{"id":62,"date":"2020-10-02T12:25:25","date_gmt":"2020-10-02T09:25:25","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=62"},"modified":"2021-12-01T13:02:38","modified_gmt":"2021-12-01T11:02:38","slug":"5-3-hollanti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/5-3-hollanti\/","title":{"rendered":"5.3 Hollanti"},"content":{"rendered":"\n

Retoriset n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t<\/h2>\n\n\n\n

Renessanssin perinne synnytti Hollannissa aivan oman n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyyppins\u00e4, niin sanotun retorisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 tapahtui aikana, jolloin maa oli siirtym\u00e4ss\u00e4 omaan taloudelliseen ja kulttuuriseen kukoistukseensa. Hollannissa uudet n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t toimivat niin ik\u00e4\u00e4n humanistisesta perinteest\u00e4 kummunneen retoriikan eli puhetaidon esittelypaikkoina. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 Hollanti poikkesi esimerkiksi Ranskasta, miss\u00e4 renessanssin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 esitettiin antiikkiin pohjautuvia tarinoita. Retoriikka, eli oppi menestyksekk\u00e4\u00e4st\u00e4 ja vakuuttavasta puheesta, oli osa Italiassa muotoutuneita humanistisia opintoja, jotka levisiv\u00e4t yliopistosivistyksen my\u00f6t\u00e4 ymp\u00e4ri Eurooppaa. Hollannissa oli useita retorisia seuroja, jotka j\u00e4rjestiv\u00e4t keskin\u00e4isi\u00e4 kilpailuja. Tapahtumat alkoivat juhlavilla kulkueilla, jotka p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t ulkotiloihin pystytettyjen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6rakennelmien luokse.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Retorinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 Antwerpenissa vuonna 1561. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyyppi heijastaa vahvasti Italian renessanssin vaikutuksia: se toimi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 humanismin perinteeseen kuuluneen puhetaidon eli retoriikan kilpailuille, ja arkkitehtonisesti se heijastelee Italia renessanssin v\u00e4lityksell\u00e4 laajemmin tunnetuksi tullutta roomalaista riemukaariaihetta. Wilhelm Creizenach: The English Drama in the Age of Shakespeare<\/em>, Philadelphia 1916 (Brocket\u2013Hildy 2010, 97)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 k\u00e4ytettiin kiinte\u00e4\u00e4 korotettua lavaa, jonka taustan muodosti kaksi- tai joskus ehk\u00e4 kolmikerroksinenkin rakennelma. Se muistutti rakennuksen fasadia. Lavan tasolle aukesi kolme oviaukkoa, joista keskimm\u00e4inen oli suurin. Todenn\u00e4k\u00f6isesti aukkoa peitti esirippu. Yl\u00e4kerroksessa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkojen<\/a> p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli pienempi\u00e4 ikkunamaisia aukkoja. Arkkitehtuuriltaan rakennelma viittasi selke\u00e4sti renessanssiin. Sen perusjako noudatteli klassista arkkitehtuuria pylv\u00e4ineen sek\u00e4 roomalaisine riemukaariaiheineen. Katolla oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kolme heraldista laattaa tai reliefi\u00e4. Niist\u00e4 keskimm\u00e4iseen oli kuvattu kilpailun aiheeseen viittaava hahmo kuten Viisaus, Puhetaito tai Neitsyt Maria.<\/p>\n\n\n\n

Kilpailu eteni siten, ett\u00e4 raati antoi osallistuville ryhmille aiheet, joiden pohjalta niiden tuli luoda allegorinen draama. Teos esitettiin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 fasadin ovi- ja ikkuna-aukkoja. Toiminta levitt\u00e4ytyi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tasolle rakennelman edess\u00e4 keskiajan paikallisuuksien tavoin. Kun raati oli julistanut voittajan, laskettiin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas henkil\u00f6itym\u00e4, joka vastasi keskusreliefin hahmoa, ojentamaan voittaneelle ryhm\u00e4lle palkinto. Retorinen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 j\u00e4i maantieteellisesti suhteellisen paikalliseksi sek\u00e4 lyhytik\u00e4iseksi ilmi\u00f6ksi. Tosin on pohdittu my\u00f6s sit\u00e4 mahdollisuutta, ett\u00e4 se olisi vaikuttanut Englannin renessanssin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kehitykseen (Brockett\u2013Mitchell\u2013Hardberger 2010, 52).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Retoriset n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t Renessanssin perinne synnytti Hollannissa aivan oman n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyyppins\u00e4, niin sanotun retorisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 tapahtui […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4368,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions\/4368"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}