{"id":60,"date":"2020-10-02T12:25:08","date_gmt":"2020-10-02T09:25:08","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=60"},"modified":"2021-12-20T15:02:55","modified_gmt":"2021-12-20T13:02:55","slug":"5-4-englannin-renessanssi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/5-4-englannin-renessanssi\/","title":{"rendered":"5.4 Englannin renessanssi"},"content":{"rendered":"\n

Shakespearen ajan julkiset teatterit<\/h2>\n\n\n\n

Elisabeth kruunattiin dynastisten valtataisteluiden j\u00e4lkeen Englannin kuningattareksi vuonna 1558. Poliittisten juonittelujen sek\u00e4 reformoitujen ja katolisten kirkkojen v\u00e4listen j\u00e4nnitteiden keskell\u00e4 Elisabeth kielsi n\u00e4ytelmilt\u00e4 poliittiset ja uskonnolliset aiheet. Niinp\u00e4 Englannissa kehittyi maallinen n\u00e4ytelm\u00e4perinne, jonka monista kirjailijanimist\u00e4 tunnetuimmat ovat nyky\u00e4\u00e4n Christopher Marlowe (1564\u20131593) ja William Shakespeare (1564?\u20131616). Renessanssin aatteet ja kirjallisuus olivat jo aiemmin levinneet yliopistopiireihin ja sit\u00e4 kautta edelleen kouluihin. Aikakauden draamakirjailijat poimivatkin aiheita yht\u00e4 lailla antiikin mytologiasta, Rooman historiasta kuin omasta kansanperinteest\u00e4\u00e4n ja paikallisista kuningaskronikoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Vuonna 1997 Lontoossa avautunut Shakespearen ajan Globe teatterin rekonstruktio, Shakespeare\u2019s Globe, on pitk\u00e4llisen tutkimuksen tulos. Nyky\u00e4\u00e4n se toimii Shakespearen tuotantoon erikoistuneena teatterina, museona ja tutkimuskeskuksena. Kimmo Kahra<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

J\u00e4nnitteisess\u00e4 ilmapiiriss\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4t joutuivat ennakkosensuurin kohteiksi. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Elisabeth antoi aatelisille oikeuden yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 omia teatteriryhmi\u00e4, mik\u00e4 edisti teatterin kukoistusta. Teatterit kehittyiv\u00e4t pitk\u00e4lti osakeyhti\u00f6muotoisiksi kesken\u00e4\u00e4n kilpaileviksi seurueiksi. 1560-luvulta alkaen n\u00e4ytelmi\u00e4 esitettiin monissa eri ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4: yliopistoissa, kouluissa, hovissa, kaupungintaloissa sek\u00e4 majatalojen pihoilla ja saleissa. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t olleet viel\u00e4 vakiintuneet, vaan kiertelev\u00e4t ryhm\u00e4t muokkasivat tarpeidensa mukaisesti eri esitysymp\u00e4rist\u00f6ihin sopivat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti yksinkertainen koroke, jonka taustalla sijaitsi oviaukkoja sis\u00e4\u00e4ntuloja ja ulosmenoja varten.<\/p>\n\n\n\n

