{"id":69,"date":"2020-10-02T12:22:22","date_gmt":"2020-10-02T09:22:22","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=69"},"modified":"2021-12-01T13:03:48","modified_gmt":"2021-12-01T11:03:48","slug":"6-9-intermezzo-spektaakkelit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/6-9-intermezzo-spektaakkelit\/","title":{"rendered":"6.9 Intermezzo-spektaakkelit"},"content":{"rendered":"\n

Renessanssin aikana intermezzolla (my\u00f6s intermedia<\/em>) tarkoitettiin v\u00e4lin\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 koomisen tai vakavan draaman n\u00e4yt\u00f6sten v\u00e4liss\u00e4. Toisinaan intermezzot saattoivat kommentoida l\u00f6yh\u00e4sti esitett\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4. Intermezzojen synty\u00e4 ja varhaista kehityst\u00e4 ei tarkalleen tunneta, mutta niiden juuritraditiona pidet\u00e4\u00e4n karnevaaliajan naamiotansseja. 1500-luvun aikana intermezzot kasvoivat suurellisiksi, musiikin s\u00e4est\u00e4miksi spektaakkeleiksi, joissa tanssilla oli usein t\u00e4rke\u00e4 merkitys. Intermezzot olivat usein mytologis\u2013allegorisia kuvaelmia, joiden toteuttaminen edellytti n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 puvustusta ja mutkikasta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistoa. Siten ne olivat barokin oopperan ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikan edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Bernardo Buontalentin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva Firenzen Uffizi-palatsin teatterissa esitetyn La Pellegrina<\/em> -n\u00e4ytelm\u00e4n nelj\u00e4nteen intermezzo-kohtaukseen, joka kuvaa taivasta ja helvetti\u00e4. Intermezzo-kohtaukset esitettiin varsinaisen n\u00e4ytelm\u00e4n v\u00e4linumeroina. N\u00e4ytelm\u00e4n kiinte\u00e4 lavastus kuvasi keskeisperspektiiviss\u00e4 Pisan kaupunkia, mutta intermezzo-kohtauksissa kaupunkikuvan eteen laskettiin eritt\u00e4in mutkikasta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tekniikkaa edellytt\u00e4neit\u00e4 n\u00e4kymi\u00e4, jotka ennakoivat barokin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikkaa, Buontalentin oma kuvitus vuodelta 1589. Louvre, Pariisi, (Molinari 1975, 146)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Italian renessanssi mahdollisesti kuuluisin ja parhaiten dokumentoitu esitys oli Firenzen Uffizi-palatsin teatterissa vuonna 1589 ensi-iltansa saanut komedia La pellegrina<\/em> (Pyhiinvaeltajatar<\/em>). Se huipensi kolme viikkoa kest\u00e4neet Medici-suvun h\u00e4\u00e4juhlallisuudet. Niihin kuului my\u00f6s loistavia juhlakulkueita ja monenlaisia muita esityksi\u00e4. Vakiintuneen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan kiinte\u00e4 kaupunkilavastus muodosti komedian n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan; t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa se oli Pisan kaupunki kaltevine torneineen.<\/p>\n\n\n\n

Varsinaisesta sensaatiosta vastasivat kuitenkin teatterin uuden lavastaja\u2013arkkitehdin Bernardo Buontalentin visualisoimat kuusi intermezzoa. Niist\u00e4 on s\u00e4ilynyt kirjallisten kuvausten lis\u00e4ksi my\u00f6s Buontalentin luonnoksia. Intermezzojen kokonaisteema oli musiikki universaalin harmonian heijastajana. N\u00e4ytelm\u00e4n intermezzot edellyttiv\u00e4t tekij\u00f6ilt\u00e4 ja yleis\u00f6lt\u00e4 l\u00e4hes ensyklopedista antiikin mytologian tuntemusta vertauskuvallisine aiheineen, lukemattomine myyttisine hahmoineen, tarkkoine viittauksineen ja symboleineen. Niiden tuntemus ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kuuluikin 1500-luvun italialaisen sivistyneist\u00f6n humanistiseen koulutukseen.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen intermezzo kuvasi eri sf\u00e4\u00e4rien harmoniaa. Taivaasta laskeutui pilvi, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 seisoi doorisen moodin (s\u00e4velasteikko) henkil\u00f6itym\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 seurasivat kuuden muun musiikillisen moodin henkil\u00f6itym\u00e4t. Erilaisia harmonioita esittelevien laulunumeroiden j\u00e4lkeen vertauskuvalliset hahmot kokoontuivat lattiatasolle ilmestyneeseen doorilaiseen temppeliin. Sen j\u00e4lkeen temppeli laskeutui luukusta alas. Taivaasta laskeutui uusi pilvirykelm\u00e4, jonka keskell\u00e4 istui V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden henkil\u00f6itym\u00e4. H\u00e4n kannatteli valtavaa v\u00e4rttin\u00e4\u00e4. Se yhdisti universumin \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t, maan ja taivaat. V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden seurana oli kolme kohtalotarta, Mennyt, Oleva ja Tuleva. Heit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivat kahdeksan taivaankappaleen henkil\u00f6itym\u00e4t, ja ylimm\u00e4ll\u00e4 pilvell\u00e4 seisoivat Hyveiden henkil\u00f6itym\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 pilvimuodostelmat py\u00f6riv\u00e4t V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden v\u00e4rttin\u00e4n eli maailman keskiakselin ymp\u00e4ri. Musiikillisen finaalin j\u00e4lkeen pilvimuodostelmat hahmoineen katosivat. Niiden takaa paljastui varsinaisen n\u00e4ytelm\u00e4n kiinte\u00e4, Pisan kaupunkia esitt\u00e4v\u00e4 kaupunkikuva.<\/p>\n\n\n\n

