{"id":79,"date":"2020-10-02T12:23:23","date_gmt":"2020-10-02T09:23:23","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=79"},"modified":"2021-12-01T13:03:22","modified_gmt":"2021-12-01T11:03:22","slug":"6-5-hovien-nayttamot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/6-5-hovien-nayttamot\/","title":{"rendered":"6.5 Hovien n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t"},"content":{"rendered":"\n

Hoviesitykset j\u00e4rjestettiin usein palatsien pihoilla tai saleihin rakennetuilla tilap\u00e4isn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4. Yksi esimerkki erillisest\u00e4, hovik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n rakennetusta teatteritalosta on kuitenkin s\u00e4ilynyt.<\/p>\n\n\n\n

Teatro Olimpicon viimeistellyt Scamozzi sai teht\u00e4v\u00e4kseen suunnitella Sabbionetan kaupungin paraatipaikalle itsen\u00e4isen hoviteatterirakennuksen, joka valmistui 1588. Se sijaitsi klassistyylisen, \u201dihanteellisen\u201d renessanssikaupungin tiiviisti rakennetussa keskustassa. Yhteist\u00e4 Palladion Teatro Olimpicon ja Scamozzin teatterin v\u00e4lill\u00e4, joka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan nimell\u00e4 Teatro all\u2019antica, on se, ett\u00e4 vaikka molemmat imitoivat roomalaista teatteria, ne ovat katettuja rakennuksia. Tonttikoon vuoksi Scamozzi joutui suunnittelemaan kapean, pitk\u00e4nomaisen rakennuksen.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Arkkitehti Vincenzo Scamozzi sai teht\u00e4v\u00e4kseen suunnitella Sabbionetan kaupunkiin hoviteatterin. Se tontti oli kapea ja h\u00e4n joutui sopeuttamaan suunnitelmansa jo olemassa oleviin rakennuksiin. Lopputuloksena syntyi 1588 Sabbionetan Teatro Olimpico, joka tunnetaan nyky\u00e4\u00e4n nimell\u00e4 Teatro all\u2019antica. Se on uuden ajan ensimm\u00e4inen itsen\u00e4inen, vapaasti seisova teatteritalo. Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Teatro all\u2019antican yl\u00e4galleria pohjautuu roomalaisen arkkitehtuuriteoreetikko Vitruviuksen ohjeisiin. Sein\u00e4maalaukset on restauroitu teatterin kunnostuksen yhteydess\u00e4 1900-luvun lopussa. Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuten Palladion Teatro Olimpico, my\u00f6s Scamozzin Teatro all\u2019antica pyrkii imitoimaan roomalaista teatteria. Sabbionetan hovi oli suhteellisen pieni, mik\u00e4 heijastuu my\u00f6s teatterin mittasuhteissa. Kohoava katsomo on puuta. Nykyisen katon tilalla oli aikanaan taivasaiheinen kattomaalaus. Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Katsomossa on viisi porrastettua katsomotasannetta hevosenkeng\u00e4n muodossa. Katsomon edess\u00e4 sijaitseva orkhestra<\/em> sulautuu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n edess\u00e4 avautuvaan suunnikkaan muotoiseen lattiatasoon. Hoviesityksiss\u00e4 orkhestraa<\/em> hy\u00f6dynnettiin usein tanssinumeroissa. Kenties tontin kapeus tai halu korjata Teatro Olimpicon n\u00e4kyvyysongelmia selitt\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 Scamozzi hylk\u00e4si ajatuksen pystytt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle useista oviaukoista koostuvan kopion roomalaisesta scaenae fronsista<\/em>. Sen sijaan korotettu etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 jatkuu suoraan takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Scamozzin s\u00e4ilyneet piirustukset ovat mahdollistaneet teatterin ja sen kiinte\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan rekonstruoinnin 1900-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Teatro all\u2019antican n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kiinte\u00e4 kaupunkilavastus kuvaa Sabbionetan kaupungin omaa keskusaukiota. Valeperspektiiviss\u00e4 esitetty n\u00e4kym\u00e4 jatkaa teatterisalia, eik\u00e4 kehystetty n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko erota sit\u00e4 katsomosta. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n etuosan lattia on tasainen, mutta takan\u00e4ytt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 lattia kohoaa takasein\u00e4\u00e4 kohden. Illusoriset sein\u00e4maalaukset, joista nyt on j\u00e4ljell\u00e4 vain katkelmia, jatkoivat kaupunkikuvaa seinillekin. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n rekonstruointi 1990-luvulla suoritettiin Scaramozzin s\u00e4ilyneiden alkuper\u00e4ispiirustusten mukaan. Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva esitt\u00e4\u00e4 Sabbionetan keskusaukiota. Rakennukset ovat kolmiulotteisia lavasteita verhoin peitettyine oviaukkoineen ja oikeine ikkuna-aukkoineen. Perspektiivi\u00e4 manipuloimalla Scamozzi onnistui luomaan illuusion kauas jatkuvasta tilasta.