1570-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen esitykset olivat Lontoossa niin suosittuja, ett\u00e4 siell\u00e4 avattiin ensimm\u00e4inen julkinen teatterirakennus nimelt\u00e4\u00e4n The Theatre. Muutamassa vuodessa teattereita rakennettiin lis\u00e4\u00e4. Ne pystytettiin varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolelle. Py\u00f6re\u00e4t tai monikulmaiset el\u00e4intaisteluiden areenat olivat teatterirakennusten selkeit\u00e4 esikuvia. My\u00f6s ne oli pystytetty kaupunkialueen reunoille. Toisin sanoen suurten julkisten rakennusten puurakennusteknologia oli rakentajille jo tuttua. Antiikin teattereiden lis\u00e4ksi tuskin mit\u00e4\u00e4n muuta teatterirakennuksen muotoa on tutkittu yht\u00e4 paljon kuin Elisabethin aikaista teatteria. Syyn\u00e4 on tietenkin ollut se, ett\u00e4 juuri Shakespeare kirjoitti tuotantonsa t\u00e4llaiselle n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
1500-luvun n\u00e4kym\u00e4 Thames-joelle, jonka etel\u00e4rannalla n\u00e4kyy kaksi keh\u00e4m\u00e4ist\u00e4 areenaa, jotka olivat todenn\u00e4k\u00f6isesti tarkoitetut h\u00e4rk\u00e4- ja karhutaisteluille. Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
N\u00e4kym\u00e4 Thames-joelle 1600-luvun alussa, kuvan oikeassa alakulmassa Globe-teatteri. Toinen korkea rakennus palveli todenn\u00e4k\u00f6isesti viel\u00e4 karhutaisteluareenana. Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Useiden teattereiden j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 on tehty arkeologisia kaivauksia. Mit\u00e4\u00e4n ehdotonta konsensusta ei kaivauksissa kuitenkaan ole saavutettu. Kaivausten tuottaman tiedon lis\u00e4ksi ainoat muut l\u00e4hteet ovat draamatekstien niukat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ohjeet sek\u00e4 yhden aikalaismatkaajan havainnot. Vuonna 1596 hollantilainen matkailija Johannes de Witt vieraili Lontoossa ja n\u00e4ki teatteriesityksen The Swan -teatterissa. H\u00e4n kirjoitti vierailustaan muistiinpanoja ja piirsi luonnoksen teatterin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4. Sek\u00e4 teksti ett\u00e4 piirros ovat s\u00e4ilyneet de Wittin maanmiehen Arend van Buchellin hallussa kopioina (mukaillen k\u00e4\u00e4nnetty l\u00e4hteest\u00e4 Nagler, 117).<\/p>\n\n\n\n

Lontoossa on nelj\u00e4 huomattavan kaunista amfiteatteria, joiden nimikylteiss\u00e4 on omat nimens\u00e4 (The Theatre, The Curtain, The Rose ja The Swan). Jokaisessa niist\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in kansalle erilaisia n\u00e4ytelmi\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 kaksi komeampaa sijaitsee Thamesjoen et\u00e4isell\u00e4 puolella, ja niiden nimikyltteihin on kirjoitettu nimet The Rose ja The Swan. Muut kaksi teatteria ovat kaupungin pohjoispuolella—. On viel\u00e4 viideskin (The Bear Garden), tosin se on rakenteeltaan erilainen. Se on omistettu el\u00e4intappeluille, joten siell\u00e4 on h\u00e4kkej\u00e4 ja aitauksia \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4n kokoisille karhuille ja koirille tarjoten n\u00e4in ihmisille ilahduttavan spektaakkelin. Kaikista teattereista upein on The Swan, sill\u00e4 se tarjoaa paikat kolmelle tuhannelle katsojalle, ja se on rakennettu liuskekivest\u00e4 (jota Britanniassa on runsaasti tarjolla) ja sit\u00e4 kannattelevat puiset pilarit, jotka j\u00e4ljittelev\u00e4t marmoria niin taitavasti, ett\u00e4 ne harhauttavat tarkankin katsojan. Koska sen muoto muistuttaa roomalaista teatteria, olen tehnyt siit\u00e4 yll\u00e4 olevan luonnoksen.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Johannes de Wittin piirros Swan-teatterista Arend van Buchelin kopioimana. T\u00e4m\u00e4 on ainoa aikalaiskuvitus Shakespearen ajan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tornissa on parvi muusikoille ja mahdollisesti my\u00f6s joillekin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tapahtumille. Sen yl\u00e4puolella ovat tilat mahdollisille nostolaitteille ja ukkoskoneelle. Lippu rakennelman huipulla ilmoittaa esityksen olevan k\u00e4ynniss\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 on n\u00e4yttelij\u00f6iden lis\u00e4ksi vain kohtauksen edellytt\u00e4m\u00e4 penkki. Wikimedia Commons<\/a><\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaikesta p\u00e4\u00e4tellen rakennukset olivat joko t\u00e4ysin py\u00f6reit\u00e4 tai viel\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen monikulmion muotoisia. Niiden ulkol\u00e4pimitta oli kolmisenkymment\u00e4 metri\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden sis\u00e4pihan puoleisilla seinustoilla sijaitsivat katetut parvet ja rakennuksen keskelle j\u00e4i avoin piha seisomapaikkalaisille. Se oli l\u00e4pimitaltaan noin 15 metri\u00e4 (koot ovat saattaneet vaihdella rakennuskohtaisesti). Summittaisen arvion mukaan teatteriin mahtui per\u00e4ti kolmisen tuhatta katsojaa, koska osa heist\u00e4 seisoi. Yleis\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4lle ei edes paloturvallisuus asettanut rajoituksia. Pihasta vei suuren tilan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koroke, jonka koko luultavasti vaihteli teatterikohtaisesti. Se lienee ollut noin 7×7 metri\u00e4. Sen yl\u00e4puolella oli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 suojaava kahden pilarin kannattelema katos, jota nimitettiin Taivaaksi. Koska t\u00e4llaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ty\u00f6ntyi yleis\u00f6n keskelle, se tunnetaan englanniksi termill\u00e4 thrust stage<\/em>. Sen suomenkielinen vastine voisi olla \u201duloken\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka teatterirakennuksen peruskonstruktio onkin jossain m\u00e4\u00e4rin nyky\u00e4\u00e4n selvill\u00e4, samaa ei voi sanoa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4 ja sen k\u00e4ytt\u00f6tavoista. De Wittin piirroksessa Swan-teatterin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 ei ole ilmeisesti piirretty aivan oikeassa perspektiiviss\u00e4, mink\u00e4 vuoksi se tuntuu levenev\u00e4n katsomoa kohti. Kaivaukset The Rose -teatterissa puolestaan viittaavat siihen, ett\u00e4 ainakin siell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 kapeni katsomoa kohti. De Wittin piirroksessa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takasein\u00e4ss\u00e4 on vain kaksi oviaukkoa. Nyky\u00e4\u00e4n kuitenkin vakiintuneemman olettamusten mukaan ovien v\u00e4liss\u00e4 oli, ainakin my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, suurempi aukko, joka voitiin erist\u00e4\u00e4 verholla tarpeen mukaan. 1600-luvun alkupuolella ovien m\u00e4\u00e4r\u00e4 luultavasti kasvoi ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 leveni. Oviaukkojen yl\u00e4puolella sijaitsi parvi muusikkoja varten. Siell\u00e4 voitiin esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s pienempi\u00e4 kohtauksia.<\/p>\n\n\n\n

