{"id":55,"date":"2020-10-02T12:28:50","date_gmt":"2020-10-02T09:28:50","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=55"},"modified":"2021-12-01T13:02:03","modified_gmt":"2021-12-01T11:02:03","slug":"4-2-liturginen-draama","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/4-2-liturginen-draama\/","title":{"rendered":"4.2 Liturginen draama"},"content":{"rendered":"\n

Kirkko teatteritilana<\/h2>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4si\u00e4ismessusta kehittyi 900-luvun mittaan kirkkovuoden huipentuma, joka laajeni yh\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi seremoniaksi. Varsinainen liturgia sai my\u00f6s teatterillisia piirteit\u00e4, kun erilaisin symbolisin esinein ja teoin kerrattiin p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumat. Esimerkiksi Kristuksen ruumista symboloiva ehtoollisleip\u00e4 asetettiin pitk\u00e4n\u00e4perjantaina Kristuksen hautaa edustavaan telineeseen. Vertauskuvallinen hautaus saatettiin kuvata Kristuksen ruumista symboloineen puuristin avulla.<\/p>\n\n\n\n

Varsinaisen liturgisen draaman syntyhetken\u00e4 pidet\u00e4\u00e4nkin juuri p\u00e4\u00e4si\u00e4ismessun yhteyteen kehittynytt\u00e4 kolmen Marian kohtausta: he etsiv\u00e4t haudasta Kristuksen ruumista ja kohtaavat siell\u00e4 enkelin, joka ilmoittaa Kristuksen yl\u00f6s nousseen. T\u00e4t\u00e4 kristinopin kannalta ratkaisevaa kohtausta alettiin n\u00e4ytelm\u00e4llist\u00e4\u00e4 900-luvun kuluessa. Papit, munkit tai kuoripojat esittiv\u00e4t kolmea Mariaa viitteellisesti puettuina. Heid\u00e4n dialoginsa ja sen tyyli olivat per\u00e4isin kirkollisesta vuorolaulusta. T\u00e4t\u00e4 Quem queritis<\/em> (\u201dKet\u00e4 etsitte<\/em>\u201d), toiselta nimelt\u00e4\u00e4n Visitatio sepulchri<\/em> (\u201dVierailu haudalla<\/em>\u201d) -kohtausta kehiteltiin jo 900-luvun alussa St. Gallenin luostarissa Sveitsiss\u00e4. Luostarit ja niiden kirkot olivatkin keskiaikaisen draaman kannalta mit\u00e4 keskeisimpi\u00e4 instituutioita, sill\u00e4 niiss\u00e4 yhdistyiv\u00e4t usko ja oppineisuus. Pian n\u00e4iden kohtauksen esitysperinne levisi ymp\u00e4ri Eurooppaa ja sen tekstist\u00e4 tunnetaan nelisensataa versiota. (Brocket\u2013Hardy 2010, 73)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kolme Mariaa Kristuksen haudalla, 1100-luvun kirjankuvitusminiatyyri St. Gallenin luostarista. Stifts Bibliothek, ms 391, f 33. (Molinari 1975, 86)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Katkelma esitettiin Kristuksen hautaa edustavan rakennelman vieress\u00e4. Joskus se saattoi olla tilap\u00e4isalttari, mutta monissa kirkkotiloissa oli ja on edelleen kiinte\u00e4 Kristuksen hautaa symboloiva rakennelma tai sivualttari. Sen esikuva oli Jeesuksen oletetulle haudalle Jerusalemiin pystytetty rakennus. Tosin hautaa symboloivan rakennelman muoto ja tyyli vaihtelivat kulloisenkin arkkitehtonisen tyylin mukaan. T\u00e4ll\u00e4 tavalla jo ensimm\u00e4inen tunnettu kirkkodraama vakiinnutti my\u00f6hemminkin keskiajalla vallalla olleen esitysk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n: eri kuvaelmat tai kohtaukset saivat taustoikseen kolmiulotteisen rakennelman, josta selvisi kohtauksen tapahtumapaikka (esimerkiksi talo, temppeli, palatsi ja tori). Keskiajan teatterihistorian yhteydess\u00e4 niit\u00e4 kutsutaan \u201dpaikallisuuksiksi\u201d (sedes, loci, domi, mansions<\/em> jne.). Haudalla vierailu edellytti vain yht\u00e4 paikallisuutta \u2013 hautaa. Useampia paikallisuuksia tarvittiin my\u00f6hemmin, kun n\u00e4ytelmien kokoluokka kasvoi ja niiden aihepiiri