{"id":877,"date":"2020-10-03T15:47:38","date_gmt":"2020-10-03T12:47:38","guid":{"rendered":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/?p=877"},"modified":"2021-12-01T13:01:14","modified_gmt":"2021-12-01T11:01:14","slug":"nayttamoestetiikan-murros-lansimaisen-vaikutuksen-leviaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/nayttamoestetiikan-murros-lansimaisen-vaikutuksen-leviaminen\/","title":{"rendered":"2.5 N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6estetiikan murros \u2013 l\u00e4nsimaisen vaikutuksen levi\u00e4minen"},"content":{"rendered":"\n<p>Useimmissa Aasian maissa l\u00e4nsimainen kulttuurivaikutus oli etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4nnen siirtomaavallan seurausta. Se s\u00e4teili my\u00f6s teattereiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille. Varhaisimpia l\u00e4nsityyppisi\u00e4, katettuja ja v\u00e4liverholla peitett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6aukolla varustettuja teattereita rakennettiin jo 1700-luvulla brittil\u00e4isten siirtomaavirkailijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Intiassa. Kahdessa maassa, Japanissa ja Thaimaassa, jotka eiv\u00e4t koskaan joutuneet l\u00e4nnen suoranaisiksi siirtomaiksi, l\u00e4nsivaikutteisten teatteritalojen rakentaminen liittyi omaehtoisiin reformiliikkeisiin, joilla maat pyrittiin hallinnoltaan, teollisuudeltaan ja osin kulttuuriltaan l\u00e4nsimaistamaan.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4nsityyppiset teatteritalot olivat pitk\u00e4\u00e4n (ja ovat osin edelleen) urbaani ilmi\u00f6. Esimerkiksi Intiassa niit\u00e4 syntyi suurimpiin koloniaalikeskuksiin, kuten Madrasiin (nyk. Chennai) ja Kalkuttaan (nyk. Kolkata). Liike-el\u00e4m\u00e4n keskuksessa Bombayssa (nyk. Mumbai) sik\u00e4l\u00e4inen parsiv\u00e4hemmist\u00f6 osti itselleen t\u00e4llaisia teattereita uudenlaisen populaariteatterin tarpeisiin. N\u00e4ist\u00e4 esityksist\u00e4 kehittyi aikanaan Intian Bollywood-elokuvien genre. My\u00f6s Kiinassa ensimm\u00e4inen l\u00e4nsityyppinen teatteri, Uusi teatteri, rakennettiin 1908 kansainv\u00e4liseen kauppakaupunkiin, Shanghaihin. Siin\u00e4 luovuttiin kiinalaiseen teatteriin olennaisesti kuuluneesta nelikulmaisesta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6st\u00e4, jota yleis\u00f6 oli katsonut kolmelta suunnalta p\u00f6ytien \u00e4\u00e4relt\u00e4. Shanghain Uudessa teatterissa yleis\u00f6 istui penkkiriveiss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n edess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4nsityyppisi\u00e4 teattereita rakennettiin tasaista tahtia ymp\u00e4ri Aasiaa 1800-luvun mittaan ja 1900-luvulla. Siirtomaavirkailijoiden rakennuttamat teatterit noudattivat yleens\u00e4 em\u00e4maansa arkkitehtonista tyyli\u00e4. Esimerkiksi Intiaan rakennettiin miniversio Lontoon kuuluisasta Drury Lane -teatterista, Jaavalla hollantilaisten rakennuttamat teatterit heijastivat Hollannin teattereiden vaikutuksia, ja ranskalaisten hallinnoimassa Vietnamissa Hanoin ja Saigonin oopperatalot ovat pienennettyj\u00e4 versioita Pariisin oopperatalosta. Vanhimmat l\u00e4nsityyliset teatterit oli tarkoitettu etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 Euroopasta vierailleiden ryhmien esityksille. My\u00f6hemmin teatteritalot tulivat palvelemaan paikallisen urbaanin populaariteatterin tarpeita. Perinteiset uskonnolliss\u00e4vytteiset ja hoviteatterin muodot pid\u00e4tt\u00e4ytyiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n omissa edell\u00e4 k\u00e4sitellyiss\u00e4 perinteisiss\u00e4 esitysymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/2-38.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"532\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/2-38.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1002\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/2-38.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/2-38-300x200.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/2-38-768x511.