Kuinka n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 k\u00e4ytettiin? N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 toimi osittain my\u00f6s katsomona, sill\u00e4 arvovieraita saattoi istua sen sivustoilla, mutta muuten se oli l\u00e4hes tyhj\u00e4. Sinne voitiin tuoda esimerkiksi valtaistuin tai vaikkapa penkki, niin kuin de Wittin piirroksesta k\u00e4y selv\u00e4sti ilmi. My\u00f6s sit\u00e4 mahdollisuutta on pohdittu, ett\u00e4 joissain esityksiss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n reunoille olisi sijoitettu paikallisuusrakennelmia (Leacroft 1984, 56).<\/p>\n\n\n\n

Shakespearen n\u00e4ytelmiss\u00e4 kohtaus on pienin yksikk\u00f6. Koska kohtausten tapahtumapaikat vaihtelivat tiuhaan tahtiin, tyhj\u00e4 perusn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli tarpeeksi joustava nopeasti vaihdettavine huonekaluineen. Aina kun oli tarpeen, tapahtumapaikka ilmoitettiin tai kuvailtiin dialogissa. Juuri n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ohjeet ovat aiheuttaneet tutkijoille p\u00e4\u00e4nvaivaa. Niiss\u00e4 viitataan asioihin ja paikkoihin, joita tyhj\u00e4 lava ei itsess\u00e4\u00e4n tarjonnut: esimerkiksi \u201dylh\u00e4\u00e4lt\u00e4\u201d, \u201dverhon takaa\u201d, \u201dkomerosta\u201d, \u201dpuoti ilmestyy\u201d, \u201dvuode ilmestyy\u201d ja \u201dlaulu kaikuu musiikkihuoneesta\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 kaikkein kuuluisin t\u00e4llaista \u201derityispaikkaa\u201d edellytt\u00e4v\u00e4 kohtaus on Romeon ja Julian parvekekohtaus. On t\u00e4ysin mahdollista, ett\u00e4 kohtausta esitettiin parvella, joka sijaitsi oviaukkojen yll\u00e4. Samaa paikkaa k\u00e4ytettiin mahdollisesti my\u00f6s yll\u00e4 mainittuna \u201dmusiikkihuoneena\u201d, sill\u00e4 tila oli yleens\u00e4 muusikkojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. \u201dKomerosta ilmestyv\u00e4t\u201d kohtaukset tai huonekalut, kuten joissain n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ohjeissa ilmoitetaan, on yleisimmin tulkittu siten, ett\u00e4 ne paljastettiin keskimm\u00e4isen aukon takaa. <\/em>Tarvittaessa ne oli peitetty verholla. Niiden kohdalla ongelmana olisi ollut kuitenkin n\u00e4kyvyys: py\u00f6re\u00e4ss\u00e4 teatteritilassa ne eiv\u00e4t n\u00e4kyneet kaikille. Valaistus saattoi aiheuttaa toisen ongelman, sill\u00e4 esitykset tapahtuivat p\u00e4iv\u00e4saikaan, ja aukon takana esitetty kohtaus j\u00e4i todenn\u00e4k\u00f6isesti varjoon. C. Walter Hodges kuitenkin arvellut, ett\u00e4 takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle keskimm\u00e4isen oviaukon eteen olisi tarvittaessa pystytetty kolmelle suunnalle avoin paviljonkirakennelma. Sen alatasolle olisi ollut mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 keskimm\u00e4isest\u00e4 oviaukosta ja sen yl\u00e4tasolle olisi voinut nousta muusikkojen parven kautta (Hodges 1968).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Walter Hodgesin olettamuspiirros, jossa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosassa on paviljonkimainen rakennelma. Sen yl\u00e4puolelle on p\u00e4\u00e4sy muusikkojen aitioista ja alapuoli voi toimia vaikkapa huonelavastuksena. Wikimedia Commons<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