<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisu l\u00e4henee 1600-luvulla vakiintunutta yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon teatteria. Tosin Scamozzin teatterista puuttuu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon muodostava kehys tai kaari: n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva laajenee ik\u00e4\u00e4n kuin teatteritilan jatkeena. T\u00e4llaista teatterityyppi\u00e4 propagoi tehokkaasti arkkitehti Sebastiano Serlio (1475\u20131554). H\u00e4n julkaisi 1545 kirjansa Architettura<\/em>, jossa h\u00e4n esitteli palatsin saliin tai pihalle suunnittelemansa hoviteatterin rakenteen ja pohjapiirroksen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Sebastiano Serlion piirustus puisesta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4 ja katsomosta vuodelta 1545. Takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 (A, B) nousee takasein\u00e4\u00e4 kohden yll\u00e4pit\u00e4\u00e4kseen perspektiivilavasteiden luomaa et\u00e4isyysilluusiota. Etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 (C), jolla suuri osa toiminnasta tapahtui, on puolestaan tasainen. Etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n ja katsomon v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4 permanto (D, F) ovat niin ik\u00e4\u00e4n tasaiset, ja hoviesitykset, nimenomaan tanssilliset intermezzot levitt\u00e4ytyiv\u00e4t usein permannolle. Muuten ruhtinaan paikka oli suunnilleen F-kirjaimen kohdalla, josta katsottuna n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n perspektiivi-illuusio n\u00e4ytt\u00e4ytyi t\u00e4ydellisen\u00e4. Katsomo on jyrk\u00e4sti kohoava. Serlio: Architettura (Wickham 1985, 105)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Serlion teatterin pohjapiirros osoittaa, ett\u00e4 etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, jolla varsinainen toiminta tapahtui, ei pyrkinyt perspektiivi-illuusioon. Sen sijaan taaksep\u00e4in kohoava takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 toimi lavastettuna taustana. Siihen kuului n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kummallekin puolelle nelj\u00e4t sivukulissisarjat, joista katsomoa l\u00e4hin oli rakennettu monine yksityiskohtineen kolmiulotteisen arkkitehtuuri tavoin. Loput kolme olivat viitteellisempi\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli suunniteltu Serlion kolmea tyyppikulissisarjaa varten. Koska Serlion teatteri oli suunniteltu jo olemassa olevaan suunnikkaan muotoiseen hallitilaan, siin\u00e4 ei ollut varsinaista n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkoa. (Brockett\u2013Hildy, 2010, 163)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Teos sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Serlion sovelluksen Vitruviuksen tyyppikulisseista. Kirjan merkitys n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kehitykselle oli valtava. Se k\u00e4\u00e4nnettiin pian paitsi latinaksi my\u00f6s englanniksi, hollanniksi ja ranskaksi. Teoksen my\u00f6t\u00e4 italialaisen perspektiivin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n idea levisi ymp\u00e4ri Eurooppaa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Sebastiano Serlion tyyppilavasteet pohjautuvat roomalaisen arkkitehtiteoreetikon Vitruviuksen kuvauksiin antiikin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4: koominen lavastus, joka kuvaa keskiluokkaista kaupunkin\u00e4kym\u00e4\u00e4. Serlion Toisesta perspektiivikirjasta, Lyon 1545, Bilblioteca Nazionale Braidense, Milano, (Molinari 1975, 128)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Sebastiano Serlion traaginen tyyppilavastus, joka kuvaa kaupungin monumentaalikeskustaa. Serlion Toisesta perspektiivikirjasta, Lyon 1545, Bilblioteca Nazionale Braidense, Milano, (Molinari 1975, 128)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Serlion satyyrinen (renessanssin aikana pastoraalinen) tyyppilavastus, joka kuvaa metsikk\u00f6\u00e4 majoineen. Serlion Toisesta perspektiivikirjasta, Lyon 1545, Bilblioteca Nazionale Braidense, Milano, (Molinari 1975, 128)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Serlion hoviteatteri on suunniteltu suunnikkaan muotoiseen sali- tai pihatilaan. Katsomo vie tilasta suunnilleen puolet ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 toisen puolen. Puusta rakennettu, porrastettu katsomo on antiikin tyylin mukaisesti rakennettu puoliympyr\u00e4n muotoon. Katsomon edess\u00e4 sijaitsee puolipy\u00f6re\u00e4 orkhestra<\/em>, joka yhdistyy n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n suuntaiseen kapeaan lattia-alaan. Siihen voitiin tuoda esimerkiksi vankkurikuvaelmia. Rappuset johtavat etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4 lattiatasolle, mik\u00e4 mahdollisti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n toiminnan levitt\u00e4ytymisen my\u00f6s orkhestralle<\/em>. Korotettu, tasainen etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 sijaitsee ensimm\u00e4isen katsomorivin kunniavieraiden silmien korkeudella. Varsinainen draama esitettiin etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 alkaa etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaa ja se kohoaa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tilan takasein\u00e4\u00e4 kohti. T\u00e4ll\u00e4 lailla lavastuksen perspektiivivaikutelma korostuu. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n pohjapiirros on laskettu ruudukolla ja merkitty Serlion pohjapiirustukseen, samoin taka- ja sivukulissien perspektiiviopin mukaiset sijainnit. T\u00e4ydellisimmill\u00e4\u00e4n vaikutelma tosin n\u00e4ytt\u00e4ytyi vain arvovieraille, joiden silmien korkeudelle perspektiivin katsomispiste oli asetettu.<\/p>\n\n\n\n