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption><em>Wayang orang<\/em> -esitys (populaarimuoto klassisesta <em>wayang wong<\/em> -tanssidraamasta) Surakartan huvipuistossa sijaitsevassa Sriwedari-teatterissa, jossa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jaavalaistettu versio eurooppalaisen barokkiteatterin vaihdettavien sivu- ja yl\u00e4kulissien j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. <i>Jukka O. Miettinen<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Uudet teatteritalot toivat mukanaan my\u00f6s olennaisia aspekteja l\u00e4nsimaisista 1800- ja 1900-luvun alun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4: esiripun k\u00e4yt\u00f6n kohtausten v\u00e4liss\u00e4, vaihdettavat sivukulissit sek\u00e4 lavastuksien pyrkimyksen realismiin, mik\u00e4 oli aasialaiselle teatterille kokonaan uusi piirre. Kun l\u00e4nsimaisissa yliopistoissa koulutettu paikallisv\u00e4est\u00f6 alkoi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ja esitt\u00e4\u00e4 l\u00e4nsimaisia draamoja, sopivat l\u00e4nsityyppiset teatteritalot niiden esitt\u00e4miselle hyvin. Aasialaisen puheteatterin kehittyess\u00e4 esimerkiksi Intiassa, Kiinassa ja Japanissa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella, t\u00e4m\u00e4 uusi teatterin laji kotiutui sekin juuri l\u00e4nsityylisille n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille. 1900-luvun mittaan eri maissa kansallisteatterit ja suurten kulttuuri-instituutioiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t on j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n rakennettu l\u00e4nsimaisen teatteritalon tapaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/2-39.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"475\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/2-39.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1167\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/2-39.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/2-39-300x178.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/11\/2-39-768x456.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Kiinalainen puheteatteri (<em>huaju<\/em>) alkoi kehitty\u00e4 1900-luvun alussa. Kuvassa kohtaus Lao Shenin naturalistisesta n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 <em>Teehuone<\/em> <i>Jukka O. Miettinen<\/i><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>N\u00e4ill\u00e4 uusilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4 alettiin esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s perinteisi\u00e4 teatterin ja tanssin muotoja. Esiripun k\u00e4ytt\u00f6 p\u00e4tki kokonaisuuksia kohtauksiksi, mutta ratkaiseva tyylillinen ristiriita syntyi, kun monia perinteisesti l\u00e4hes tyhj\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 esitettyj\u00e4 muotoja tuotiin nyt keskeisperspektiivin\u00e4kymiin pyrkivien realististen lavastusten keskelle. L\u00e4nsimaisen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyypin ja sen my\u00f6t\u00e4 realistisempien, jopa naturalististen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvien omaksuminen johti muihinkin kuin vain visuaalisiin muutoksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Esimerkiksi Thaimaassa, miss\u00e4 l\u00e4nsimaistuminen oli pitk\u00e4lti omaehtoinen prosessi, realististen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto 1800-luvun j\u00e4lkipuolella johti lyyrisen tanssidraaman (<em>lakhon<\/em>) alkuper\u00e4isten tekstien lyhent\u00e4miseen. Kun tanssidraamoja alun alkaen esitettiin taustaverhon edess\u00e4 paviljonkimaisella n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, oli kohtauksen tapahtumapaikka, vuorokauden aika yms. sek\u00e4 kuvailtu tekstiss\u00e4 ett\u00e4 esitetty elein ja ilmein. Nyt kun n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kuva itsess\u00e4\u00e4n kuvasi n\u00e4m\u00e4 asiat, alettiin n\u00e4ytelmist\u00e4 eliminoida kuvailevat lyyriset osat. (Mattani 1993, 241)<\/p>\n\n\n\n<p>1900-luvun mittaan teatteritalot kasvoivat. Esimerkiksi Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana (1966\u20131977) j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4si\u00e4 betoniteattereita rakennettiin vallankumousoopperoita ja -baletteja varten, ja niiden valtavat visualisoinnit toteutettiin varhaisten Hollywood-elokuvien hengess\u00e4. Samankaltainen trendi jatkuu ymp\u00e4ri Aasian kulttuurikeskuksissa ja niiden teatteritaloissa, jotka mahdollistavat erilaisia massaspektaakkeleita, mutta sopivat huonosti intiimeille perinteille.