monipuolistui. T\u00e4ll\u00e4 tavalla kehittyi keskiajalle tyypillinen simultaanin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Siin\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n eri tapahtumapaikat ovat esill\u00e4 samanaikaisesti. Draamallinen toiminta tapahtui niiden edess\u00e4 tai v\u00e4liss\u00e4, ja usein yleis\u00f6kin siirtyi paikasta toiseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kristuksen hautaa symboloiva alttari Aquileian basilikassa Italiassa, 1100-luku. (Molinari 1975, 84)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jo itsess\u00e4\u00e4n kirkkotilassa oli lukuisia eri paikallisuuksille sopivia sijainteja. Useimmissa liturgisissa draamoissa vaikuttavimmat paikallisuudet olivat taivas ja helvetti. Kirkon it\u00e4p\u00e4\u00e4dyn korotettu kuorikoroke oli sopiva paikka taivaalle, kun taas kuorin alla sijaitseva kryptakellari, jonne kirkkosalin portaat johtivat, sopi hyvin helvetille. Vertikaalisessa ratkaisussa korostui kristillinen symboliikka: taivas on ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja helvetti alhaalla maan uumenissa. Jo pelk\u00e4ll\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olollaan n\u00e4m\u00e4 paikallisuudet muistuttivat katsojia siit\u00e4 ratkaisevasta valinnasta, jonka jokaisen uskovaisen tulisi tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Liturgisten draamojen aihepiiri laajeni 900-luvun j\u00e4lkipuolella. \u201dVierailu haudalla\u201d -katkelmaan yhdistyi yh\u00e4 enemm\u00e4n uusia kohtauksia, joissa my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla oli mukana jopa komiikkaa. Yl\u00f6snousemuksen rinnalla kirkoissa esitettiin Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n muitakin vaiheita. Joulukuvaelmat ja my\u00f6hemmin jouludraamat kehittyiv\u00e4t Jeesuksen syntym\u00e4tarinan pohjalta. Muita hedelm\u00e4llisi\u00e4 Raamatun aiheita olivat esimerkiksi profeettojen ennustukset ja monet muut Vanhan testamentin tapahtumat; my\u00f6hemmin my\u00f6s pyhimystarinat. Kirkkotilan sis\u00e4ll\u00e4 esitetyt draamat pysyiv\u00e4t kuitenkin pitk\u00e4\u00e4n seremoniallisina. Ne esitettiin latinaksi, ja niiss\u00e4 hy\u00f6dynnettiin liturgisia eleit\u00e4 sek\u00e4 osin liturgisista asuista johdettua puvustusta.<\/p>\n\n\n\n

Draamojen kasvu edellytti useiden paikallisuuksien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Paikallisuudet asemoitiin usein keskilaivan molemmille reunoille. Koska kirkoissa ei viel\u00e4 keskiajalla ollut kiinteit\u00e4 istuimia, kirkkosalin lattiaa hy\u00f6dynnettiin er\u00e4\u00e4nlaisena monitoimitilana. T\u00e4t\u00e4 tilaa kutsutaan keskiajan teatterin yhteydess\u00e4 termill\u00e4 platea<\/em>. Kukin kohtaus alkoi sit\u00e4 edustavan paikallisuuden edess\u00e4, jonka ymp\u00e4rille yleis\u00f6 kokoontui. Draamallinen toiminta laajeni siit\u00e4 platea<\/em>-tasolle, jossa yleis\u00f6 tarvittaessa siirtyi taaemmalle toiminnan edest\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 lailla syntyi joustava, ik\u00e4\u00e4n kuin neutraali esitystila, joka tilanteen mukaan palveli joko katsomona tai n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4. Kirkkotilaa hy\u00f6dynnettiin keskiajalla moniin tarkoituksiin, seremonioiden lis\u00e4ksi siell\u00e4 sy\u00f6tiin, k\u00e4ytiin kauppaa ja jopa y\u00f6vyttiin. Koska kirkkotila oli toriin rinnastettava julkinen tila, sit\u00e4 voitiin luontevasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muuntuvana teatteritilana. Sen vuoksi kirkoissa kehittyneet n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ratkaisut