Varsinainen draama keskittyi etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle, mutta takaosaa kohti voimakkaasti kapenevan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan etuosaan muodostui leve\u00e4mpi katuosuus tai aukio. Sen ymp\u00e4rill\u00e4 sijaitsevat rakennukset oli varustettu aidoilla ovilla, ikkunoilla ja kolmiulotteisilla yksityiskohdilla. Aluetta saatettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4ntuloihin ja poistumisiin. Erona keskiajan ja varhaisrenessanssin Terentius-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00f6n oli se, ett\u00e4 nyt n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 muodosti yhten\u00e4isen ja loogisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvan. Se ei ollut en\u00e4\u00e4 simultaanisten paikallisuuksien rivist\u00f6 tai sarja.<\/p>\n\n\n\n

Serlion n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyyppi sek\u00e4 my\u00f6s Scamozzin Sabbionetan teatterin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva olivat ensiaskel kohti yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon teatterityyppi\u00e4. Kummastakin puuttui kuitenkin viel\u00e4 varsinainen kehystetty n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko (engl. proscenium arch<\/em>). Usein on esitetty, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen todellinen yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon teatteri olisi ollut edemp\u00e4n\u00e4 esitelt\u00e4v\u00e4 Parman Teatro Farnese vuodelta 1618. K\u00e4sitykseen lienee syyn\u00e4 se, ett\u00e4 rakennus on s\u00e4ilynyt, mink\u00e4 vuoksi sit\u00e4 on tutkittu ahkerasti.<\/p>\n\n\n\n

Nyttemmin on kuitenkin painotettu, ett\u00e4 varhaisin yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon teatteri olisikin ehk\u00e4 ollut Firenzen Uffizi-palatsin teatteri 1500-luvun lopulla (Brockett\u2013Mitchell\u2013Hardberger, s. 82\u201383). Siell\u00e4 esitettiin loisteliaita juhlaesityksi\u00e4, joissa varsinaisen n\u00e4ytelm\u00e4n lomassa n\u00e4kyvill\u00e4 oli mutkikkaita vankkurikuvaelmia. My\u00f6s v\u00e4linumerot eli intermezzot<\/em> edellyttiv\u00e4t lavastuksia. Kenties t\u00e4m\u00e4n vuoksi teatterin lavastaja ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6mestari Bernardo Buontalenti p\u00e4\u00e4tyi ratkaisuun, jossa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 voitiin tarvittaessa peitt\u00e4\u00e4 punaisella esiripulla<\/a><\/em>. My\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukko rajattiin siten, ettei yleis\u00f6 voinut n\u00e4hd\u00e4 intermezzojen edellytt\u00e4mi\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6laitteita. (olettamusrekonstruktio tietokoneanimaationa: Wikipedia\/Youtube: teatro mediceo degli uffizi<\/a>)<\/strong>. Vahaisin, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tiedossamme oleva kuvallinen todiste yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon proscenium<\/em>-teatterista on per\u00e4isin vuodelta 1560.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Ensimm\u00e4inen tunnettu kuvallinen esitys proscenium-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4, eli yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon teatterista, jossa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkoa ymp\u00e4r\u00f6i riemukaarimainen kehys. Bartolomeo Neroni, 1560, Pierpont Morgan Library, New York, 1982.75:438 (Brockett\u2013Mitchell\u2013Hardberger 2010, 81)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hoviesitykset j\u00e4rjestettiin usein palatsien pihoilla tai saleihin rakennetuilla tilap\u00e4isn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4. Yksi esimerkki erillisest\u00e4, hovik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n rakennetusta teatteritalosta […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=79"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4393,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79\/revisions\/4393"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=79"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=79"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=79"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}