On hyvinkin mahdollista, ett\u00e4 englantilainen renessanssin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 ei ollut t\u00e4ysin vakiintunut kokonaisuus. Yksinkertainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, jonka De Wittin piirros on ikuistanut, muuttui monimutkaisemmaksi 1600-luvun alussa. Takaovien m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti kasvoi, ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin lattialuukku tai -luukut sek\u00e4 nostolaite. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n yll\u00e4 olevan katoksen p\u00e4\u00e4lle rakennettiin oma katettu tila nostovintturille. Siell\u00e4 saatettiin pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s suojassa laitteita, joita k\u00e4ytettiin tuottamaan ukkosen tai kanuunan laukauksen kaltaisia \u00e4\u00e4niefektej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajan uskonnollisissa draamoissa k\u00e4ytettyjen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6laitteiden mahdollistamia esityksellisi\u00e4 konventioita sovellettiin uudelleen: nosto- ja laskulaite mahdollisti yliluonnolliset ilmestymiset, kun taas lattialuukun\/-luukkujen avulla voitiin laskeutua maan uumeniin tai nousta sielt\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tila sai jopa kosmologisia ulottuvuuksia, mit\u00e4 korostivat Taivas-katoksen alapintaan maalatut planeettojen kuvat ja el\u00e4inradan merkit. Kosmologia ei kuitenkaan en\u00e4\u00e4 kummunnut suoraan kristillisen kirkon opetuksista, vaan se heijasteli jo uudempia n\u00e4kemyksi\u00e4. Vanhempien uskomusj\u00e4rjestelmien rinnalle syntyi uusia, jotka ammensivat renessanssihumanismista sek\u00e4 uuden ajan maapallo- ja ihmiskeskeisest\u00e4 maailmankuvasta. Yleisen k\u00e4sityksen mukaan Shakespearen Globe-teatterin tunnuslause olisi ollut latinankielinen sitaatti Shakespearen n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Kuten haluatte <\/em>(As you like it<\/em>, 1599\u20131600): \u201dKoko maailma on n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u201d. Se puolestaan oli perua antiikin kirjallisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Globe-teatterin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n yll\u00e4 olevan katoksen alapintaan, ns. Taivaaseen, on maalattu planeettoja ja el\u00e4inradan merkkej\u00e4. Kimmo Kahra<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Shakespearen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n j\u00e4lkiel\u00e4m\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Varhaisin tunnettu yritys rekonstruoida alkuper\u00e4istyyppinen teatteritila Shakespearen n\u00e4ytelmi\u00e4 varten tehtiin Saksassa vuonna 1836, kun Shakespearen n\u00e4ytelmien suosio Euroopassa kasvoi. Lavastaja Ludwig Tiek ja arkkitehti Gottried Semper suunnittelivat Shakespearen Globe-teatterin olettamustoisinnon. Kaikki eiv\u00e4t ideasta pit\u00e4neet, mutta kriittinen ja tieteellinen Shakespeare-tutkimus lis\u00e4\u00e4ntyi voimakkaasti 1800-luvun loppuun menness\u00e4. Sen vuoksi tulkintoja, joissa pyrittiin rekonstruoimaan Shakespearen n\u00e4ytelmien alkuper\u00e4isesitykset, toteutettiin Englannissa muun muassa vanhoissa hallitiloissa jo 1800-luvun loppupuolella. Britannian siirtomaamahdin my\u00f6t\u00e4 Shakespearen maine kasvoi ymp\u00e4ri maailmaa. Se levisi my\u00f6s maihin, jotka eiv\u00e4t kuuluneet brittil\u00e4iseen imperiumiin. Esimerkiksi Japanissa Shakespeare-harrastus k\u00e4ynnistyi jo 1800-luvun lopulla. Shakespearen tuotantonnon japaniksi k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt Shoyo Tsubouchi rakennutti 1920-luvulla Tokion Waseda-yliopistoon teatterimuseon. Se suunniteltiin Lontoon The Fortune -teatterin oletettua mallia mukaellen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
1800-luvulla Shakespearen tuotanto koki yleismaailmallisen renessanssin. Englannissa William Poel teki n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6sovituksia, jotka sijoitettiin historiatietoisissa puvustuksissa vanhoihin interi\u00f6\u00f6reihin. Kuvassa esitys Shakespearen n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Gray\u2019s Inniss\u00e4 vuonna 1895. (Harwood 1894, 125)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Shakespearen kauden uloken\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden renessanssi alkoi Kanadassa 1953. Silloin Kanadan Stratford Shakespeare Festival rakensi tilap\u00e4iseen telttateatteriin modernisoidun version n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypist\u00e4. My\u00f6hemmin sellainen rakennettiin my\u00f6s festivaalin uuteen kiinte\u00e4\u00e4n teatteritaloon. Sen j\u00e4lkeen modernisoituja uloken\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4 on rakennettu runsaasti ymp\u00e4ri maailmaa, erityisesti angloamerikkalaisessa kulttuuripiiriss\u00e4. Siell\u00e4 Shakespeare-traditio el\u00e4\u00e4 luonnollisesti vahvimmillaan. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypin hy\u00f6tyj\u00e4 on yritetty propagoida ahkerasti (ks. esim. Mackintosh, Iain: Architecture, Actor & Audience<\/em>, 1993). Sen erityisen\u00e4 vahvuutena on pidetty sit\u00e4, ett\u00e4 se ei erist\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 ja yleis\u00f6\u00e4 toisistaan, niin kuin 1600-luvun alussa Italiassa kehitetty ja nopeasti ymp\u00e4ri Eurooppaa yleistynyt n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko<\/a> (proscenium arch<\/em>). P\u00e4invastoin, uloken\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 pikemminkin tuo n\u00e4yttelij\u00e4t yleis\u00f6n keskelle.<\/p>\n\n\n\n