oli helppo siirt\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin my\u00f6s ulkotiloihin, esimerkiksi juuri toreille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kirkkon\u00e4ytelmien kasvaessa simultaanin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n paikallisuudet sijoitettiin usein kirkon keskilaivan molemmin puolin ja jopa sen keskiakselille. T\u00e4ss\u00e4 rekonstruktiopiirroksessa Taivas ja Helvetti ovat vastakkain keskilaivan alttarip\u00e4\u00e4dyss\u00e4 ja Kristuksen hautaa symboloiva rakennelma on alttarin kuorin p\u00e4\u00e4lle pystytetyll\u00e4 korokkeella. (Leacroft 1984, 84)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Esityksen ainoat kiinte\u00e4t paikallisuudet, Taivas ja Helvetti, olivat my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4vimm\u00e4t ja teknisesti vaativimmat paikallisuudet. Niist\u00e4 poiketen muita rakenteita voitiin muunnella tai vaihtaa tarpeen vaatiessa. T\u00e4ll\u00e4 lailla syntyi keskiaikaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n tyypillinen, sarjakuvakerronnasta tuttu \u201druutu kerrallaan\u201d -luonne, joka oli jo vakiintunut kuvataiteessa. Kohtausten sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja henkil\u00f6hahmojen identiteettej\u00e4 tarkensivat kuvataiteessa k\u00e4ytetyt symbolit kuten esimerkiksi risti, kyyhkynen ja paimensauva. Samalla tavalla kuin maalauksissa my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvissa paikallisuudet voitiin selvent\u00e4\u00e4 kylteille maalatuilla teksteill\u00e4. My\u00f6s esityksen ohjaaja\u2013seremoniamestari saattoi erikseen kuuluttaa yleis\u00f6lle paikallisuuden nimen.<\/p>\n\n\n\n

Paikallisuuksia edustavien rakennelmien koko ja mutkikkuus vaihtelivat suuresti. Kokop\u00e4iv\u00e4isen, jopa monip\u00e4iv\u00e4isen, esityksen kiintopisteet Taivas ja Helvetti olivat yleens\u00e4 vaikuttavimmat paikallisuudet. Taivas oli yleens\u00e4 korotettu, kaksikerroksinen rakennelma, jonka yl\u00e4taso edusti varsinaista taivasta. Helvetin paikallisuus puolestaan kuvattiin yleens\u00e4 valtavana paholaiskasvona, jonka ammottavasta kidasta paholaiset ilmestyiv\u00e4t ja jonne kadotukseen tuomitut katosivat. N\u00e4iss\u00e4 rakennelmissa k\u00e4ytettiin pieni\u00e4 esirippuja k\u00e4tkem\u00e4\u00e4n ja paljastamaan kuvaelmia ja henkil\u00f6hahmoja. Muut paikallisuudet olivat usein vaatimattomampia.<\/p>\n\n\n\n

Suurten kivikirkkojen aikana, n. 1000-luvulta alkaen, esityksiss\u00e4 alettiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kirkkojen rakentamiseen kehitetty\u00e4 teknologiaa ja laitteita, kuten vinttureita. Niiden avulla voitiin toteuttaa esimerkiksi taivaaseen astumiset nostamalla Kristus, Neitsyt Maria, tai heit\u00e4 edustavat veistokset ilmaan koneistolla, joka oli k\u00e4tketty yleis\u00f6lt\u00e4. Nostomekanismeja k\u00e4ytettiin monin tavoin. Usein esitykset huipentuivat taivaaseenastumiskohtauksiin, joissa Jeesus tai Maria nostettiin ilmaan. Juuri n\u00e4m\u00e4 kohtaukset olivat kirkon opin n\u00e4k\u00f6kulmasta hyvin painokkaita; maallisen maailman ja taivaan mystinen kohtaaminen oli ihme.