{"id":81,"date":"2020-10-02T12:23:37","date_gmt":"2020-10-02T09:23:37","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=81"},"modified":"2021-12-08T15:43:36","modified_gmt":"2021-12-08T13:43:36","slug":"6-4-oppineiden-nayttamo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/6-4-oppineiden-nayttamo\/","title":{"rendered":"6.4 Oppineiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6"},"content":{"rendered":"\n<p>Uudenlaisia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4 kehitettiin oppineiden akatemioiden ja hovien tarpeisiin. T\u00e4ydellisen\u00e4 s\u00e4ilyneen Vicenzan kaupungin Olympia-akatemian Teatro Olimpicon suunnitteli alun perin arkkitehti Andrea Palladio 1580-luvulla. Rakenteeltaan kokonaisuus on kuin pienoisversio roomalaisesta teatterista, tosin sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 rakennus on katettu. Sen vuoksi k\u00e4rjist\u00e4en voikin todeta, ett\u00e4 renessanssin aikana teatteri siirtyi sis\u00e4tiloihin. Ulkoilmateatterin vaikutelmaa kuitenkin pyrittiin tavoittelemaan sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 katsomon katto maalattiin taivaaksi pilvineen. Salia kiert\u00e4\u00e4 puolisoikion muotoinen porrastettu katsomo. Sen edess\u00e4 on saman muotoinen, supistettu <em>orkhestra<\/em>. Itse n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koroke (<em>proscenium<\/em>) on parin metrin korkuinen. Sen taustalla kohoaa roomalaista tyyli\u00e4 mukaileva koristeellinen fasadi (roomalaisen teatterin <em>scaenae frons<\/em>). Sen keskelle sijoittuu roomalaisen riemukaaren keskiporttia muistuttava kaariaukko, jonka takana on pienehk\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tila. Keskiportin rinnalla on viel\u00e4 nelj\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4 aukkoa.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-container-1 wp-block-group fig rcol2\"><div class=\"wp-block-group__inner-container\">\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-04.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"685\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-04-1024x685.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-391\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-04-1024x685.jpg 1024w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-04-300x201.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-04-768x514.jpg 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-04.jpg 1200w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/a><figcaption>Andrea Palladion 1580-luvulla suunnittelema Teatro Olimpico on osa akatemia- tai yliopistokompleksia. Vaikka se on katettu tila, se imitoi roomalaista avointa teatteria, mihin viittaa esimeriksi taivasta esitt\u00e4v\u00e4 kattomaalaus. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-05.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"533\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-05.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-392\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-05.jpg 533w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-05-200x300.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 533px) 100vw, 533px\" \/><\/a><figcaption>Teatro Olimpico noudattelee roomalaisen arkkitehtuuriteoreetikon Vitruviuksn ohjeita. Kaartuvan ja jyrk\u00e4sti kohoavan ja katsomon takana on roomalaistyylinen yl\u00e4galleria. Etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n p\u00e4\u00e4lle on roomalaista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 mukaillen kuvattu katos. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/371876587?h=525ab829ca&amp;dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"800\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><figcaption>Teatro Olimpicon n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Palladion kuoleman j\u00e4lkeen h\u00e4nen poikansa toteutti yhdess\u00e4 arkkitehti Vincenzo Scamozzin kanssa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukoista n\u00e4kyv\u00e4t kolmiulotteiset klassiset katun\u00e4kym\u00e4t. Ne eiv\u00e4t ilmeisesti kuuluneet Palladion alkuper\u00e4issuunnitelmiin. Kapeita katun\u00e4kymi\u00e4 reunustavat reliefein\u00e4 toteutetut talojen julkisivujen rivist\u00f6t, jotka kutistuvat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosaa kohti. Ne on rakennettu puusta ja stukosta (koristeluun k\u00e4ytetty kipsim\u00e4inen materiaali). Valeperspektiivi synnytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes huimaavan illuusion et\u00e4isyydest\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takasein\u00e4\u00e4 kohti kohoava lattia vain vahvistaa sit\u00e4. El\u00e4v\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4 ei voisi esiinty\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 katun\u00e4kymiss\u00e4 tilailluusion s\u00e4rkym\u00e4tt\u00e4. Ongelmana on my\u00f6s se, ett\u00e4 katsoja saattoi n\u00e4hd\u00e4 vain yhden tai korkeintaan muutaman katun\u00e4kymist\u00e4 riippuen istumapaikastaan. Sen lis\u00e4ksi takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle, katun\u00e4kymien v\u00e4liin, j\u00e4i paljon hukkatilaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-Olimpicon-pohja.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"644\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-Olimpicon-pohja.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3601\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-Olimpicon-pohja.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-Olimpicon-pohja-300x242.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-Olimpicon-pohja-768x618.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Teatro Olimpicon pohjapiirros. Arkkitehti Palladion suunnittelemassa, mutta Scamozzin viimeistelem\u00e4ss\u00e4 teatterissa on kaikkiaan viisi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkoa, kaksi sivuilla ja kolme edess\u00e4. Niist\u00e4 avautuu kaikkiaan seitsem\u00e4n itsen\u00e4ist\u00e4 perspektiivin\u00e4kym\u00e4\u00e4, Vicenza, 1790. <i>Michael Smith,<\/i> <b>McNay Art Museum, (Brockett\u2013Mitchell\u2013Hardberger 2010, 84)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<div class=\"wp-container-2 wp-block-group fig rcol3\"><div class=\"wp-block-group__inner-container\">\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-06.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"681\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-06-1024x681.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-393\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-06-1024x681.jpg 1024w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-06-300x200.