Jo ensimm\u00e4isen intermezzon kuvauksesta saa hyv\u00e4n k\u00e4sityksen Buontalentin lavasteratkaisujen mutkikkuudesta ja kekseli\u00e4isyydest\u00e4. Ne tekiv\u00e4tkin katsojiin huomattavan vaikutuksen. Lenn\u00e4tyslaitteilla laskettiin alas monenlaisia pilvimuodostelmia, jotka saattoivat kannatella useita esiintyji\u00e4. Liikuteltavat sivukulissit h\u00e4ivyttiv\u00e4t n\u00e4ytelm\u00e4n kiinte\u00e4t kaupunkilavastukset. Mutkikkailla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6laitteilla kyettiin py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n isoja lavaste-elementtej\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6ineen. Jokainen kuudesta intermezzosta kuvasi erilaisia myyttisi\u00e4 maailmoja ja olomuotoja.<\/p>\n\n\n\n

Toisen intermezzon n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva esitti vehre\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4tarhaa, jonka keskelle kohosi lattialuukusta vuorimaisema. Kolmas intermezzo kuvasi mets\u00e4\u00e4, jonka keskell\u00e4 sijaitsi luola. Sit\u00e4 asutti lohik\u00e4\u00e4rme, joka levitteli siipi\u00e4\u00e4n ja sy\u00f6ksi suustaan tulta. Taivaasta laskeutui Apolloa esitt\u00e4v\u00e4 nukke. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tasolla nuken tilalle astui n\u00e4yttelij\u00e4, joka kukisti lohik\u00e4\u00e4rmeen. Nelj\u00e4s intermezzo puolestaan kuvasi Helvetin eri tasoja Danten Jumalaista n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4<\/em> mukaillen. Viides intermezzo johdatteli katsojan veden valtakuntaan. Siin\u00e4 kuvattiin jylhien rantakallioiden reunustamaa merta laivoineen sek\u00e4 aalloista ilmestyv\u00e4\u00e4 meren jumaluutta. P\u00e4\u00e4t\u00f6sintermezzossa antiikin jumalat Apollo ja Bacchus sek\u00e4 Harmonian ja Rytmin henkil\u00f6itym\u00e4t ilmestyiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle pilvien varassa. Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t pilvet kannattelivat erilaisia sulottaria ja muusia. Ne ilmoittivat Jupiterin l\u00e4hett\u00e4neen Harmonian ja Rytmin maan p\u00e4\u00e4lle tuottamaan iloa ihmisten keskuuteen. Lopulta kaksikymment\u00e4 tanssiparia liittyi jumalten juhliin. Koko esitys p\u00e4\u00e4ttyi nymfien ja paimenten tanssiin (ks. tarkempi kuvaus esim. l\u00e4hteest\u00e4 Baker 2013, 1\u20134).<\/p>\n\n\n\n

Todenn\u00e4k\u00f6isesti lopun tanssikohtaukset esitettiin katsomon keskelle levitt\u00e4ytyneell\u00e4 lattiatasolla. T\u00e4llainen ratkaisu oli usein hoviesityksille tyypillinen. Intermezzojen kuvaelmat puolestaan keskittyiv\u00e4t varsinaiselle n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle, sill\u00e4 ne olivat kiinte\u00e4sti sidoksissa mutkikkaaseen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistoon. Juuri uudenlaisista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6laitteista ja niiden mahdollistamista h\u00e4ik\u00e4isevist\u00e4 efekteist\u00e4 vakiintui Medicien hoviesitysten tunnuspiirre. Buontalenti suunnitteli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvat ja -koneet viel\u00e4 ainakin viiteen eri intermezzojen sarjaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Intermezzo-kohtaus Medici-suvun sittemmin tuhoutuneessa Uffizi-palatsin teatterissa, joka toimi mallina muillekin hoviteattereille. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon takana on perspektiiviss\u00e4 kuvattu mets\u00e4n\u00e4kym\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 toiminta levi\u00e4\u00e4 teatteritilan keskilattialle, jonka reunoilla seisoo yleis\u00f6\u00e4. Cabinetto dei Disegni delle Stampe, Uffizi (Harwood 1984, 144)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Renessanssin aikana intermezzolla (my\u00f6s intermedia) tarkoitettiin v\u00e4lin\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 koomisen tai vakavan draaman n\u00e4yt\u00f6sten v\u00e4liss\u00e4. Toisinaan intermezzot […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4397,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions\/4397"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}