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llaisten miraakkelikohtausten vaikuttavuudesta saa k\u00e4sityksen joka elokuussa esitett\u00e4v\u00e4st\u00e4 kaksip\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 kirkollisesta musiikkidraamasta Elchen kaupungissa Espanjan Valencian l\u00e4hell\u00e4. Se lienee ainoita edelleen kirkon sis\u00e4tiloissa esitett\u00e4vi\u00e4 perinteisi\u00e4 kirkkodraamoja. Elchen esitys on my\u00f6s ainutlaatuinen esimerkki yhden paikallisuuden esityksest\u00e4. Perinteen juuret lienev\u00e4t 1200-luvulta, mutta sen nykymuoto hahmottui luultavasti 1400-luvulla. N\u00e4ytelm\u00e4 julistettiin vuonna 2001 Unescon aineettoman kulttuurin perint\u00f6kohteeksi. Se kuvittaa Neitsyt Marian taivaaseen astumista ja kruunausta. Neitsyt Marian paikallisuuteen viittaa keskilaivan keskiakselille pystytetty koroke, jonka alla on n\u00e4yttelij\u00f6iden pukeutumistilat. Koroke edustaa Marian paikkaa, mutta siin\u00e4 oleva aukko symboloi Marian hautaa \u2013 siksi koroketta kutsutaan katafalkiksi. Kirkon ovesta johtaa korokkeelle aidattu kuja, jota pitkin Maria seuralaisineen saapuu sis\u00e4lle kirkkoon. Kuja yhdist\u00e4\u00e4 maallisen ja pyh\u00e4n viitaten ihmisen hengelliseen matkaan.<\/p>\n\n\n\n

Yh\u00e4 edelleen Elchen kirkkodraamassa kaikki esiintyj\u00e4t ovat miehi\u00e4 tai kuoropoikia. Kujalla eli maalisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n vaeltavaa Mariaa esitt\u00e4\u00e4 poika. Sen sijaan kuollutta Mariaa edustaa puettu veistos, joka kannetaan korokkeelle ja lasketaan siell\u00e4 hautaa symboloivaan aukkoon. Esityksen huipentumassa Maria-veistos korotetaan taivaaseen ja kruunataan. Se tapahtuu vanhan perinteen mukaisella manuaalisella nostolaitteistolla, joka sijaitsee katafalkki-korokkeen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirkon kupolissa. Kupolin kaulaan on j\u00e4nnitetty valtavan kokoinen maalattu kangas, johon on kuvattu taivas pilvineen. Kankaassa on nelikulmainen aukko, \u201dtaivaan portti\u201d. Sen kautta niin sanottu pomegranaatti-teline ja muut p\u00e4\u00e4asiassa enkeleille tarkoitetut telineet voidaan laskea alas ja nostaa j\u00e4lleen taivaan portin taakse yleis\u00f6lt\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. Avautuva, verhoiltu hissim\u00e4inen teline muistuttaa granaattiomenaa, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 pomegranaatti-telineen nimen.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Elchen mysteerin\u00e4ytelm\u00e4n granaattiomenan muotoinen nostolaite. Unesco, Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Elchen mysteerin\u00e4ytelm\u00e4n ns. granaattiomena laskeutuu kupolin kaulaa peitt\u00e4v\u00e4n taivaskulissin aukosta sulkeutuneena (oik.) ja avautuu laskeutuessaan ja paljastaa sen sis\u00e4ll\u00e4 olevan enkelihahmon (vas.). (Leacroft 1984, 33)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Taivaan portista laskeutuu kuoropoikien teline Elchen mysteerin\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4. \n Wikimedia Commons<\/b><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Elchen kirkkodraaman vaikuttavin hetki, jossa nostolaitetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, on esityksen lopun kruunajaiskohtaus. Samalla kun laulavien kuoropoikien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 Marian veistos kohoaa ilmaan, ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 laskeutuu toinen teline, joka kannattelee kuoropoikia. He laskevat kullatun kruunun ohuen k\u00f6yden varassa alemmalla tasolla levitoivan Marian p\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle. Samalla ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 sataa kultahileit\u00e4 hurmioituneen seurakunnan ylle. Sen j\u00e4lkeen molemmat telineet enkeleineen ja Marioineen kohoavat hitaasti yli kahdenkymmenen metrin korkeuteen. Siell\u00e4 he katoavat lopulta sis\u00e4\u00e4n taivaan portista, jolloin esitys p\u00e4\u00e4ttyy. Erinomaisia videon\u00e4ytteit\u00e4 esityksest\u00e4 voi katsoa Youtubessa hakusanalla Mystery Play of Elche<\/a><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Kuvaus Kristuksen taivaaseen astumisesta firenzel\u00e4isess\u00e4 kirkossa antaa hyv\u00e4n k\u00e4sityksen kirkon sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuvien esitysten n\u00e4ytt\u00e4vyydest\u00e4 ja kekseli\u00e4isyydest\u00e4. 1400-luvulta per\u00e4isin oleva kuvaus on mukaillen suomennettu l\u00e4hteest\u00e4 Larson 1957, 211\u2013212.<\/p>\n\n\n\n

