{"id":71,"date":"2020-10-02T12:22:38","date_gmt":"2020-10-02T09:22:38","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=71"},"modified":"2021-12-01T13:03:41","modified_gmt":"2021-12-01T11:03:41","slug":"6-8-vaihdettavat-nayttamokuvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/6-8-vaihdettavat-nayttamokuvat\/","title":{"rendered":"6.8 Vaihdettavat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvat"},"content":{"rendered":"\n

Maalaustaiteessa keskeisperspektiivin uutuudenvieh\u00e4tys laantui 1500-luvun kuluessa. Taiteilijat hallitsivat jo sen luomisen hyvin, mink\u00e4 vuoksi uudenlaiset n\u00e4kemistavat kiinnostivat heit\u00e4. My\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 uusien suuntauksien vaikutus lis\u00e4\u00e4ntyi. 1500-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 alettiin kehitell\u00e4 erilaisia menetelmi\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan vaihtamiseksi. Yleisimm\u00e4ksi tavaksi vakiintui maalattujen tausta- ja sivukulissien liu\u2019uttaminen siten, ett\u00e4 ne paljastivat toiset kulissit. Vaihdot tehtiin kokonaan manuaalisesti, useimmiten liikuttamalla kulisseja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattiaan uurrettuja uria pitkin.<\/p>\n\n\n\n

Antiikin teatterin tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 tietoon tulleet periaktoi<\/em>-telineet mahdollistivat toisenlaisen tekniikan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton. Kuten edell\u00e4 on k\u00e4ynyt ilmi, periaktoi<\/a><\/em> oli todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut prismamainen, keskiakselin varassa py\u00f6r\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 teline, jonka kolmelle sein\u00e4m\u00e4lle voitiin maalata tai kiinnitt\u00e4\u00e4 kulissit. Telinett\u00e4 py\u00f6r\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kulissit vaihtuivat. Teoreettisella tasolla periaktoi<\/em>-menetelm\u00e4 tunnettiin jo 1400-luvun lopulla, mutta kiinnostus sit\u00e4 kohtaan kasvoi 1500-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Silloin j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 alettiin kehitt\u00e4\u00e4 yhten\u00e4iseksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistoksi. Se mahdollisti esimerkiksi kaupunkin\u00e4kym\u00e4n nopean muuttamisen mets\u00e4maisemaksi. Kiinnostus periaktoi<\/em>-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00f6n levisi my\u00f6s Italian ulkopuolelle, mutta se osoitti laantumisen merkkej\u00e4 1600-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, jolloin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneisto kehittyi valtavin harppauksin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Pierre Sonrelin olettamuspiirros n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4, jolla hy\u00f6dynnettiin jo antiikin Kreikan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 k\u00e4ytettyj\u00e4 k\u00e4\u00e4nnett\u00e4vi\u00e4, prismamaisia periaktoi<\/em>-kulissitelineit\u00e4. My\u00f6h\u00e4isrenessanssin ja varhaisbarokin aikoina niist\u00e4 rakennettiin perspektiivin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle oma sovellutus, jolla koko n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva saatiin hetkess\u00e4 vaihdettua. T\u00e4rkein katsoja (ruhtinas, kunniavieras, mesenaatti) istui permannolla siin\u00e4 kohdin, josta perspektiivi n\u00e4ytt\u00e4ytyi t\u00e4ydellisimmill\u00e4\u00e4n ja sen katoamispiste oli h\u00e4nen silmiens\u00e4 korkeudella. Piirros Pierre Sonrel (Sonrel 1943, 35)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mutkikkaampi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneisto, johon kuuluivat esimerkiksi vastapainoilla hoidettavat kulissivaihdot ja lenn\u00e4tyslaitteet, vaati v\u00e4hitellen kokonaan uudenlaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypin. Siin\u00e4 kehystetty n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko<\/a> erotti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n katsomosta. Ratkaisu oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, jotta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneisto voitiin peitt\u00e4\u00e4 katsojilta. T\u00e4llainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyyppi yleistyi v\u00e4hitellen 1500-luvun lopulla. 1600-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen se vakiintui l\u00e4hes normiksi. Varhaisin maininta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukosta lienee per\u00e4isin Sienasta 1560-luvulta. Kehityksen loogisena seurauksena esirippu<\/a> <\/em>k\u00e4ytt\u00f6 yleistyi. Varhainen esimerkki t\u00e4st\u00e4 lienee arkkitehti\u2013teoreetikko\u2013taiteilija Giorgio Vasarin suunnittelema maalattu esirippu Medicien hoviteatterissa vuodelta 1565. Italian renessanssi-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 luku on perusteltua p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 osioon, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Medicien Uffizi-teatterin juhlaesityksi\u00e4 Vasarin seuraajan, Bernardo Buontalentin (1536?\u20131608) aikana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maalaustaiteessa keskeisperspektiivin uutuudenvieh\u00e4tys laantui 1500-luvun kuluessa. Taiteilijat hallitsivat jo sen luomisen hyvin, mink\u00e4 vuoksi uudenlaiset […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=71"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4396,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71\/revisions\/4396"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=71"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=71"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=71"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}