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-06-768x511.jpg 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-06.jpg 1200w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/a><figcaption>Teatro Olimpicon n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 on kopio roomalaisesta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4. Suhteellisen syv\u00e4n etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takana kohoaa roomalainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6sein\u00e4, <em>scanea frons<\/em>. Siin\u00e4 on yhteens\u00e4 viisi aukkoa, kaksi n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 sivuilla ja kolme kohti yleis\u00f6\u00e4. Keskimm\u00e4inen, suurin aukko muistuttaa roomalaista riemukaarta. Palladion kuoleman j\u00e4lkeen arkkitehti Vincezo Scamozzi suunnitteli n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukkojen takaa n\u00e4kyv\u00e4t valeperspektiivill\u00e4 toteutetut katun\u00e4kym\u00e4t. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-07.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-07-1024x683.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-394\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-07-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-07-300x200.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-07-768x512.jpg 768w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-07.jpg 1200w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/a><figcaption>Keskimm\u00e4isest\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukosta paljastuu itse asiassa kolme perspektiivin\u00e4kym\u00e4\u00e4. Niiden eteen j\u00e4\u00e4 pieni \u201daukio\u201d, jolla n\u00e4yttelij\u00e4t saattoivat esiinty\u00e4. P\u00e4\u00e4asiassa n\u00e4yttelij\u00e4t esiintyiv\u00e4t kuitenkin sein\u00e4m\u00e4n edess\u00e4 etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full tall\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-07b.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"533\" height=\"800\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-07b.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-395\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-07b.jpg 533w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2018\/12\/6-07b-200x300.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 533px) 100vw, 533px\" \/><\/a><figcaption>Scamozzin suunnittelema katun\u00e4kym\u00e4 on toteutettu stukkolla p\u00e4\u00e4llystetyst\u00e4 puusta. Julkisivuja koristavat veistokset ja marmoroidut pylv\u00e4\u00e4t. N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n lattia nousee n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takaosaa kohden. N\u00e4yttelij\u00e4t eiv\u00e4t esiintyneet n\u00e4iss\u00e4 katukuvissa, sill\u00e4 niiden perspektiivi-illuusio olisi siit\u00e4 k\u00e4rsinyt. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/371894375?h=abbe20b458&amp;dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"800\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><figcaption>Teatro Olimpicon n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n valeperspektiivit. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Yleisesti otaksutaankin, ett\u00e4 varsinainen n\u00e4ytelm\u00e4 esitettiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6fasadin edess\u00e4, suhteellisen leve\u00e4ll\u00e4 etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 sek\u00e4 osin keskimm\u00e4isen aukon takana sijaitsevalla pienell\u00e4 takan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 tukee Teatro Olimpicossa s\u00e4ilynyt sein\u00e4maalaus, joka kuvaa teatterin vihki\u00e4isesityst\u00e4 1585. Avajaisn\u00e4ytelm\u00e4n\u00e4 n\u00e4htiin Sofokleen <em>Kuningas Oidipus<\/em>. N\u00e4yttelij\u00e4t esiintyiv\u00e4t etun\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kohtisuoraan yleis\u00f6\u00e4 kohti (kirjallinen aikalaiskuvaus l\u00e4hteess\u00e4 Nagler 1959, 81\u201386). Todenn\u00e4k\u00f6isesti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukot katun\u00e4kymineen olivat vain luomassa yleistunnelmaa. Niit\u00e4 voitiin mahdollisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sis\u00e4\u00e4ntuloihin ja poistumisiin siten, ett\u00e4 roolihahmot ilmestyiv\u00e4t tai katosivat aukkojen takaa sivuille ennen kuin katun\u00e4kymien perspektiivi-illuusio ehti k\u00e4rsi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/371877117?h=6de60bbad4&amp;dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"800\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><figcaption>Teatro Olimpicon sein\u00e4maalaussarja. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<div class=\"wp-container-3 wp-block-group fig col2\"><div class=\"wp-block-group__inner-container\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-08.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"618\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-08.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4882\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-08.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-08-300x232.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-08-768x593.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Teatro Olimpicon avajaisesityksen\u00e4 vuonna 1585 esitetty <em>Kuningas Oidipus<\/em>, yksiv\u00e4rinen sein\u00e4maalaus teatterin aulatilassa. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-08b.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"617\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-08b.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-4884\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-08b.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-08b-300x231.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/6-08b-768x592.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Teatro Olimpicon avajaisesityksen yleis\u00f6\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4 sein\u00e4maalaus. <i>Sakari Viika<\/i><\/figcaption><\/figure>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uudenlaisia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4 kehitettiin oppineiden akatemioiden ja hovien tarpeisiin. T\u00e4ydellisen\u00e4 s\u00e4ilyneen Vicenzan kaupungin Olympia-akatemian Teatro Olimpicon [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=81"}],"version-history":[{"count":41,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4886,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions\/4886"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=81"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=81"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=81"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}