(\u2026) saattoi n\u00e4hd\u00e4 tornien ja bastionien koristaman linnan, joka esitti Jerusalemin pyh\u00e4\u00e4 kaupunkia. Vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 sit\u00e4, sein\u00e4n vieress\u00e4, oli noin kolmen metrin korkuinen vuori, jonne johtivat rappuset. T\u00e4m\u00e4 vuori oli p\u00e4\u00e4llystetty vaaleanpunaisella laskostetulla silkill\u00e4. Korkealle sen yl\u00e4puolelle oli rakennettu puinen lava, jonka alapuoli oli maalattu ja koristeltu. Lavassa oli py\u00f6re\u00e4 aukko, joka oli peitetty sinisell\u00e4 esiripulla. Siihen oli maalattu aurinko, kuu ja t\u00e4hti\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 taivastasoa. Juuri oikealla hetkell\u00e4 esirippu vedettiin syrj\u00e4\u00e4n ja sen takaa tuli n\u00e4kyviin Taivaallinen is\u00e4 kruunu p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n. (\u2026) Jumalaa ymp\u00e4r\u00f6i huiluja, harppuja ja pikku kelloja soittavien enkeleit\u00e4 esitt\u00e4vien nuorten poikien ryhm\u00e4. Is\u00e4 jumala ja enkelit kylpiv\u00e4t lamppujen loistavassa valossa. Py\u00f6re\u00e4 taivaan aukko oli koristeltu taitavien taiteilijoiden pahville maalaamin enkelihahmoin. Jokainen niist\u00e4 liikkui ja k\u00e4\u00e4ntyi erikseen. (\u2026) Taivaan aukosta oli j\u00e4nnitetty seitsem\u00e4n ohutta, vahvaa k\u00f6ytt\u00e4 \u00d6ljym\u00e4en vuoreen. Jeesusta esitt\u00e4nyt nuori mies k\u00e4ytti n\u00e4it\u00e4 k\u00f6ysi\u00e4 ja pieni\u00e4 rautaisia rataksia kohoamiseensa. Taivaasta, miss\u00e4 Is\u00e4 Jumala n\u00e4ytt\u00e4ytyi, laskeutui k\u00f6ysien varassa mit\u00e4 kekseli\u00e4in pilvimuodostelma, joka kannatteli kahta kultasiipisiksi enkeleiksi puettua poikaa. Pilven laskeutuessa Jeesus otti kaksi kultaista avainta, jotka h\u00e4n ne siunattuaan antoi Pietarille. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n k\u00f6ysien kannattelemana nousi pilvelle. K\u00f6ysi\u00e4 k\u00e4siteltiin n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 koneistolla siten, ett\u00e4 n\u00e4ytti kuin Jeesus olisi kohonnut itsest\u00e4\u00e4n. Jeesuksen l\u00e4hestyess\u00e4 pilve\u00e4 se nielaisi h\u00e4net sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 jalkoihin. Samalla hetkell\u00e4 sytytettiin lis\u00e4\u00e4 lamppuja, joiden valo ymp\u00e4r\u00f6i Jeesuksen ja enkelit ihmeellisell\u00e4, h\u00e4ik\u00e4isev\u00e4ll\u00e4 valolla. Polvistuvien enkelten saattamana Jeesus nousi taivaaseen. Sen j\u00e4lkeen vedettiin esirippu taivaallisen sf\u00e4\u00e4rin eteen.<\/p><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirkko teatteritilana P\u00e4\u00e4si\u00e4ismessusta kehittyi 900-luvun mittaan kirkkovuoden huipentuma, joka laajeni yh\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi seremoniaksi. Varsinainen liturgia […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55"}],"version-history":[{"count":36,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4363,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions\/4363"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}