Shakespeare-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden suosion uusi aalto alkoi vuonna 1997, jolloin Lontoossa avattiin Shakespeare\u2019s Globe -teatteri pitk\u00e4n tutkimusty\u00f6n p\u00e4\u00e4tteeksi. Thamesjoen l\u00e4nsirannalle l\u00e4helle alkuper\u00e4isen teatterin sijaintipaikkaa pystytetty olkikattoinen puuteatteri on nykytiet\u00e4myksen valossa mahdollisimman tarkka rekonstruktio Shakespearen ajan Globe-teatterista. Tosin rakennus- ja paloturvallisuus ovat pakottaneet pieniin kompromisseihin. Sen innoittamana viitisentoista enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n uskollista kopiota Globesta on noussut esimerkiksi Argentiinaan, Saksaan, Italiaan, Japaniin, Uuteen Seelantiin ja Yhdysvaltoihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Shakespeare\u2019s Globe -teatteri palvelee paitsi teatterina ja museona, my\u00f6s tutkimus- ja kurssikeskuksena. Kimmo Kahra<\/i><\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Shakespearen ajan julkiset teatterit Elisabeth kruunattiin dynastisten valtataisteluiden j\u00e4lkeen Englannin kuningattareksi vuonna 1558. Poliittisten juonittelujen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5125,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions\/5125"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}