x248.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/4-17-768x635.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Farssiesitys tilap\u00e4isell\u00e4 koroken\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, jonka takaosa on verhoin eristetty pukuhuone ja rekvisiittavarasto, saksalainen maalaus 1500-luvulta. <b>(Leacroft 1984, 47)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2>My\u00f6h\u00e4iskeskiajan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikka<\/h2>\n\n\n\n<p>My\u00f6h\u00e4iskeskiajan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikan muotoutumiseen vaikuttivat useat tekij\u00e4t. Sen juuret olivat varhaisemmissa liturgisissa draamoissa kirkkorakennuksen sis\u00e4ll\u00e4 ja niiden simultaanin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iss\u00e4. My\u00f6hemmin esitysten siirrytty\u00e4 ulkotiloihin niiden esitysmuodot monipuolistuivat. Samalla maallikot alkoivat sek\u00e4 esiinty\u00e4 niiss\u00e4, ett\u00e4 tukea taloudellisesti niiden toteuttamista. Riippumatta siit\u00e4, olivatko paikallisuudet pystytetty torille tai liikuteltaville vankkureille, tapahtumia seurattiin samalla tavalla kuin kirkon sis\u00e4ll\u00e4. Paikallisuudet eiv\u00e4t muodostaneet yht\u00e4 suurta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaa, vaan n\u00e4ytelm\u00e4n tapahtumien edetess\u00e4 huomio suuntautui vuorollaan kuhunkin paikallisuuteen. Sen vuoksi on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 paikallisuuksien perspektiivinen kuvaus saattoi vaihdella suuresti aivan kuten keskiaikaisissa maalauksissakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Uudenlainen tuotantorakenne alkoi n\u00e4ky\u00e4 esitysten visuaalisessa ilmeess\u00e4. Nyt kun kirkko ei en\u00e4\u00e4 tuottanut esityksi\u00e4, tuli maallikoista, l\u00e4hinn\u00e4 kauppa- ja k\u00e4sity\u00f6killoista, niiden uusia mesenaatteja. Normaali k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli, ett\u00e4 ammattikillatkillat vastasivat omista, jo vakiintuneista paikallisuuksistaan. Killat my\u00f6s olivat vastuussa n\u00e4yttelij\u00f6iden rekrytoinnista sek\u00e4 paikallisuuksien rakentamisesta ja niiden hohdokkuudesta. Vallasv\u00e4elt\u00e4 lainatut arvohuonekalut ja tekstiilit, kuten verhot ja gobeliinit, monipuolistivat visuaalista kokonaisuutta. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ei pyritty tavoittelemaan varsinaista historiallista autenttisuutta. Silti esimerkiksi Valenciennesin k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4n paikallisuuksien arkkitehtuuri tavoitteli jo antiikin henke\u00e4 sen pohjalta, mit\u00e4 siit\u00e4 tuolloin tiedettiin, mik\u00e4 selv\u00e4sti ennakoi jo renessanssia.<\/p>\n\n\n\n<p>Oikeiden huonekalujen ja arvotekstiilien istuttaminen paikallisuuksien fantasia-arkkitehtuuriin toi visuaaliseen ilmeeseen tietty\u00e4 realismia. Kuten aiemmin mainittiin, realismia on havaittavissa my\u00f6s kansankielisten uskonnollisten draamojen k\u00e4sikirjoituksissa. Siirtyminen kirkon ulkopuolelle mahdollisti my\u00f6s muunlaisia realistisia visualisointielementtej\u00e4. Vett\u00e4 oli suhteellisen helppo hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ulkotiloissa; sit\u00e4 tarvittiin esimerkiksi Nooan vedenpaisumuksen tai Jordanjoen ja Galileanj\u00e4rven kuvauksissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Erilaiset pyrotekniset temput olivat turvallisempia ulkoilmassa kuin kirkkotilassa ja ne olivat hyvin suosittuja. Pyroteknikko olikin ohjaajan rinnalla esityksen parhaiten palkattu ty\u00f6ntekij\u00e4. Tulta, kuten soihtuja, k\u00e4ytettiin valaisemiseen sek\u00e4 erityistehosteina, joilla voitiin kuvata esimerkiksi helvetin kauhua. Esitysten edellytt\u00e4mi\u00e4 tulipaloja toteutettiin sytytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 palamaan korikehikon p\u00e4\u00e4lle rakennettuja kevyit\u00e4 rakennelmia. Helvetin kauhuja saatettiin tehostaa k\u00e4rvent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 el\u00e4inten sis\u00e4lmyksi\u00e4 nukkien sis\u00e4ll\u00e4, jotka kuvasivat kadotukseen joutuneita ihmisi\u00e4. Kuten edell\u00e4 on k\u00e4ynyt ilmi, nukkien tai n\u00e4k\u00f6isveistosten k\u00e4ytt\u00e4minen n\u00e4yttelij\u00f6iden sijaan oli yleist\u00e4. Se mahdollisti rajutkin \u201dsplatter-efektit\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Aiempaa perua olevia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teknisi\u00e4 keinoja kehiteltiin edelleen. Monipuoliset nostolaitteet mahdollistivat taivaslennot ja enkelten ilmestymiset maan p\u00e4\u00e4lle. Luukkuovien avulla toteutettiin yll\u00e4tykselliset sis\u00e4\u00e4ntulot ja erilaiset ihme-efektit lattialuukkujen kautta. Esimerkiksi Valenciennesin k\u00e4rsimysn\u00e4ytelm\u00e4n kuvauksessa on mainittu leipien ja kalojen ihmeest\u00e4. Se toteutettiin todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lattialuukun kautta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 seisoviin koreihin muonaa. T\u00e4ll\u00e4 lailla my\u00f6h\u00e4iskeskiajan suurn\u00e4ytelm\u00e4t kasvoivat my\u00f6s monipuolisiksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6spektaakkeleiksi: myyttinen maailma sekoittui sujuvasti arkeen ja ihmeet kietoutuivat katsojien todellisuuteen.