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/239224785?h=6b82d10daf&amp;dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"768\" height=\"576\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><figcaption>Kiinan kulttuurivallankumouksen aikaisissa niin sanotuissa mallioopperoissa ja -baleteissa k\u00e4ytettiin idealisoidun naturalistisia lavastuksia, joihin vaikutteita otettiin varhaisista Hollywoodin v\u00e4rielokuvista. <b>Suomi\u2013Kiina-seuran arkisto<\/b><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Suuren muutoksen toi my\u00f6s uusien teatteritalojen katsomoon voimakkaasti heijastuva akustiikka, joka on monille perinteisille esitysmuodoille t\u00e4ysin vieras. Kuten edell\u00e4 on k\u00e4ynyt ilmi, esimerkiksi Jaavan hoviperinteet ja Japanin n\u014d-teatteri olivat luoneet juuri niiden omia akustisia tarpeita vastaavat n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tyyppins\u00e4. S\u00e4hk\u00f6isen \u00e4\u00e4nentoiston vallattua n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t ongelma on viel\u00e4 saanut uusia muotoja, kun \u00e4\u00e4nentoistoa ja sen volyymi\u00e4 s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n mielivaltaisesti. T\u00e4h\u00e4n ongelmaan t\u00f6rm\u00e4\u00e4 esimerkiksi aasialaisten ryhmien vieraillessa kansainv\u00e4lisill\u00e4 festivaaleilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuten Euroopassa my\u00f6s Aasiassa on havahduttu pohtimaan ja tutkimaan eri esitystraditiolle ominaisia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6konteksteja. Moni aasialainen muotohan on sen s\u00e4ilytt\u00e4nyt, mutta joissakin tapauksissa se on p\u00e4\u00e4ssyt katoamaan. Esimerkiksi Kiinassa, miss\u00e4 Kulttuurivallankumous merkitsi perinteisten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden tuhoa, on viime vuosikymmenien aikana restauroitu tai rekonstruoitu intiimej\u00e4 teattereita perinteisen kiinalaisen oopperaa tarpeisiin. Vietnamin vanhassa p\u00e4\u00e4kaupungissa Hu\u00e9ssa restauroitiin 2013 sen yli sata vuotta vanha Keisarillinen teatteri. Thaimaassa puolestaan on 1990-luvulta alkaen elvytetty perinteisi\u00e4 temppelifestivaaleja, joissa temppelialueella j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n simultaanisesti useita esityksi\u00e4, kukin niist\u00e4 juuri sille ominaisella n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><a href=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/2-41.jpg\"><img loading=\"lazy\" width=\"800\" height=\"533\" src=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/2-41.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1004\" srcset=\"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/2-41.jpg 800w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/2-41-300x200.jpg 300w, https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/2-41-768x512.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><figcaption>Kuninkaallinen teatteri Hu\u00e9n palatsialueella, Keski-Vietnamissa. Teatteri rakennettiin 1826 ja sen restaurointity\u00f6t valmistuivat 2013. <i>Jukka O. Miettinen<\/i><\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Useimmissa Aasian maissa l\u00e4nsimainen kulttuurivaikutus oli etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4nnen siirtomaavallan seurausta. Se s\u00e4teili my\u00f6s teattereiden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[3,17],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/877"}],"collection":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=877"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/877\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4349,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/877\/revisions\/4349"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=877"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=877"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/disco.teak.fi\/esityspaikka\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=877"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}