{"id":87,"date":"2020-10-02T12:24:26","date_gmt":"2020-10-02T09:24:26","guid":{"rendered":"http:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=87"},"modified":"2021-12-01T13:02:57","modified_gmt":"2021-12-01T11:02:57","slug":"6-1-nayttamoita-eri-tarkoituksiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/6-1-nayttamoita-eri-tarkoituksiin\/","title":{"rendered":"6.1 N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6it\u00e4 eri tarkoituksiin"},"content":{"rendered":"\n

Toreilla ja kirkoissa esitettiin 1500-luvun loppupuolelle saakka keskiaikaisesta perinteest\u00e4 kummunneita kirkollisia draamoja. Niit\u00e4 kutsuttiin nimell\u00e4 sacra rappresentazione<\/em>, eli \u201dpyh\u00e4 esitys\u201d. Arkkitehti\u2013insin\u00f6\u00f6ri Filippo Brunelleschi (1377\u20131446) suunnitteli yl\u00f6snousemukseen ja taivaasta laskeutumiseen tarvittavat laitteistot firenzel\u00e4isiss\u00e4 kirkoissa ja niiden portailla. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 on dokumentoitu erityisen hyvin (Nagler 1959, 41\u201343). Ammattilaisn\u00e4yttelij\u00f6iden esitt\u00e4m\u00e4\u00e4, renessanssin aikana kehittynytt\u00e4 kansankomediaa, commedia dell\u2019artea<\/em>, puolestaan esitettiin toreille ja kaduille pystytetyill\u00e4 yksinkertaisilla tilap\u00e4isn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Commedia dell\u2019arte -kansanteatteria esitettiin usein toreille pystytetyill\u00e4 tilap\u00e4isill\u00e4 koroken\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kuvakaiverrus esitt\u00e4\u00e4 esityst\u00e4 Venetsian San Marcon aukiolla 1700-luvulla. Cesare Molinari: La Commedia dell\u2019arte. 1985<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oppineiden piireiss\u00e4 sen sijaan k\u00e4ytiin kuumeista keskustelua siit\u00e4, mill\u00e4 lailla ja millaisilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 antiikin draamoja oli aikoinaan esitetty. Se kannusti moninaisiin kokeiluihin, jotka mahdollistivat lopulta yhden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukon<\/a> teatterin kehittymisen. Hovit j\u00e4rjestiv\u00e4t mahtavia juhlakulkueita kaduilla sek\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4 spektaakkelimaisine intermezzoineen, joita esitettiin hovin pihoilla ja saleissa. Niiden edellytt\u00e4m\u00e4t monimutkaiset n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6koneistot ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lavasteet siirtyiv\u00e4t 1600-luvulla osaksi oopperan esitysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Renessanssin teatterirakennuksen ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n kehitykselle erityisen merkitt\u00e4v\u00e4 hetki oli roomalaisajan arkkitehti\u2013insin\u00f6\u00f6ri Vitruviuksen (1. vuosisata eaa.) kymmenosaisen teoksen De architectura<\/em> (Arkkitehtuurista) l\u00f6ytyminen vuonna 1414. Ohjekirja painettiin latinaksi vuonna 1486, ja italiaksi hieman my\u00f6hemmin. De architectura<\/em> k\u00e4sittelee muun muassa betonin valutaitoa, joka oli pysynyt vuosisatoja unohduksissa. Renessanssiarkkitehdit saivat teoksesta tarkkaa tietoa erilaisista klassisista pylv\u00e4sj\u00e4rjestelmist\u00e4 ja rakennusmuodoista. Teos k\u00e4sittelee my\u00f6s teatteriarkkitehtuuria ja skenografiaa.<\/p>\n\n\n\n

Lavastustaiteen kannalta eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4ksi nousi Vitruviuksen jo aiemmin siteerattu kuvaus<\/a><\/em> tragedian, komedian ja satyyrin\u00e4ytelm\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvista. Satyyrin\u00e4ytelm\u00e4 tulkittiin nyt luonnon keskelle sijoitettuna pastoraalina eli paimenn\u00e4ytelm\u00e4n\u00e4. Traagisiin n\u00e4ytelmiin on kuvattu pylv\u00e4iden kaltaisia hallitsijalle sopivia asioita, kun taas koomisissa esiintyy yksityisi\u00e4 asuntoja ja satyyrin\u00e4ytelmiss\u00e4 maisematyylill\u00e4 kuvattuja luonnon n\u00e4kymi\u00e4 ja maalaismaisia aiheita. 1500-luvun aikana De architectura<\/em> -teos tuli laajasti tunnetuksi. Se vaikutti syv\u00e4sti renessanssin\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden kehitykseen Italiassa ja muualla Euroopassa. Ohjekirja oli kuitenkin ongelmallinen, koska siin\u00e4 ei ollut kuvitusta, joka olisi selvent\u00e4nyt osin vaikeatajuista teksti\u00e4. Niinp\u00e4 renessanssiarkkitehdit tekiv\u00e4tkin De architectura –<\/em>teoksesta omia kuvitettuja versioitaan, joista ensimm\u00e4inen julkaistiin 1511.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Renessanssin k\u00e4sitys roomalaisesta teatterista: Cesare Cesarianon kuvitus ja kommentaareja Vitruviuksen De Architecturaan vuodelta 1521. Bilblioteca Nazionale Braidense, Milano, (Molinari 1975, 127)<\/b><\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Toreilla ja kirkoissa esitettiin 1500-luvun loppupuolelle saakka keskiaikaisesta perinteest\u00e4 kummunneita kirkollisia draamoja. Niit\u00e4 kutsuttiin nimell\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4372,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions\/4372"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}