{"id":77,"date":"2020-10-02T12:23:10","date_gmt":"2020-10-02T09:23:10","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=77"},"modified":"2025-10-27T13:02:35","modified_gmt":"2025-10-27T11:02:35","slug":"6-6-perspektiivinayttamo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/6-6-perspektiivinayttamo\/","title":{"rendered":"6.6 Perspektiivin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6"},"content":{"rendered":"\n

Vitruviuksen innoittamana Sebastiano Serlio laati kirjansa kuvituksiin omat versionsa antiikin traagisesta, koomisesta ja satiirisesta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvasta (Serlion kirjalliset kuvaukset n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypeist\u00e4 teoksessa Nagler 1959, 73\u201378). Radikaalia oli, ett\u00e4 h\u00e4n samalla sovelsi niihin uutta matemaattista keskeisperspektiivi\u00e4. On mahdollista, ett\u00e4 aluksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvat maalattiin suoraan kiinteille taustakulisseille. Pian ne kuitenkin toteutettiin perspektiivin lakien mukaan maalatuilla taka- ja sivukulisseilla, niin kuin yll\u00e4 esitellyss\u00e4 Scamozzin Sabbionetan teatterissa.<\/p>\n\n\n\n

Takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n etuosan sivukulissit muodostivat kolmiulotteisia sein\u00e4mi\u00e4, joissa oli oikeita ikkunoita, ovia ja gallerioita. Siten takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n etualalle muodostui piazzan kaltainen aukio, jota voitiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s varsinaisessa draamallisessa toiminnassa. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosaa kohti lavasteet olivat luultavasti maalattuja, kuten s\u00e4ilyneet sein\u00e4maalausten katkelmat Sabbionetan teatterissa antavat aihetta olettaa. Niiss\u00e4 hy\u00f6dynnettiin niin sanottua trompe l\u2019oeil<\/em> -tekniikkaa, jossa maalaamalla pyrit\u00e4\u00e4n luomaan h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n todenmukaisia kolmiulotteisia tilavaikutelmia. T\u00e4m\u00e4n kaltaisia illuusioita oli maalattu jo roomalaisiin huviloihin. Ne tulivat renessanssin aikana suosituiksi my\u00f6s palatsien koristelussa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvat olivat aluksi kiinteit\u00e4. Periaatteena oli, ett\u00e4 vain yht\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvaa k\u00e4ytettiin yhdess\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4. Lattialuukkuja ja lenn\u00e4tyslaitteita hy\u00f6dynnettiin viel\u00e4 niukasti: sensaatioksi katsojien silmiss\u00e4 riitti taidokkaasti kuvattu kolmiulotteinen n\u00e4kym\u00e4. Hovit satsasivat runsaasti resursseja esityksiin, joita suunnittelivat parhaat arkkitehdit. Mahdollisesti sen vuoksi italian kieless\u00e4 lavastusta kutsuttiin termill\u00e4 architettura<\/em>. Taitavimmat taiteilijat ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset viimeisteliv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan maalaukset ja kolmiulotteiset yksityiskohdat. Maineikkaan hovimiehen ohjekirjan, Il cortegianon,<\/em> kirjoittanut Baldassare Castiglione raportoi innostuneesti vuonna 1513 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n esityksest\u00e4 sivistyneisyydest\u00e4\u00e4n tunnetun Urbinon kaupunkivaltiossa:<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 esitti hyvin kaunista kaupunkia katuineen, palatseineen, kirkkoineen ja torneineen. Kadut n\u00e4yttiv\u00e4t oikeilta. Kaikki oli toteutettu reliefin\u00e4 ja saatu viel\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mmiksi maalaustaiteen ja hyvin toteutetun perspektiivin avulla. Siell\u00e4 oli muun muassa reliefin\u00e4 toteutettu kahdeksankulmainen temppeli, niin hienosti viimeistelty, ett\u00e4 tuntuu tuskin mahdolliselta, ett\u00e4 se on voitu rakentaa nelj\u00e4ss\u00e4 kuukaudessa, vaikka ottaisi huomioon kaiken mahdollisen k\u00e4sity\u00f6taidon, joka Urbinon valtiolla on tarjota. T\u00e4m\u00e4 temppeli oli valmistettu stukosta ja koristettu hienoin historiallisin kuvin. Ikkunat olivat kuin alabasteria, kun taas poikkipalkit ja kulmatornikkeet loivat vaikutelman kullasta ja ultramariininsinisest\u00e4. Tietyiss\u00e4 kohdissa k\u00e4ytettiin lasia imitoimassa aidoilta n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 jalokivi\u00e4. Temppelin ymp\u00e4rill\u00e4 oli kaiverrettuja pylv\u00e4it\u00e4 ja veistoksia, jotka simuloivat marmoria. <\/p>(Nagler 1959, 71)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Castiglionen kuvauksesta henkii vilpit\u00f6n ihailu hienoa taideteosta kohtaan. Vastaavanlaiset kiinte\u00e4t kaupunkilavasteet, jotka kuvasivat usein, mutta eiv\u00e4t aina, jotakin tietty\u00e4 kaupunkia, kuten Firenze\u00e4 tai Pisaa, lumosivat 1500-luvulla katsojat syvyysvaikutelmansa selkeydell\u00e4. Ne esitt\u00e4v\u00e4t maailman kirkkaan loogisena. Siin\u00e4 ne poikkesivat keskiajan mysteerin\u00e4ytelmien kosmisista visioista, joissa uskovaisille v\u00e4l\u00e4htiv\u00e4t kristillisen kosmologian sf\u00e4\u00e4rit, taivastasot ja helvetti. Teppo Jokinen onkin todennut, ett\u00e4 renessanssin \u201dtodentuntuiset lavastukset viittasivat todelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja niiden my\u00f6t\u00e4 teatteriesitys inhimillisen el\u00e4m\u00e4n mikrokosmoksena sai yhteiskunnallista merkityst\u00e4\u201d. (Jokinen 2015, 207) Kaupunkikuvien toteutuksen taustalla vaikutti my\u00f6s syvempi humanistisen filosofian ajatus niin kutsutusta ideaalikaupungista (citt\u00e0 ideale<\/em>).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Italiassa renessanssin aikana kehitetty geometrinen keskeisperspektiivi tuli hallitsemaan niin maalaustaidetta kuin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4kin: 1990-luvulla alkuper\u00e4ispiirustuksien mukaan rekonstruoitu kiinte\u00e4 kaupunkin\u00e4kym\u00e4 1580-luvun Teatatro all\u2019anticassa, Sabbionetan kaupungissa. Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vitruviuksen innoittamana Sebastiano Serlio laati kirjansa kuvituksiin omat versionsa antiikin traagisesta, koomisesta ja satiirisesta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvasta […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=77"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5321,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77\/revisions\/5321"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=77"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=77"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=77"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}