<\/p>\n\n\n\n<h2>Uskonnollisten suurn\u00e4ytelmien loppu<\/h2>\n\n\n\n<p>Uskonpuhdistus 1500-luvun alussa ennakoi suurten n\u00e4ytelm\u00e4syklien loppua. Katolinen kirkko ei en\u00e4\u00e4 suvainnut vapaita kansankielisi\u00e4 mukaelmia uskonnollisista aiheista. Vastauskonpuhdistuksen aivoriihi, Trenton kirkolliskokous (1545\u20131563), ryhtyi p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti sensuroimaan katolisen kulttuuripiirin taiteita. Sen seurauksena uskonnolliset draamat kiellettiin v\u00e4hitellen eri puolilla Eurooppaa. Pisimp\u00e4\u00e4n perinne jatkui Espanjassa, jossa on s\u00e4ilynyt el\u00e4v\u00e4n\u00e4 muutama harvinainen kirkollinen esitysmuoto, kuten Elchen mysteerin\u00e4ytelm\u00e4 sek\u00e4 ainutlaatuinen kirkollinen tanssimuoto, <em>Viattomien tanssi<\/em>. Se on nuorten poikien esitt\u00e4m\u00e4 seremoniallinen tanssi, joka esitet\u00e4\u00e4n kirkon sis\u00e4ll\u00e4 kastanjettien s\u00e4estyksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Suurten uskonnollisten n\u00e4ytelmien rinnalla keskiajalla eli monta muuta esitysmuotoa. Niist\u00e4 suurimuotoisimpia olivat moraliteettin\u00e4ytelm\u00e4t, joissa kuvattiin esimerkiksi ihmisen el\u00e4m\u00e4nkaari; moraaliset hyveet ja paheet hahmollistettiin kesken\u00e4\u00e4n v\u00e4itteleviksi roolihenkil\u00f6iksi. Moraliteettin\u00e4ytelm\u00e4t ja kansanomaiset farssit esitettiin useimmiten toreilla tai pihoille pystytetyill\u00e4 yksinkertaisilla koroken\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4. Ne noudattivat pitk\u00e4lti vankkurin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden mallia. Korotetun lavan taustalla riippui verho, jonka taakse oli rakennettu tilat tarpeistoa sek\u00e4 pukujen vaihtoja varten. T\u00e4llaiset piirteet siirtyiv\u00e4t my\u00f6hemmin esimerkiksi kiertelevien <em>commedia dell\u2019arte<\/em> -ryhmien n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-18.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"890\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-18.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3567\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-18.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-18-270x300.jpg 270w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/4-18-768x854.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Moraliteettin\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n yksinkertaisella koroken\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 Alankomaissa. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 erilaisia inhimillisi\u00e4 ominaisuuksia edustavia allegorisia hahmoja. Takatilan edess\u00e4 on v\u00e4liverho ja muusikot ja laulajat esiintyv\u00e4t korokkeen vieress\u00e4, Pieter Brueghel vanhemman piirros 1500-luvulta. <b>Museum Boymans van Beuningen, Antwerpen <a href=\"http:\/\/www.zeno.org\/nid\/20003908674\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">zeno.org<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Vaikka varsinaiset uskonnolliset n\u00e4ytelm\u00e4t v\u00e4hitellen kiellettiin, monet keskiaikaisten draamojen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6konventiot ja jopa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypit ja -laitteet jatkoivat el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 pitk\u00e4lle 1600-luvulle saakka ja siit\u00e4kin eteenp\u00e4in. Lopulta Italian renessanssin ja barokin aikoina muotoutunut uusi yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 (proscenium-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6) vakiinnutti asemansa ymp\u00e4ri Eurooppaa. 1800- ja 1900-luvulla muutamat teatterintekij\u00e4t kiinnostuivat j\u00e4lleen keskiajan simultaanin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n mahdollisuuksista. Esimerkiksi n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija August Strinberg (1849\u20131912) hy\u00f6dynsi my\u00f6h\u00e4istuotannossaan simultaanin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ideaa, joka mahdollistaa eri aikoihin liittyvien henkil\u00f6iden ja tapahtumien simultaanisen l\u00e4sn\u00e4olon. Ohjaaja Max Reinhardt (1873\u20131943) puolestaan hy\u00f6dynsi keskiaikaisen simultaanin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n muotoa j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isiss\u00e4 mittasuhteissa pantomiimissaan <em>Ihme<\/em> (<em>Das Mirakel<\/em>).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirkkodraamat jalkautuvat kansan pariin Kirkon sis\u00e4ll\u00e4 esitetyt liturgiset draamat olivat alun perin suhteellisen lyhyit\u00e4 seremoniallisia [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4365,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions\/4365"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}